 |
| Ardbeg |
Torstai 19.9.
Islayn aurinkoinen torstai aloitettiin kävelylenkillä Atlantin rannalle.
The Mull of Oa & American Monument tarjosivat reilun tunnin aamureippailulle huikean maiseman ja pitihän täällä viskiäkin toki maistella. Lasiin kaadettiin hieno
Caol Ila.
 |
| Samplepullossa Caol Ila 15 yo 43% (1980's ceramic decanter). Arvioon tästä. |
Retkeilyn ja viskipiknikin jälkeen teimme vielä pienen pysähdyksen
Port Ellenissa ja pienet maistiaiset kylän nimeä kantaneen tislaamon tuotannosta nautittiin rantapuistossa.
Port Ellen 1979 23 yo, 46%. Bottled 2003. Butt No. 6778. Wilson & Morgan Barrel Selection.
Tuoksu on Port Elleneille tyypillisesti merellisen suolainen, tuhdin turvesavuinen ja nokinen. Pehmeä hedelmäisyys tuo makeutta.
Maku on kuivahkon turvesavuinen, palaneen tamminen ja makean hedelmäinen. Tynnyri lienee useaan kertaan käytetty, sillä sherryisyyttä ei löydy, vaikka ”Butt” sherrytynnyriin viittaakin. Mausteisuus ja tislaamolle tyypillinen maanläheinen rosoisuus tuntuvat kiehtovina.
Kokonaisuus on tislaamolleen tyypillinen, tasapainoinen ja jännästä rosoisuudesta huolimatta selkeä ja puhdaspiirteinen.
 |
| Port Ellen |
Seuraavaksi suunta kohti
Lagavulinia ja ohjelmassa jo
parin vuoden takaiselta reissulta tuttu
Warehouse Demonstration.
Lagavulinin pieni suuri mies
Iain ”Pinkie” McArthur on jäämässä eläkkeelle (omien sanojensa mukaan ensi vuonna), mutta vielä ehdittiin nauttimaan herran mainioista jutuista ja toki myös viskeistä. Kattauksessa olivat tällä kertaa mukana seuraavat viskit:
Lagavulin 19 yo Feis Ile 2019, 53,8%. Sherry-treated American Oak Casks.
Pehmeän hedelmäinen, voimakaspiirteinen ja salmiakkinen. Kuiva turvesavu on vahvaa. Loppu kääntyy lääkemäiseksi ja suolaiseksi.
Hieman sulkeutunut ja haastava kokonaisuus, joskin hyviä piirteitäkin löytyi paljon.
2012 7 yo, 60,2% (Cask Sample)
Raa’ahko, sitruksinen ja päärynäinen. Kukkaisuutta ja kuivahkon tuhkaista turvesavua. Suutuntuma on öljyinen.
Hieman raa’ahkon oloinen nuorukainen.
2010 9 yo, 58,1% (Cask Sample)
Toffeeta, hedelmäkarkkeja, vaniljaa, paahteista tammea ja makeahkoa turvesavua. Taustalta nousee poltettua sokeria ja puuhiiltä. Miellyttävä jälkimaku.
Selvästi 7 yo:ta kypsempi kokonaisuus.
1998 21 yo, 51,4% (Cask Sample)
Makean hedelmäinen, pehmeä ja tervaisen turvesavuinen. Hedelmäkarkkeja, kukkaisuutta ja minttua. Tammi nousee nätisti esiin.
Tyylikäs ja puhdaspiirteinen Lagavulin. Vivahteikkuutta olisi toki voinut olla vielä enemmän. Omaan makuuni kattauksen paras.
1997 22 yo, 51,8% (Cask Sample)
Raikas, kypsän trooppisen hedelmäinen, vaniljainen ja lempeän savuinen. Aprikoosia ja makeaa sitrusta. Täyteläinen suutuntuma. Loppu kuivuu hieman liikaa.
Täyteläisempi, mutta hieman suoraviivaisempi kuin 21 yo.
Edellisenä viikonloppuna Islaylla vietettiin jokavuotista Jazz-festivaalia ja Lagavulinin tämän vuoden festivaalipullotuksena oli
21-vuotias viski. Arvio
täällä.
Lagavulinin jälkeen ohjelmassa oli hieman vapaata, joten suuntasimme
Kildalton Crosssille ihmettelemään tätä historiallista ristiä ja kirkon raunioita. Vaikuttava paikka ja koska tällä reissulla emme ehtineet
Laphroaigin tislaamolle, niin Lapparit nautittiin täällä.
 |
| Laphroaigia matkaeväänä |
Sitten taas tislaamolle.
Ardbegilta löytyvässä Old Kiln Cafessa oli aluksi aikaa lounaalle ja onhan tämä varsin erinomainen ruokapaikka. Vatsat täynnä olikin sitten hyvä lähteä tislaamokierrokselle.
ArdBig Tour oli nimensä veroinen, sillä perusteellinen kierros käsitti kaikki tuotantovaiheet kattavan informaation kera. Uusin 19-vuotias viskijulkaistu on osoittanut, että tislaamo tuntuu olevan edelleen valtaisassa suosiossa ja pullot ovat kadonneet kauppojen hyllyiltä pikavauhtia. Tislaamolta sitä toki löytyi ja täytyihän se maistaa.
Ardbeg Traigh Bhan 19 yo, 46,2%. American Oak & Oloroso Sherry Casks (2019)
Viski on kuivahko, voimakkaan turpeinen, vaniljainen ja tuhkainen. Trooppista raa’ahkoa hedelmäisyyttä ja puhdasta tammea. Taustalta nousee sherryistä mausteisuutta. Paljon samoja piirteitä kuin Ardbeg TENissä.
Hyvä viski, joskin kokonaisuus jäi odotuksiin nähden vähän yllätyksettömäksi ja persoonattomaksi.
Tislaamolla aiotaan aivan lähitulevaisuudessa vastata viskin suureen kysyntään tuotantokapasiteettia nostamalla. Uusi tislaushuone on suunnitteilla ja pannujen määrää lisätään nykyisestä kahdesta neljään.
Tislaamokierroksemme päättyi jälleen kerran kypsytysvarastoon ja vuorossa oli kolmen tynnyrinäytteen maistelu.
Ardbeg 2009, First Fill Bourbon Cask No. 2223. 57,2%
Vaniljaa, tuoretta tammea ja runsas maltaisuus. Raikasta sitrusta, kuivaa hiiltä ja tislaamon tuttu erittäin vahva turvesavu.
Ardbeg 2005 French Oak Cask No. 4585. 54,6%
Kuiva, paahteinen ja hapahkon viinimäinen. Raskas turvesavuisuus ja palanut tammi. Lopussa kireää yrttisyyttä ja sitrusta.
Ardbeg 2005 Sherry Cask No. 1322. 56,7%
Muhkean sherryinen, mehukas ja runsaan rusinainen. Palanut tammi ja runsas tervainen turvesavu. kahvia ja salmiakin suolaisuutta.
Tynnyrinäytteiden jälkeen valittavissa oli vielä yksi drami muutaman pullon valikoimasta ja oma valintani kohdistui vuonna 2004 julkaistuun
Very Youngiin.
Mainion kierroksen ja tastingin jälkeen täytyi saada …lisää Ardbegia.
22 yo Twenty Something maistui hyvälle, mutta ei £440 arvoiselle, minkä pullo olisi tislaamokaupassa maksanut. Jim Murrayn ”The Whisky of the Year” -palkinnon vuonna 2009 pokannut ja kulttisuosioon noussut
"Kanada-Uigeadail” (L7 325) oli myös herkullinen. Ilta Ardbegilla kruunattiin päätökseen parilla Single Caskilla, eli tuttu
1972 #866 ja tislaamon uumenista löytynyt toinen 1970-lukulainen (mysteeripullo, jonka tarkasta sisällöstä ei ole tietoa) maistuivat huikean upeille.
Torstain osalta viskikiintiö oli nyt täynnä, mutta heti seuraavana aamuna oli taas luvassa uusia elämyksiä.
Osa 1. Osa 4.
