Näytetään tekstit, joissa on tunniste Apocalyptica. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Apocalyptica. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. marraskuuta 2019
Sabaton, Apocalyptica, Amaranthe - Hartwall Arena, Helsinki 23.11.2019
Helsingin Hartwall Arenalla nähtiin sotien, sellojen ja skandinaavien show, kun Sabaton, Apocalyptica ja Amaranthe valtasivat loppuunmyydyn areenan. Olin paikalla raportointihommissa, tällä kerralla ilman kameraa. Peter Saaren upeilla kuvilla täydennettyihin tunnelmiin pääsee nyt hyppäämään alla olevan linkin kautta:
https://metalliluola.fi/sotien-sellojen-ja-skandinaavien-show-sabaton-apocalyptica-amaranthe-hartwall-arena-helsinki-23-11-2019/
Tunnisteet:
Amaranthe,
Apocalyptica,
Elize Ryd,
Metalliluola,
Sabaton
lauantai 12. elokuuta 2017
Wacken Open Air 2017: perjantai 4.8.2017
Lacuna Coil, Grave Digger, Sonata Arctica, Saltatio Mortis, Headcat, Apocalyptica, Megadeth, Marilyn Manson.
Wackenin perjantaimme alkoi jo aamupäivästä ja esiintymislistasta pisti silmiin heti mielenkiintoinen nimi. Warrant on tuttu monille kasarirockin ystäville, mutta tämä Warrant ei Wackenissa esiintynyt, vaan kyseessä oli täsmälleen samanniminen saksalainen speedmetal-yhtye. Parin biisin jälkeen olikin aika lähteä ottamaan hyvät paikat päälavalta, missä vuorossa oli italialainen Lacuna Coil.
Lacuna Coil oli mainio taannoin Tampereen Yo-talolla, joten aikaisesta soittoajasta (klo 12.00) huolimatta odotukset olivat korkealla. Muitakin paikalla olleita yhtye näytti kiinnostavan, sillä yleisöä oli tässä vaiheessa jo kentän täydeltä, eli varmasti kymmeniä tuhansia.
Bändi olikin huikean kovassa vedossa ja tarjosi vahvatunnelmaisen ja näyttävän tunnin. Tällä aamupäivän vedolla yhtye nosti itsensä yhdeksi festivaalin suosikeistani.
Jatkoa päiväämme saatiin perinteisen heavyn muodossa. Saksalainen Grave Digger oli hyvä, joskin hieman tasapaksu kappalemateriaali verotti pisteitä.
Sonata Arctica on tullut nähtyä kotimaassamme varsin useasti ja hyvin homma toimi nyt myös isolla Wackenin lavalla. Hyvä setti ja hieno tunnelma. Hyvä Suomi!
Saksalainen folkmetal-yhtye Saltatio Mortis jatkoi mainiota iltapäivää ja tämä kotimaassaan varsin suosittu yhtye tarjosikin näkemisen arvoisen keikan. Yleisö eli kiitettävästi mukana ja tunnelma nousi kattoon. Keikan aikana nähtiin bändin laulajan tyylinäyte siitä, kuinka kappaleen esittäminen onnistuu ”crowdsurffatessa” yleisön päällä. Hyvin onnistui!
Sitten jotain erilaista. Rockabillyä metallifestivaaleilla? Kyllä, koska Lemmy. Edesmenneen Motörhead-ikonin sivuprojekti Headcat sai kunnian esiintyä Wackenissa ja tämähän oli nähtävä. Morbid Angelissa vaikuttanut David Vincent on perinyt Lemmyn paikan, kitaraa soittaa Danny B. Harvey ja rumpujen takaa löytyy Slim Jim Phantom (Stray Cats).
Kuten odottaa saattoikin, trion setti tarjosi maukkaan katsauksen perinteiseen rock’n’rolliin ja tuore sinkkubiisi Born To Lose, Live To Win osoitti, että myös hyvää uutta materiaalia syntyy. Kuultiinpa myös Stray Catsia ja Beer Gardenin yleisö tuntui olevan mielissään kuulemastaan. Mukavaa rockviihdettä.
Apocalyptican Metallica-setti tuli hyväksi havaittua jo Tuskassa ja samaa laatua kuultiin nyt myös Wackenissa. Lavalla nähtiin myös yllätysvierailija, kun yhtyeen alkuperäisjäsen Max Lilja palasi sellonsa kanssa hetkellisesti tositoimiin vanhojen bändikavereidensa kanssa.
Megadeth oli vuonna 2014 tällä samaisella festivaalilla täydellinen floppi, mutta nyt oli toinen ääni kellossa. Dave Mustainen johtama bändi oli nyt metallisen tiukassa vedossa ja tarjosi perjantai-iltaan hienosti positiivisen yllätyksen. Hyvä keikka!
Marilyn Manson päätti iltamme ja koska en yhtyeen musiikkia juurikaan tunne, jätän kommentoinnit sikseen. Ei ollut minun juttu.
Wackenin perjantaimme alkoi jo aamupäivästä ja esiintymislistasta pisti silmiin heti mielenkiintoinen nimi. Warrant on tuttu monille kasarirockin ystäville, mutta tämä Warrant ei Wackenissa esiintynyt, vaan kyseessä oli täsmälleen samanniminen saksalainen speedmetal-yhtye. Parin biisin jälkeen olikin aika lähteä ottamaan hyvät paikat päälavalta, missä vuorossa oli italialainen Lacuna Coil.
Lacuna Coil oli mainio taannoin Tampereen Yo-talolla, joten aikaisesta soittoajasta (klo 12.00) huolimatta odotukset olivat korkealla. Muitakin paikalla olleita yhtye näytti kiinnostavan, sillä yleisöä oli tässä vaiheessa jo kentän täydeltä, eli varmasti kymmeniä tuhansia.
Bändi olikin huikean kovassa vedossa ja tarjosi vahvatunnelmaisen ja näyttävän tunnin. Tällä aamupäivän vedolla yhtye nosti itsensä yhdeksi festivaalin suosikeistani.
Jatkoa päiväämme saatiin perinteisen heavyn muodossa. Saksalainen Grave Digger oli hyvä, joskin hieman tasapaksu kappalemateriaali verotti pisteitä.
Sonata Arctica on tullut nähtyä kotimaassamme varsin useasti ja hyvin homma toimi nyt myös isolla Wackenin lavalla. Hyvä setti ja hieno tunnelma. Hyvä Suomi!
Saksalainen folkmetal-yhtye Saltatio Mortis jatkoi mainiota iltapäivää ja tämä kotimaassaan varsin suosittu yhtye tarjosikin näkemisen arvoisen keikan. Yleisö eli kiitettävästi mukana ja tunnelma nousi kattoon. Keikan aikana nähtiin bändin laulajan tyylinäyte siitä, kuinka kappaleen esittäminen onnistuu ”crowdsurffatessa” yleisön päällä. Hyvin onnistui!
Sitten jotain erilaista. Rockabillyä metallifestivaaleilla? Kyllä, koska Lemmy. Edesmenneen Motörhead-ikonin sivuprojekti Headcat sai kunnian esiintyä Wackenissa ja tämähän oli nähtävä. Morbid Angelissa vaikuttanut David Vincent on perinyt Lemmyn paikan, kitaraa soittaa Danny B. Harvey ja rumpujen takaa löytyy Slim Jim Phantom (Stray Cats).
Kuten odottaa saattoikin, trion setti tarjosi maukkaan katsauksen perinteiseen rock’n’rolliin ja tuore sinkkubiisi Born To Lose, Live To Win osoitti, että myös hyvää uutta materiaalia syntyy. Kuultiinpa myös Stray Catsia ja Beer Gardenin yleisö tuntui olevan mielissään kuulemastaan. Mukavaa rockviihdettä.
Apocalyptican Metallica-setti tuli hyväksi havaittua jo Tuskassa ja samaa laatua kuultiin nyt myös Wackenissa. Lavalla nähtiin myös yllätysvierailija, kun yhtyeen alkuperäisjäsen Max Lilja palasi sellonsa kanssa hetkellisesti tositoimiin vanhojen bändikavereidensa kanssa.
Megadeth oli vuonna 2014 tällä samaisella festivaalilla täydellinen floppi, mutta nyt oli toinen ääni kellossa. Dave Mustainen johtama bändi oli nyt metallisen tiukassa vedossa ja tarjosi perjantai-iltaan hienosti positiivisen yllätyksen. Hyvä keikka!
Marilyn Manson päätti iltamme ja koska en yhtyeen musiikkia juurikaan tunne, jätän kommentoinnit sikseen. Ei ollut minun juttu.
Tunnisteet:
Apocalyptica,
Grave Digger,
Headcat,
Lacuna Coil,
Lemmy,
Marilyn Manson,
Megadeth,
Saltatio Mortis,
Sonata Arctica,
Stray Cats,
Wacken Open Air
perjantai 7. heinäkuuta 2017
Tuska Open Air Metal Festival 2017 - Suvilahti, Helsinki: Päivä 3, sunnuntai 2.7.2017
TUSKAN kolmas päivä oli aurinkoinen ja lämmin, joten
sunnuntain musiikkikattauksesta päästin nauttimaan upeissa olosuhteissa.
Battle Beast käynnisti osaltani karkelot iltapäivän
kolmevarttisellaan. Teltan runsaslukuinen yleisö sai todistaa energistä ja
viihdyttävää, tuoreimman Bringer of Pain -albumin materiaaliin keskittynyttä
settiä. Laulaja Noora Louhimon vahva ääni on livenä upeaa kuultavaa kerrasta
toiseen. Tällä bändillä tuntuu olevan hauskaa lavalla ja tämä ilo välittyy myös
yleisöön.
Dirkschneiderin Accept-klassikoista koostunut veto oli vuorossa heti perään. Yllätyksetön,
mutta aina vaan hyvä setti vedettiin läpi vuosien varmuudella. Laadukasta
viihdettä. Udo Dirkschneider bändeineen tuntuu tällä hetkellä pitäytyvän
Accept-materiaalin soittamisessa, vaikka kyllähän miehen soololevyiltäkin
hienoa materiaalia löytyisi.
Erilaista tunnelmaa lavalle saatiin neljän sellon voimin.
Vuorossa siis Apocalyptica plays Metallica by four cellos. Metallica-tuotanto
taipui sellomiesten käsittelyssä tyylikkääksi kokonaisuudeksi ja tämä oli kyllä
upeaa kuultavaa. Settiin oli poimittu myös vähemmän kuultuja vetoja, kuten
Orion tai vaikkapa Ride The Lightning -levyn vahva Escape.
Sonata Arctica tarjoili teltassa tunnin läpileikkauksen uransa
varrelta. Kivasti kasattu setti oli toimiva ja bändin esiintyminen mukavan
välitöntä ja leppoisaa, kuten tämän bändin kohdalla yleensäkin. Näyttävät pyrot
tehostivat esitystä.
Progehevijyrä Mastodon päätti tämänvuotisen TUSKAN kirkkaan
ilta-auringon paisteessa. Monimuotoiset kappaleet jyräsivät vahvoina ja
tarjosivat kuulijoille paljon tarttumakohtia. Esitys pysäytti kuuntelemaan ja
oli vahva päätös festivaalille.
TUSKAN 20-vuotisjuhlafestivaali oli kokonaisuutena varsin onnistunut
ja bändikirjoltaan mukavan monipuolinen tapahtuma. Vesi kielellä jään
odottamaan ensi vuotta…
Tunnisteet:
Apocalyptica,
Battle Beast,
Dirkschneider,
Mastodon,
Sonata Arctica,
Tuska Festival,
U.D.O.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)