Ledaig 18 yo Batch 2 (2015)

Lasissa Tobermory-tislaamon turvesavuista Ledaigia.

Ledaig 18 yo Batch 2, 46,3%. Spanish Sherry Wood Finish (2015)

Tuoksu on hiiltyneen tamminen, kevyen sherryinen ja runsaan maltainen. Turvesavuisuus on heti jopa yllättävän runsaana läsnä. Poltettua kumia, rasvaista palvikinkkua ja aavistus suolaisuutta. Yleisilme on jotenkin rauhaton ja sekava.

Maku on maitosuklainen, pehmeän turvesavuinen ja makeahkon hedelmäinen. Tammi tuntuu palaneena. Sherry tuo punaista marjaisuutta ja happamuutta. Savuisuus koittaa sekoittaa makupalettia. Tasapaino pysyy nyt kuitenkin paremmin kuin tuoksussa.

Jälkimaku jatkuu pehmeänä ja maukkaana. Nätti sherry, turvesavu, hiiltynyt tammi ja raikkaaseen suuntaan kääntyvä hedelmäisyys (omena, persikka) hallitsevat. Makua riittää kivan pitkään.

Hieman hapuilevan tuoksun jälkeen maku tekee ryhtiliikkeen ja viski nousee kauniiseen ja tasapainoiseen suuntaan. Turvesavu/sherry -kategoriassa ollaan hyvällä tiellä. Maukas viski.

Ledaig 2004/2017, Gordon & MacPhail 55,5%

Ledaigin hyvän kymppivuotiaan jälkeen lasissa pullotus Gordon & MacPhaililta, joka ainakin muualla on kerännyt paljon kehuja.

Ledaig 2004, 55,5%. Bottled 2017. 1st fill and refill Sherry Hogsheads. 

Cask No. 16600503 & 16600506. Gordon & MacPhail.

Tuoksu on pehmeä, vahvan tamminen ja hapahkon hedelmäinen (omena ja aprikoosi). Runsas suolaisuus ja kuivahko turvesavu. Rasvaista savukalaa, rikkisyyttä ja kevyesti tervaa. Kokonaisuus ei pysy aivan tasapainossa.

Maku on täyteläinen, voimakas ja tervaisen makea. Turvesavu on tuntuvaa, mutta miellyttävän pehmeää. Kuivattua aprikoosia. Vahva tammi ja suolaisuus taittavat alun makeuden.

Jälkimaku jatkuu voimakkaana ja runsaan tammisena. Turvesavu on tuhtia loppuun asti. Sitrusten happamuus, suolaisuus ja lopussa esiin nouseva tanniinisuus kuljettavat viskin loppuun.

Tuhti Ledaig, joka hyvistä piirteistä huolimatta hukkuu savuisten viskien massaan, eikä onnistu sen suuremmin säväyttämään.

Ledaig 10 yo (2019)

Arviossa Tobermory-tislaamon turpeisen Ledaigin kymppivuotias peruspullote.

Ledaig 10 yo, 46,3% (5cl, 2019)

Tuoksu on makean turvesavuinen ja kypsän hedelmäinen. Palvikinkkua, palanutta tammea, suolaisuutta ja merellistä raikkautta.

Maku on tuhdin turvesavuinen ja tasapainoinen. Grillattuja hedelmiä, poltettua tammea, vaniljaa ja makeahko maltaisuus. Sitrusten raikkautta. Suutuntuma jää hieman ohueksi.

Jälkimaussa nyt kuivuva turvesavu, puuhiili, sitrus, pehmeä maltaisuus ja kypsä hedelmäisyys pysyvät hyvin balanssissa. Hapahko ja suolainen loppu jää hieman lyhyeksi.

Hyvä ja tasapainoinen kymppivuotias. Ikäluokassaan oikein mainio Islay-viskien haastaja.

Ledaig 2005 7yo, Vom Fass

Sitten arvoituksellisen viskin kimppuun. Arvoituksellisen sikäli, että blogistikollega Mushimalt antoi taannoin käteeni nimettömän pikkupullon. Seuraava arvio on siis kirjoitettu niin, etten tiennyt mitä lasissa oli. Vasta jälkeenpäin sain kuulla, että kyseessä oli espanjalaisen juomaliikeen pullottama nuori Ledaig.

Ledaig  2005 7yo, 43%. Bottled 2012. Vom Fass

Kuva: http://mushimalt.blogspot.fi/

Tuoksu on aromikas, makean sitruksinen ja raikkaan herukkainen. Pehmeä turvesavuisuus, tuoreen tammen vivahde. Kukkaisuutta ja lakritsia. Hyvä tasapaino.

Maku on todella pehmeä (alkoholiprosentti lienee välillä 40-43%). Runsas hedelmäisyys, voimakas kukkaisuus ja hapan sitrus. Turvesavu sulautuu kokonaisuuteen kivasti.

Jälkimaku jää hieman ohueksi. Hedelmäisyys säilyttää makeutensa ja keveät kukkaiset sävyt tuntuvat edelleen runsaina. Minttua ja eukalyptusta.

Lopuksi yritin hieman hahmotella mistä voisi olla kyse, mutta eihän se oikein auennut: ”Savuisuus ja kukkaisuus menee Bowmoren suuntaan, makeus on jotain Speysidetyylistä (Balvenie) , tuore tammi taas japsityylistä ja latistuvassa jälkimaussa on blendimäisiä piirteitä”. Eli ei hajuakaan. No, Ledaig se sitten oli. Kiva viski!

Ledaig 42 yo Dùsgadh 1972

Mainion Ledaig 18 yo:n jälkeen lasissa vanhin koskaan pullotettu Tobermoryn tislaamon turvesavuinen viski. Ledaig 42 yo on tislattu vuonna 1972 ja viskin kypsytykseen on käytetty useita erilaisia tynnyreitä.

Ledaig 42 yo Dùsgadh 1972, 46,3%. 500 bottles.

Lasissa olevasta "nektarista" nousee heti esiin huikea aromikkuus. Mustaherukkaa (aah), runsas sherryisyys, sekä paahtunut ”tumma” tammi. Makeahko yrttisyys, tuhti espresso. Tuoksu, jonka parissa viihtyisi vaikka kuinka kauan.

Maku on mukavan pehmeä, pyöreä ja täyteläinen. Sherryisyys hallitsee maukkaana. Kypsä appelsiini, tammi, poltettu puu. Turvesavuisuus tuntuu näin iäkkäälle viskille jopa yllättävänkin runsaana.

Jälkimaku kuivuu reippaasti ja tammi nousee selkeämmin esiin – ei kuitenkaan liian hallitsevana. Myös sherry tuntuu nyt kuivempana ja happamana. Raikasta yrttisyyttä, vahvaa kahvia. Turvesavu on edelleen poikkeuksellisen tuntuvaa. Pitkä ja tyylikäs.

Kauniisti ikääntynyt viskiharvinaisuus, jonka makupaletti on varsin upea ja tasapainoinen. Vahvassa sherryisyydessä on yhtymäkohtia vanhoihin Macallaneihin. Huippuviski, mutta luxustuotteen nelinumeroinen hinnoittelu pitää huolen siitä, että omaan kaappiin ei pulloa tule päätymään.

Kuulemani mukaan tätä viskiä olisi tulossa syksyllä yksi pullo ravintolamyyntiin myös Suomessa, eli aiheesta kiinnostuneiden harrastajien kannattanee pitää silmät ja korvat auki… 
 

Ledaig 18 yo

Skotlannin länsirannikolla sijaitseva Isle Of Mull –saari kätkee sisäänsä tislaamon nimeltä Tobermory. Tislaamon turvesavuiset viskit kantavat nimeä Ledaig ja keväällä markkinoille saatiin varsin mielenkiintoinen uutuus, Ledaig 18 yo. Katsotaan, mitä pullosta löytyy…

Ledaig 18 yo, 46,3%. (2015)

Tuoksu on tuhti ja intensiivinen. Tumma suklaa tuntuu voimakkaana. Kiva turvesavuisuus. Vahva kaakao, kevyt kuivahko sherry. Mukava tammen vivahde. Mausteisuutta nousee esiin. Hyvä!

Maku on maukas ja pehmeä. Turvesavuisuus on heti runsaana läsnä. Jännä tuhkaisuus. Kypsä hedelmäisyys, maukas sherry. Tammi tuo vivahdetta.

Jälkimaku on pitkähkö ja maukkaan turvesavuinen. Puuhiiltä, kuivattuja sekahedelmiä. Tammi on melko runsasta, mutta tyylikästä ja kokonaisuuteen sopivaa.

Tasapainoinen ja nätti Ledaig. Erittäin positiivinen yllätys. Hyvää!

Ledaig 2001, The Nectar of the Daily Drams

Jatketaan toisella hyviä arvosteluja saaneella nuorella Ledaigilla:

Ledaig 8 yo, distilled 2001, bottled 2010. 61%. The Nectar of the Daily Drams.

Tuoksu on makeahko ja voimakkaan savuinen. Poltettua sokeria, hiiltä. Aavistus kumimaisuutta, märkää nuotiota, hieman toffeeta.

Maku on vahva ja erittäin savuinen. Tiivis, kuivahko savu hallitsee ja lähes peittää kaiken muun alleen. Taustalla erottuu kuitenkin reilu vaniljaisuus sekä raikkaan hapahko hedelmäisyys. Suutuntuma on yllättävän pehmeä vaikka alkoholia on 61%.

Jälkimaku jää savuisuuden vain jatkuessa hieman mitäänsanomattomaksi ja lyhyeksi. Nuoruus nousee esiin tittynä pistävänä vivahteena.

No joo, tiukka "peatmonster", mutta eipä juuri muuta. Lajissaan toki ihan ok, mutta turhan yksioikoinen ja "raaka". BBR:n sherry-yksilö oli huomattavasti maukkaampi tapaus.

Ledaig 2005 / 2010 Berry Bros & Rudd

Testissä kovasti kehuja ja huomiota kerännyt nuori viski, eli Isle of Mull'illa sijaitsevan Tobermory-tislaamon vahvasti turpeinen Ledaig.

Ledaig 2005 / 2010, 62,7%. Berry Bros & Rudd, Sherry Butt #900008.

Tuoksu on voimakkaan suklainen, (makea maitosuklaa). Runsas savuisuus on tuntuvaa, mutta se sekoittuu hyvin kypsään ja makeaan hedelmäisyyteen.

Maku on makea, voimakas ja tuhdin savuinen. Sherryisyys luo maukkaan pohjan - tuhti ja täyteläisen makea hedelmäisyys toimii herkullisena runkona, johon reipas turvesavu tuo vahvan vivahteensa. Taustalla piristävää raikkautta, minttua tms..

Jälkimaku on yllättävän pitkä ja herkullinen. Täyteläistä hedelmää, savua, tervaa, salmiakkia sekä runsaasti kuivahkoa turpeisuutta.

Onpa vahva ja hyvä nuorukainen. Sherry & turvesavu ovat hyvässä tasapainossa ja viskin korkeaa alkoholiprosenttia tuskin huomaa - itseasiassa kokeilemani pieni laimennus vedellä vain latisti makuja ja "tuhosi" tämän makuelämyksen.
Ikäistensä joukossa varsin "valmis" ja herkullinen tuote.