Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ardmore. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ardmore. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. toukokuuta 2022

SMWS 66.175 From Arbroath to Bogota - Ardmore 2007 12 yo

Lasiin tuhti Ardmore Scotch Malt Whisky Societyn valikoimasta.

SMWS 66.175 (Ardmore), From Arbroath to Bogota, 12 yo, dist. 23 july 2007, Refill ex-bourbon hogshead, 271 bottles, 60.6%



Tuoksu on raskaspiirteinen ja tuhti. Poltettua kumia, runsasta maltaisuutta, hiiltynyttä tammea ja täyteläistä vaniljaa. Ylikypsiä trooppisia hedelmiä, sekä lakritsia ja aavistus tervaa.

Viski on tuoksun tavoin palaneen tamminen ja kuminen. Suutuntuma on rasvainen ja täyteläinen. Roteva maltaisuus, ylikypsä hedelmäisyys (banaani) ja runsas vanilja säestävät makupalettia.

Jälkimaku jatkuu hiiltyneissä tunnelmissa. Grillimakkaran palanutta kuorta ja lihaisaa rasvaisuutta. Hapan sitrus, vanilja, ruskistettu voi, runsas maltaisuus ja lopussa ripaus mintun raikkautta.

Tämä viski ei todellakaan ole puhdaspiirteisimmästä päästä ja palanutta makuprofiilia vieroksuvien kannattaa kiertää tämä kaukaa. Omalla brutaalilla tavallaan kiehtova esitys ja samalla turvesavuisin omalle kohdalle osunut Ardmore. Hyvää tämä on, vaikka tuo hiiltyneisyys meinaa kyllä mennä hieman överiksi. 

Viskikaappi oli omassa arviossaan samoilla linjoilla.





keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Ardmore 1998/2015, Cask 900658. Gordon & MacPhail for Viking Line

Testissä Viking Linelle pullotettu Ardmore Gordon & MacPhailin valikoimasta.

Ardmore 1998, 56%. Distilled 19.5.1998, bottled December 2015. Refill American Oak Hogshead. Cask No. 900658. Gordon & MacPhail for Viking Line. 253 bottles.



Tuoksu on pehmeän vaniljainen, hennon turpeinen ja paahteisen tamminen. Makeahko maltaisuus ja kiva hedelmäisyys - kypsä omena.

Maun osalta viski on suutuntumaltaan täyteläinen ja öljyinen. Makea hedelmäisyys ja kuivahko hento turpeisuus sulautuvat nätisti yhteen. Tammi nousee esiin runsaana ja tyylikkäänä. Inkiväärin raikkautta, makeaa vaniljaa ja hunajaa. Nätti!

Kevyt turpeisuus voimistuu ja nousee enemmän pintaan. Tammi on edelleen runsasta ja taittaa alkumaun vaniljaista makeutta. Valkopippurin terävyyttä ja paahdettua mallasta. Lopussa raikkaan sitruksista kirpeyttä.

Täyteläinen ja puhdaspiirteisen maukas Ardmore. Nätti ja vahvapiirteinen esitys.


maanantai 30. syyskuuta 2019

Skotlanti 2019: Matkapäiväkirja osa 1.

Bowmore 1968 25 yo ja Bowmoren tislaamo

Viskimatkamme Skotlantiin starttasi 16.9. maanantain aamulennolla Helsingistä Edinburghiin viiden henkilön voimin.  Edinburghin kentältä mukaan napattiin vielä yksi matkalainen ja näin kuuden hengen tiimimme oli valmiina viikon koitokseen.

Etukäteen varattu tilataksi oli sovitusti odottamassa ja matka kohti Campbeltownia alkoi. Heti Glasgown jälkeen koitti ensimmäinen pysähdyspaikka, eli matkan ensimmäinen tislaamo.







Auchentoshan olikin käymisen arvoinen paikka, vaikka tällä pysähdyksellä aikaa oli vain valokuvaukseen ja shoppailuun vierailukeskuksessa. Kaupan valikoimasta löytyi muun muassa mielenkiintoinen Distillery Cask Olorosotynnyristä nro 4380.



Auchentoshan Distillery Cask. Distilled 25.11.2009, bottled 16.9.2019. Oloroso cask No 4380. 58,6%

Tuoksu on lääkemäinen ja rusinainen. Tuoretta viikunaa, lakritsia, poltettua sokeria, minttua ja vahvaa kahvia. Kevyt maltaisuus. Vahva, mutta kivan vivahteikas.

Maku on erittäin voimakas ja tuhdin sherryinen. Tuoksu tavoin lääkemäisyys on vahvana läsnä. Luumua, rusinaa ja kahvia. Maku alkaa makeana, mutta kuivuu nopeasti ja myös tammi nousee esiin. Suutuntuma on hieman ohut.

Jälkimaussa sherryisyys kääntyy nyt erittäin kuivaksi ja hapan marjaisuus puskee alun makean hedelmäisyyden päälle. Kahvi, poltettu sokeri, suolaisuus ja tammi tuovat vivahdetta.

Maukkaita piirteitä sisältävä Auchentoshan, mutta makujen tasapaino on hieman hukassa ja täyteläisyyttä saisi olla enemmän. Kokonaisuutena kuitenkin tislaamolleen tyypillinen ja hyvä viski.


Tislaamovisiitin jälkeen matka jatkui ja seuraava pysäkki oli Inverarayssa sijaitseva Loch Fyne Whiskies. Kaupan valikoima oli näyttävä, mutta suurta ostokiimaa ei vielä tässä vaiheessa ollut. Matka jatkui ja lounashaggisten sekä lukuisten viskiannosten voimalla pääsimme aikataulussa Campbeltowniin.






Matkatavarat hotelliin ja taas menoksi, sillä Springbankin tislaamolla oli lisää viskiä luvassa.

Maisteluilta kypsytysvarastolla muodostui huikeaksi elämykseksi ja laseihin saatiin maistiaisia Cadenheadsin laajasta valikoimasta, sekä Springbankin tuotantoa suoraan tynnyreistä.

Tässä mietteitä maistetuista.


Strathmill 1993 26 yo, 52%, Hogshead

Raikas, mentolinen, hedelmäinen ja ruohoinen. Kevyt, raikas ja tasapainoinen.



Paul John 2011 7 yo, 56,3%. Refill Bourbon Hogshead. (Intia)

Herkullisen mausteinen ja paahteinen, tamminen ja vaniljainen. Kypsä hedelmäisyys. Hyvää! Todella positiivinen yllätys.




Bunnahabhain 1999 19 yo, 49,2%. Hogshead.

Aprikoosia, persikkaa, vaniljaa ja puhdaspiirteistä tammea. Nätti, mutta jotenkin persoonaton kokonaisuus.




Ardmore 2013 5 yo, 58,5%. Hogshead

Pähkinäinen, hennon tervaisen turvesavuinen ja tuhkainen. Raikkaan mentolinen loppumaku. Ikäisekseen todella valmiin oloinen!



Cadenheadsin valikoimasta löytyy myös laadukkaita rommeja ja näistä lasiin päätyi sekoite eri maiden rommeista.

7 yo, 62%. Barbados, Trinidad & Tobago, Guatemala.

Vahva, poltetun sokerinen ja lääkemäinen. Kookosta, tammea ja lakritsia. Huikea makuelämys.


Springbankin tuotantoakin toki maisteltiin kahden suoraan tynnyreistä otetun näytteen muodossa.
Maistelussa olivat Longrow ”Red” ja Springbank 25 yo. Arviot täällä.




Myös upea Springbank 1967 koki loppunsa tislaamon varastolla

Longrow-klassikko




Viskipitoisen päivän päätteeksi iltapalaa ja muutama viski Ardshiel-hotellin noin 700 viskin valikoimasta. Näin ensimmäinen päivä oli paketissa.



Tiistaiaamuun lähdettiin tuhdin aamiaisen kautta ja jo klo 10 oli vuorossa seuraava tislaamovisiitti. Glen Scotia ei vetoa suuren yleisön valtavirtamarkkinoihin, mutta koska Campbeltownissa oltiin, niin pitihän tämä pienehkö ja sympaattinen tislaamo kokea. Varastotastingissa oli tarjolla näyttävän kypsytysvaraston esittely, sekä viiden viskin maistelu suoraan tynnyreistä.








Tuhti kattaus tarjosi seuraavat viski-elämykset.

Glen Scotia 2000, First Fill Bourbon, Cask 239

Ananasta, kookosta, vaniljaa, mangoa ja puhdasta tammea. Raikas.



Glen Scotia 2006 First Fill Bourbon, Cask 433

Pehmeä, paahteisen tamminen ja runsaan vaniljainen. Appelsiinia ja karamellisoitua sokeria. Kuiva maltaisuus. Mausteisuutta (kaneli ja inkivääri). Suutuntuma on täyteläinen.



Glen Scotia 2005 First Fill Tawny Port. Peated. Cask 413

Miellyttävän turpeinen, happaman marjainen ja viinimäinen. Tammi nousee vahvana esiin. Kiva lakritsin vivahde. Lopussa hapanta aprikoosia ja voimistuva tanniinisuus.



Glen Scotia 2007 First Fill Chateau Maurac Red Wine Cask. Peated. Cask 0006

Jännän hapanimelä. Makeahkoa viiniä ja marjaista happamuutta. Pehmeä maltaisuus. Tammi nousee mukaan. Nokista turpeisuutta ja lakritsia. Lopussa kypsää kirsikkaa ja runsas suolaisuus.



Glen Scotia 2008 First Fill Oloroso. Peated. Cask 416

Vahvan sherryinen ja luumuinen. Turpeisuus tuo mukanaan poltettua kumia. Rusinaa, kirpakkaa marjaisuutta ja lopussa voimistuvaa tammea. Vesilisä tuo makeutta, vaikka loppu kuivuukin vahvan tanniiniseksi.



Mukavan maistelun jälkeen oli viskishoppailun aika, joten suunnaksi Cadenheadsin viskimyymälä. Laajasta valikoimasta ostoskoriin päätyi Springbankin tuotantoa kahden desin pikkupulloissa, joihin palataan kunhan pullot täällä kotona jossain vaiheessa avautuvat. Ystävällinen palvelu ja hyvä fiilis jäivät myös kaupasta mieleen.





Lounaan kautta matka jatkui kohti Kennacraigin lauttasatamaa ja Islayta. Sää helli laivamatkalla ja aurinkoisessa syyssäässä oli oluen lomassa aikaa ihailla maisemia. Port Askaigin satamaan saavuttua Islayn taksimme oli sovitusti vastassa ja matka Bowmoreen sujui nopeasti. Tuttu Lochside-hotelli toimi jälleen majapaikkanamme.




Islayn ”tervetulomaljat” lähdettiin juomaan Bowmoren tislaamon rantaan ja laseihin kaadettiin kolme vanhaa klassikko-Bowmorea. 1968 25yo, 30yo Seadragon ja 1969 (1980’s) maistuivat tässä hetkessä käsittämättömän hyville.

Tiistai alkoi olla viskien osalta päätöksessään.

maanantai 20. toukokuuta 2019

Ardmore 1996 20 yo


Lasissa mukavaan 20 vuoden ikään kypsytetty Ardmore.

Ardmore 1996 20 yo, 49,3%. First Fill Ex-Bourbon and Ex-Islay Casks.


Tuoksu on vaniljainen, tuoreen tamminen ja hennosti turvesavuinen. Hedelmäisyys (raaka omena) on hapahkoa. Vaahtokarkkien makeutta.

Maku on voimakas ja maukas. Hento turvesavuisuus ja tammi hallitsevat. Hedelmäkarkkeja, runsaasti vaniljaa ja sopivasti suolaisuutta. Puhdaspiirteinen maltaisuus.

Jälkimaku jatkuu raikkaana ja raa’ahkon hedelmäisenä. Turvesavu ja tammi pysyvät hyvin tasapainossa. Vaahtokarkkimainen makeus tuo vivahdetta.

Puhdaspiirteinen ja nätti Ardmore, jossa ensimmäisen täytön bourbontynnyreiden vaikutus on vahvasti läsnä. Tämä ikäisekseen melko edullinen viski (noin 90€) tarjosi ihan hyvän hinta-laatusuhteen.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Ardmore 1977 23 yo, Signatory Vintage cask #1183

Ardmore 1977 23 yo, 58,1%. Distilled 11.3.1977, bottled 21.6.2000. Cask #1183. Signatory Vintage, 306 bottles.


Tuoksussa raikasta hedelmää (raaka persikka, banaani), sekä kirpeää sitrusta. Taustalla kevyt kuivahko turvesavuisuus. Hedelmäpurkkaa, minttua, tammea. Yllättävän kevyt yleisilme.

Maku on voimakas ja kirpeän sitruksinen. Öljyinen suutuntuma. Turvesavuisuus tuntuu vain hyvin kevyenä taustalla. Tammi erottuu selkeänä ja melko kuivana.

Jälkimaku tarjoilee edelleen sitrusta, tammea ja raa’ahkoa troopista hedelmää. Makea kukkaisuus tuo vähän vivahdetta. melko pitkä. Öljyisyys säilyy kivasti.

Viski muiden joukossa, eipä juuri muuta.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Ardmore 25 yo

Ardmore 25 yo, 51,4%


Tuoksussa kuivahkoa turvesavua ja raikasta havua. Täydessä vahvuudessaan hieman pistävä. Raakaa mangoa, tammea, vaniljaa.

Maku on ihan miellyttävä. Tuhti turvesavuisuus, makea kukkaisuus, vanilja, tammi, sekä taustalta nouseva suolaisuus. Suutuntuma on runsaan öljyinen.

Jälkimaku kääntyy kirpakan sitruksiseksi ja kuivan turpeiseksi. Hieman pistävä. Tammi tuntuu vahvana. Maun pituus ei riitä kovin pitkälle.

Ardmore 25 yo:n tuoksu ei oikein vakuuttanut, mutta maku alkoi lupaavasti. Valitettavasti loppu kuitenkin katosi turhan nopeasti ja viski oli lopulta melko yksioikoinen ja jopa tylsähkö. Pienellä vesitilkalla laimennettuma tuoksu parani, mutta maku lässähti täysin. Ei tästä ainakaan hintaluokassaan (n.150€) omaa suosikkia saa tekemälläkään.