Glenkinchie 17 yo, Cadenhead’s (early 1980’s)

Lasissa Cadenheadsin vanha Glenkinchie-pullotus.

Glenkinchie 17 yo, 46%. Cadenhead’s (5cl, early 1980’s)

Tuoksu on raikkaan sitruksinen, vaniljainen, hunajainen ja kevyen maltainen. Ruusun terälehtiä, toffeeta ja tuoretta tammea. Yleisilme on puhdaspiirteinen ja seesteinen.

Maku on kevyt, raikas ja nätti. Suuntuntuma on öljyinen. Vaniljaa, puhdaspiirteistä tammea, sitrusta, kukkaisuutta ja kevyehkö maltaisuus. Taustalta esiin nousee aavistus pölyisyyttä (obe).

Jälkimaussa raikkaus voimistuu hammastahnamaiseen suuntaan. Tammi ja maltaisuus säilyttävät tasapainonsa hyvin. Vanilja, sitrus, ruusu, hedelmäkarkit ja toffee jatkuvat selkeinä. Makukaari on tasapainoinen ja puhdaspiirteinen kautta linjan.

Kivan raikas Glenkinchie, joka makuprofiililtaan vie ajatukset Rosebankin suuntaan. Ruusuinen kukkaisuus on tässä yksilössä niin selkeästi läsnä.

Glenkinchie 1986 Distillers Edition

Arviossa Glenkinchie 1986 vintage, eli tislaamon ensimmäinen Distillers Edition -sarjan pullotus.

Glenkinchie 1986 Distillers Edition, 43%. Double Matured in Amontillado Sherry Wood. (5cl, late 1990’s)

Tuoksu on makean maltainen, suklainen ja kypsän hedelmäinen. Tammi tuo sopivasti kuivempaa ilmettä taustalle. Hapahko marjaisuus pyörii ympärillä (herukkaa ja karviaista). Taustalla viikunaa, kypsää aprikoosia ja raikas sitruksinen tuulahdus.

Maku on pehmeä ja täyteläinen. Kypsää hedelmää (luumua ja viikunaa). Runsaasti pähkinää, makeaa maltaisuutta ja tyylikkäästi tammea. Sitrusten happamuus tuo kontrastia taustalle. Hyvä tasapaino.

Jälkimaku jatkuu miellyttävänä ja makua riittää melko pitkään. Sitruksisuus voimistuu, mutta makean hedelmäiset ja marjaiset piirteet säilyttävät myös vahvan otteensa. Tammi ja maltaisuus tuntuvat rotevana runkona. Tummaa suklaata ja loppuun saakka mukana säilyvää pähkinäisyyttä.

Maukas ja tasapainoinen Glenkinchie. Erittäin hyvä pullote.

Glenkinchie Distillery, toukokuu 2005

Arkistoistani löytyneiden valokuvien myötä nyt esittelyvuoron saa kuvallinen aikamatka ensimmäiseen tislaamokäyntiini Skotlannissa. Toukokuussa 2005 kohteena oli Edinburghin lähistöllä sijaitseva Glenkinchie ja tislaamo esittelikin parhaat puolensa kauniina kevätpäivänä. Hienoja muistoja!

Glenkinchie 10 yo (5cl, 1990’s)

 Lasissa Glenkinchien kymppivuotias liki 30 vuoden takaa.

Glenkinchie 10 yo, 43% (5cl, 1990’s)

Tuoksu on makean mausteinen ja pehmeän maltainen. Hunajaa ja tuoretta tammea. Maustekakkua, mustapippuria ja raikasta yrttisyyttä.

Maku on pehmeä ja melko täyteläinen. Hunaja, mausteisuus (maustepippuri ja kaneli), sekä puhdaspiirteinen maltaisuus hallitsevat. Vaniljaa, kookosta ja nätti tammi.

Jälkimaku jatkuu raikkaana ja puhdaspiirteisenä. Makeaa sitrusta, tuoretta tammea ja selkeän puhdas maltaisuus. Kirpakka marjaisuus (karviainen, valkoherukka) nousee lopussa esiin. 

Malliesimerkki puhtaasta ja maukkaasta perusmallasviskistä. Aivan turhaan aliarvostettu viski.

Glenkinchie Distillers Edition 2000/2013

Seuraavana lasissa Glenkinchien tuotantoa.

Glenkinchie Distillers Edition, 43%. Distilled 2000, bottled 2013. Double matured in Amontillado cask-wood.

Tuoksu on kevyt, hennon viljainen ja makeahko. Hunajaa, kosteaa ruohikkoa ja makeaa valkoviiniä. taustalta esiin nousee pistävää sitrusta.

Maku on pehmeä ja makean maltainen. Kypsä hedelmäisyys, hento tammi ja makeahko viinimäisyys.

Jälkimaussa hapahko sitrus nousee selkeänä esiin. maltaisuus kuivahtaa ja tammi voimistuu. Suolaisuutta ja hento lääkemäinen vivahde.

Tämä Glenkinchie tarjosi Ihan kivoja piirteitä, mutta kokonaisuus ei ihan jaksa kantaa ja jää lopulta harmittavan vaisuksi.

Glenkinchie 12 yo Cask Strength

Glenkinchie 12 yo, Natural Cask Strength, 58.7%. Bottled for the Friends of the Classic Malts. 5010 bottles.

Tuoksu on Lowlandin viskeille tyypilliseen tapaan kevyt, kukkainen, kirpeän raikas, (vihreä omena), sitruksinen, sekä hennon hunajainen. Korkea alkoholiprosentti häiritsee ja pieni laimennus onkin tarpeen.

Maku on voimakas, kirpeän hedelmäinen ja terävä. Kevyt maltaisuus ja hyvin hento makeus.

Jälkimaku kuivuu maltaisempaan suuntaan. Sitruksista kirpeyttä.

Korkea alkoholiprosentti ja kevyt makuprofiili eivät ole helpoin mahdollinen yhtälö. Täydessä vahvuudessa alkoholi hallitsee liikaa ja makuvivahteet eivät pääse kunnolla esiin. Laimennuksessa vaarana on taas viskin "latistuminen", hennot maut kun eivät paljon ohennusta siedä. Aikaa ja kärsivällisyyttä vaativa tuote, joka ei tosin sittenkään suurta vaikutusta tehnyt.

9 x "Managers' Choice", (osa 1/3)

Dalwhinnie, cask 431. Refill American Oak. 51%. Filled 5.2.1992, bottled 10.3.2009. 270 bottles.

Tuoksu on pehmeän hunajainen, kuivan yrttinen ja tasapainoisen maltainen.

Maku on hyvä, jossa runsas hunajaisuus saa seurakseen kevyttä kukkaisuutta ja pehmeän maltaisuuden. Erittäin pehmeä ja miellyttävä suutuntuma.

Jälkimaku tarjoaa sopivan terävän puraisun, ollen raikas, mukavan kukkainen, (heinäniitty) ja öljyinen. Loppua kohden kuivahtaa reippaasti.

Hyvä ja tasapainoinen viski, jonka makuprofiili tarjosi tälle tislaamolle varsin tyypillisiä piirteitä. Varmaankin paras Dalwhinnie mitä on omalle kohdalle osunut. Hyvä tynnyri.


Glenkinchie, cask 202. European Oak, 58,1%. Filled 3.2.1992, bottled 5.3.2009. 528 bottles.

Tuoksu on maanläheinen, kuivahkon maltainen ja raikas, (kypsä omena). Joku pieni hieman tunkkainen "epäpuhtaus" tuntuu taustalla.

Viski tuntuu suussa voimakkaalle, vaikka maku onkin kevyehkö. Kuivahkon maltaisuuden alta esiin nousee kevyt hedelmäinen makeus ja taustalla pyörii jännä hieman suolainen vivahde.

Jälkimaku on pehmeä, mukavan täyteläinen ja "puhtaan" maltainen. Lopussa suolaisuus nousee jälleen esiin.

Tässäkin tislaamolleen tyypillisiä piirteitä on paljon, mutta mukavan persoonallisessa muodossa. Jälleen hyvä tynnyri, mutta ehkä kokonaisuus on kuitenkin hieman "vaisu".


Cragganmore, cask 2398. Bodega Sherry European Oak, 59,7%. Filled 2.5.1997, bottled 14.5.2009. 246 bottles.

Tuoksu on makea, karamellimaisen päärynäinen. Raikas hedelmäisyys, hento kuivempi puun vivahde.

Maku on alkuun erittäin makea ja huomattavan päärynäinen, outo. Jotenkin tuo äitelä makeus tuntuu liian hallitsevalle ja vie kaiken huomion. Taustalla kevyt hieman kuivattava maltaisuus.

Jälkimaku on, yllätys yllätys, päärynää, päärynää ja päärynää. Aivan lopussa sentää kuivempi maltaisuus ja puun hento vivahde leikkaavat osan makeudesta.

Tämä viski ei ainakaan tällä maistamisella oikein auennut, erikoinen tapaus. Todella ihmeellisen hedelmäinen tuotos.

Osa 2

Osa 3

Glenkinchie 10 yo

Maistelussa vaihteeksi viskiä Lowlandin alueelta:

Glenkinchie 10 yo, 43%

Tuoksu on pehmeä ja melko täyteläinen. Makeahkoa hedelmäisyyttä ja märkää turvetta. Savua ei juurikaan löydy. Maltaisuus on selkeää ja runsasta. "Puhdaspiirteinen ja hyvä mallasviskin tuoksu".

Tämä viski on profiililtaan alueelleen tyypillisesti kevyt, mutta suussa sulavan pehmeä ja mukavan helposti nautittava. Kuivahko maltaisuus, makeat keltaiset hedelmät sekä vaniljainen mausteisuus toimivat hyvänä runkona. Taustalla pehmeää kevyttä turpeisuutta ja aivan hento aavistus savuisuutta.

Jälkimaku jatkuu miellyttävänä. Maltaisuus kuivuu entisestään ja tuoreen viljan maut nousevat esiin. Raikas ripaus minttua sekä kesäistä ruohikkoa.

Tämän Glenkinchie-tislaamon tuotevalikoimasta jo poistuneen pullotteen korvasi vuonna 2007 julkaistu 12-vuotias ja vaikka tuota uudempaa versiota ei nyt rinnalla maistelussa ollutkaan, niin muistikuvien mukaan nyt maisteltu 10-vuotias on kyllä täyteläisempi ja maukkaampi kuin nykyinen pari vuotta iäkkäämpi pullotus.
Glenkinchie 10 yo on ehkä hivenen aliarvostettu viski, jonka hintakaan ei päätä huimaa, (jos jostain vielä onnistuu sitä löytämään).
Tämä tuote on selkeä ja "puhdas" esimerkki hyvästä ja edullisesta "perusmallasviskistä".

Monien muiden tavoin tämänkin viskin etiketti koki vuosien varrella pientä uudistumista, alla pari versiota. (Vasemmalla vanhempi, oikealla uusin):

Bowmore 1989 (James MacArthur’s – Old Masters) ja jotain muutakin...

Ja nyt se eilen lupaamani toinen "vuosikokousviski":

Bowmore 1989/2003, 57,3 %, (James MacArthur’s – Old Masters), Cask No. 1966

Tuoksu on hento ja makeahko.
Maku on maukas, sopivan makea, "parfyymimainen" ja laventelinen. Hento savuhuntu kietoutuu sopivasti ympärille. Jälkimaku on vahva ja pitkä. Tämä on hyvää! Tasapainoinen ja herkullisen maukas kokonaisuus, joka on kuin vahva versio tislaamon omasta "Screen Printed Label" 12-vuotiaasta vuosituhannen vaisteen tienoilta.
Kaiken tämän herkullisuuden jälkeen mieleen hiipii pieni säälin tunne siitä, että nykyisistä vastaavan ikäisistä Bowmorepullotuksista ei näin vahvoja piirteitä enää löydy, kun ilmeisesti "valtavirtamarkkinoiden" paineessa "distillery character" on tasoitettu huomattavasti sileämmäksi ja samalla mielenkiinnottomammaksi.

Nyt maistelussa ollut viski oli hyvä esimerkki siitä, miltä tuon ajan tyypillinen, hyvä ja vahva Bowmore maistui. Vahvasti mielipiteitä jakava tuote, mutta omalla kohdallani maukasta parhautta:) Mainio viski.

Lisätään vielä loppuun pikakelauksena myös loput tilaisuudessa maistellut, eli


Glenglassaugh 28 yo, 48,3%, (Jack Wiebers Whisky World – Scottish Castles ”Series 15”), 1976/2005, Cask no. 2375 (bourbon matured), 150 bottles: Vaisu ja mitäänsanomaton.

Glenkinchie 20 yo., 58,4 %: Tämän viskin brandyfinistely hallitsee liikaa ja tislaamon ominaispiirteet ovat hukassa. Outo. maistoin tämän nyt toista kertaa ja ensimmäisellä kerralla tuntemus oli aivan sama kuin nyt.

Blairfindy (Glenfarclas) 23 yo., 43,0%, (Blackadder), distilled 6th June 1980 / bottled November 2003, Cask no 5983, Cask ref. 2003/BF/01: Vetistä ja laimeaa Sherryviskiä. Miksi Single Cask-pullote pitää pilata täysin laimentamalla se pullotusvaiheessa?