Suiston lauantai-illassa kuultiin mahtipontista, tyylikästä, tunnelmallisen synkkää ja melodista death metallia. Sana Insomniumin erinomaisuudesta oli kiirinyt kaupungilla ja konsertti oli loppuunmyyty jo päiviä ennen h-hetkeä.
Näin yhtyeen livenä viimeksi syksyllä Tampereen Pakkahuoneella Arch Enemyn kanssa ja tuolloinen lämppärisetti jätti sopivasti nälkää nyt nähtävälle keikalle.
Insomniumin tuorein albumi Shadows Of The Dying Sun on varsin vahva kokonaisuus ja se onkin pyörinyt levylautasellani viime aikoina melko tiuhaan. Livesetissä albumi oli myös mainiosti esillä viiden kappaleen verran.
Yhtyeellä oli Suistolla ensiesittelyssä myös uusi kitaristi, sillä vakkarijäsen Ville Friman joutui muiden töidensä vuoksi jättäytymään kevään kiertueelta pois. Paikkaajana kuultiin Kari Ollia ja mallikkaasti homma luonnistui heti alusta lähtien.
Illan setti oli vahva ja tasainen, jossa kuitenkin ns. huippukohdat olivat vähissä. Insomnium on livenä kuin tie, jota pitkin on kiva kulkea. Meno on varmaa ja mukavaa alusta loppuun, mutta perille pääsyn tunne ja loppukliimaksi jää jotenkin kokematta. Toki varsinaisen setin päättänyt majesteetillisen jylhä The Promethean Song oli huikea ja tarjosi settiin arvoisensa päätöksen. Vaikka encoreissa ei enää ihan samaan tunnelataukseen yllettykään, oli ilta varsin viihdyttävä ja keikka onnistunut.
Voisi sitä huonomminkin lauantai-iltansa viettää.
