United Distillers -yhtiön (nyk. Diageo) 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa lanseeraama pullotesarja sisältää viskejä 26 tislaamolta. Jokaisen pullon tunnuksena on joko kasvi tai eläin, joten viskikirjailija Michael Jackson nimesikin sarjan aikoinaan nimellä Flora & Fauna. Tämä varsin osuva nimi jäi elämään, vaikka tätä "otsikkoa" ei näistä pulloista löydykään.
Suomen Mallaswhiskyseuran järjestämässä tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua tämän jo lakkautetun sarjan pullotteisiin kuuden esimerkin voimin. Helsingin Puotilassa sijaitsevassa Olutravintola Pikkulinnussa järjestetyn tilaisuuden veti Mallaswhiskyseuran hallituksen jäsen Ilkka Ruponen. Viskien esittelyt ja sarjan historiikki kuultiin asiantuntevasti ja varmaotteisesti.
Hyvän tietopaketin ohella odotettuja olivat luonnollisesti myös illan viskit ja laseihin olikin kaadettu mukava pala katoavaa viskihistoriaa. Osa Flora & Fauna-sarjan pullotteista on nimittäin kadonnut markkinoilta jo käytännössä täysin ja sama kohtalo odottanee muutamien vuosien kuluessa kaikkia tämän sarjan pullotteita.
Maisteltavina olivat Glendullan 12 yo, Benrinnes 15 yo, Inchgower 14 yo, Pittyvaich 12 yo, Dailuaine 16 yo ja Caol Ila 15 yo. Seuraavassa omat arvioni maistetuista:
Glendullan 12 yo, 43%
Tuoksu on maltainen. Olkea, hunajaa, kevyt hedelmäisyys. Taustalla raikkaan sitruksinen vivahde.
Maku on maltainen ja mausteinen. Kuivaa viljaa, kevyesti yrttisyyttä. Hunajaa, maitokahvia.
Jälkimaku jatkuu tasaisen maltaisena ja kevyen hunajaisena. Melko lyhyt.
Ihan ok ”perusmallasviski”
Benrinnes 15 yo, 43%
Tuoksua hallitsee makea ja syvä sherryisyys. Ylikypsää hedelmää. kahvia, kuivattua luumua.
Maku on voimakkaan sherryinen. Hento turpeinen vivahde. Makeaa marjaisuutta, hiven rikkiä. Täyteläinen.
Jälkimaussa sherry säilyy vahvana ja hallitsevana, mutta kuivuu reippaasti. Kevyt tammen vivahde. Öljyisyyttä, sitrusta.
Ihan hyvä ja maukas ”sherryviski”. Mukava mausteisuus toi viskiin kivan vivahteen.
Inchgower 14 yo, 43%
Tuoksu on varsin kevyt ja happaman hedelmäinen (sitrus). Kevyt maltaisuus, kukkaisuutta.
Maku on makean sitruksinen ja ”puhdas”. Hento tammi, kevyt mallas ja makean kukkainen vivahde.
Jälkimaku on kevyt ja raikas. Lyhyt ja vaisuksi latistuva.
Tylsä ja ponneton esitys. Verrokkina arvioni vuodelta 2010
Pittyvaich 12 yo, 43%
Tuoksu on runsas ja sherryinen. Pahvia ja märkiä puunlehtiä. Suklaata. Hieman tympeä yleisilme.
Maku on makeahkon sherryinen. Hiven tammea. Joku hieman tunkkainen vivahde. Yksioikoinen.
Jälkimaussa sherry tuntuu edelleen hallitsevana. Taustalta nousee esiin raikasta sitrusta. Lakritsia.
Perus sherryttely, eipä juuri muuta. Maku jää jotenkin ponnettomaksi. Verrokkina arvioni vuodelta 2009.
Dailuaine 16 yo, 43%
Tuoksua hallitsee pehmeä vahva sherryisyys. Täyteläinen maltaisuus. Kermaisuutta, luumukiisseliä.
Maku on täyteläinen ja vahvan suklainen. Sherryisyys on kuivahkoa ja runsasta. Tuhti maltaisuus. ”Roteva”.
Jälkimaku on kuivan sherryinen. Tammea nousee mukaan. Tanniinisuutta, hapahkoa sitrusta. Pituutta riittää kohtalaisen hyvin.
Hyvä ja tasapainoinen viski. Yleisilme on mukavan tuhti ja täyteläinen. Hyvää.
Caol Ila 15 yo, 43%
Tuoksu tarjoilee pehmeää ja makeaa turvesavua, poltettua puuta. Raikasta sitrusta, vaniljaa, mukavaa mausteisuutta (pippuria). Hyvällä tavalla ”likainen”.
Maku on öljyinen, makeahko ja maukas. Hieman tervainen vahva turvesavu on herkullista. Raikasta sitrusta. Kuivahko maltaisuus. Taustalta nousee esiin suolaisuutta (graavisuolattu kala). Täyteläinen ja tasapainoinen.
Jälkimaussa pehmeä savuisuus jatkuu runsaana. Kiva hedelmäisyys, mausteisuus ja reippaan suolainen vivahde (merilevä).
Hieno ja maukas Caol Ila. Tislaamon unohdettu klassikko. Verrokkina arvioni vuodelta 2009.
Illan kokonaisuus tarjosi varsin hyvän ja mielenkiintoisen otoksen Flora & Fauna-sarjan maailmaan ja vilkas viskikevät jatkui varsin hyvissä merkeissä. Mainio tilaisuus.
