Näytetään tekstit, joissa on tunniste Stratovarius. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Stratovarius. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. elokuuta 2022

Himos Metal Festival 5.-6.8.2022

Within Temptation - Himos Metal Festival 5.8.2022

Jämsän Himoksella järjestetty Himos Metal Festival marssitti lavalle suuren joukon melodisen metallin kärkinimiä ja nyt tämän varsin mainion festivaalin raporttiin ja kuvagalleriaan voi hypätä oheisesta linkistä:

https://metalliluola.fi/himos-metal-festival-5-6-8-2022/


Sharon den Adel, Wihin Temptation - Himos Metal Festival 5.8.2022



tiistai 17. toukokuuta 2022

maanantai 9. maaliskuuta 2020

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

An Evening Of Rock Classics - Verkatehdas, Hämeenlinna 15.3.2019

Netta Skog, Timo Kotipelto, Pekka Heino, Jani Liimatainen

Maaliskuun konserttitarjonta on erittäin runsas, joten nyt blogissa pompataan hetkeksi musiikin maailmaan. Keikkaputken aloitti tyylikäs An Evening Of Rock Classics Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Olin kameran kanssa paikalla ja illan upeat tunnelmat löytyvät nyt Metalliluolasta:

http://metalliluola.fi/klassikoiden-ilta-an-evening-of-rock-classics-verkatehdas-hameenlinna-15-3-2019/




sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Stratovarius - Aulanko Areena 7.12.2018


Aulanko Areenan keikkavuosi saatiin perjantaina ainakin omalta osaltani päätökseen Stratovariuksen komealla setillä. Illan tunnelmat jälleen Metalliluolassa:

http://metalliluola.fi/hitteja-ja-harvinaisuuksia-stratovarius-aulanko-areena-hameenlinna-7-12-2018/




tiistai 5. heinäkuuta 2016

Iron Maiden, Sabaton, Amon Amarth, Stratovarius, The Raven Age - Kantolan tapahtumapuisto, Hämeenlinna 29.6.2016


Yksi kesän odotetuimmista musiikkitapahtumista oli Iron Maidenin saapuminen Kantolaan. Tuoreen The Book Of Souls -albumin myötä kiertävä bändi oli houkutellut paikalle noin 23000 kuulijaa. Sää oli mitä mainion, kentän ruoho vihreää ja puitteet kaikilta osin kunnossa.


Illan avasi brittiläinen The Raven Age. Bändin setti oli tylsä, eikä tästä sen enempää tarinaa irtoa. Tyylillisesti ainakin ajoittain yhtye toi mieleen Nickelbackin. Yhtyeessä kitaraa soittaa George Harris, joka on Iron Maiden -basisti Steve Harrisin poika.


Uprising
Promised Land
The Death March
Eye Among the Blind
The Merciful One
Salem's Fate
Angel in Disgrace


Sitten lavalle illan ainoa kotimainen, eli Stratovarius. Hyvä perussetti, mutta bändi on tullut nähtyä viime vuosina niin useasti, että yllätysmomentit olivat vähissä. Varmaa ja laadukasta tekemistä kuitenkin.


My Eternal Dream
Eagleheart
Phoenix
SOS
Shine in the Dark
Black Diamond
Unbreakable
Hunting High and Low


Ruotsin viikinkimetalliylpeys Amon Amarth sai käyttöönsä seuraavan tunnin. Tuore levyjulkaisu Jomsviking oli hyvin edustettuna setissä ja taustakankaalla. Nyt oli kovaa settiä! Bändi soitti hyvin ja laulaja Johan Heggin örinälaulu täydensi pakettia. Upeita melodioita ja vahvoja riffejä sisältänyt setti oli mukaansatempaavan viihdyttävä.




The Pursuit of Vikings
As Loke Falls
First Kill
Death in Fire
Deceiver of the Gods
War of the Gods
Raise Your Horns
Guardians of Asgaard
Twilight of the Thunder God


Seuraavaksi toinen ruotsalaisvieras ja tuttu suomenkävijä Sabaton. Parhaimmillaan Sabaton on äärimmäisen viihdyttävä ja kova livebändi, kuten tätä blogia lukeneet ovat saattaneet arvioistani huomata. Tänään ei kuitenkaan ollut Sabatonin päivä. Alun mikrofoniongelmat vesittivät tunnelmaa ja yhtyeelle annettu esiintymisaika oli auttamatta liian lyhyt. Kiire paistoi läpi, eikä setistä muodostunut ehjää kokonaisuutta. Muutamat yksittäiset kappaleet toimivat kuitenkin totutun hyvin.




Ghost Division
Carolus Rex
Soldier of 3 Armies
Swedish Pagans
Resist and Bite
The Lost Battalion
To Hell and Back
Talvisota
Primo Victoria


Iron Maiden aloitti oman kaksituntisensa hiljalleen hämärtyvässä illassa klo 21 ja lava oli upea. Maya-temppeleistä innoituksensa saanut lavarakennelma täydentyi kappaleiden mukaan vaihtuvilla taustakankailla ja upea valaistuskin alkoi päästä oikeuksiinsa mitä pidemmälle ilta eteni.


Settilistalla oli paljon uuden albumin materiaalia, mikä oli vain positiivinen asia. Tämän kiertueen jälkeen monet nyt kuulluista kappaleista tulevat tippumaan setistä, joten nyt oli ainutlaatuinen tilaisuus kuulla näitä Book of Souls -vetoja livenä.

Yhtyeen esiintyminen oli silminnähden hyväntuulista ja vauhdikasta, kuten on totuttukin näkemään. Kappalemateriaalia bändillä on niin paljon, että jopa Run To The Hillsin, Aces Highin tai Running Freen kaltaiset hitit oli jätetty sivuun tuoreemman materiaalin tieltä. Klassikko-osastolta Children of The Damned oli upea, kuten myös keikkojen ikisuosikki Fear Of The Dark. Vuosituhannen vaihteen Brave New World -levyltä poimittu Blood Brothers oli myös hieno valinta settiin ja yksi illan upeimmista.

If Eternity Should Fail
Speed of Light
Children of the Damned
Tears of a Clown
The Red and the Black
The Trooper
Powerslave
Death or Glory
The Book of Souls
Hallowed Be Thy Name
Fear of the Dark
Iron Maiden
--------
The Number of the Beast
Blood Brothers
Wasted Years












Iron Maiden mallia 2016 on edelleen vahvassa vedossa ja ilta Kantolassa osoitti toistamiseen alueen toimivuuden edellisvuoden AC/DC-keikan tapaan.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Sabaton, Stratovarius, Gamma Ray, Beast in Black - Metro Areena, Espoo 19.12.2015


Keikkavuosi 2015 tykiteltiin päätökseen Espoon Metro Areenalla neljän bändin voimin: Sabaton, Stratovarius, Gamma Ray ja Beast in Black.

Marraskuussa samaisella areenalla Nightwishin lämppärinä nähty Beast in Black aloitti, mutta kiitos täysin epäonnistuneiden järjestelyjen, tämä setti jäi lähes näkemättä. Hallin ovien oli määrä avautua klo 17 ja yleisöä oli kehotettu tulemaan paikalle ajoissa. No, jo varttia vaille jono kiemurteli pelottavan pitkällä, ja ovien avauduttua selvisi, että vain hallin yksi sisäänkäynti oli käytössä. Yleisö oli siis ajoissa paikalla, mutta tapahtuman järjestäjä kusi tilanteen täysin. Beast in Blackin showtime oli jo klo 17.30, eikä ihmisiä saatu ajoissa halliin sisään. Me pääsimme sisään toiseksi viimeisen kappaleen alkaessa, mutta tässä vaiheessa väkeä oli ulkona jonossa monta kertaa enemmän kuin sisällä hallissa. Kyllä hitto tällaisissa tapahtumissa järjestäjän pitäisi huolehtia siitä, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä näkemään illan kaikki esiintyjät!

Näkymä lavanedustalta Beast in Blackin setin lopulla. Suurin osa yleisöstä oli vielä ulkona jonossa.


Beast in Black kuulosti parin viimeisen kappaleen perusteella paremmalta kuin marraskuun ekalla keikalla, sillä nyt mukana ollut toinen kitaristi Kasperi Heikkinen toi selkeästi lisää syvyyttä äänimaailmaan.

Let It Roar
Lionheart
Go to Hell
Out on the Streets
Out of Control
End of the World



Seuraavana vuoroon Saksan powerjyrä Gamma Ray ja hyvä tunnin setti sieltä saatiin. Kitaristi-laulaja Kai Hansenin johtama yhtye oli perusvarma ja oman materiaalin lisäksi settiin oli mahdutettu pari näytettä Hansenin aikaisen Helloweenin tuotannosta. I Want Out taipui kesken biisin reggaejamitteluksi, mikä oli ideana ihan hauska, mutta toteutuksena hieman liian pitkä. Toinen Hellopala Ride The Sky soi osana medleytä vahvasti. Hansenin lauluääni ei ole ollut oikein koskaan mieleeni, mutta nyt livenä sitä kuunteli mieluummin kuin levyltä. Osa lauluvastuusta on ”ulkoistettu” ja Frank Beck oli ihan kelpo lisä Hansenin kaverina.

Welcome
Heaven Can Wait
Last Before the Storm
Fight
I Want Out
Induction
Dethrone Tyranny
Master of Confusion
Rebellion in Dreamland / Heavy Metal Universe / Ride the Sky / Somewhere Out in Space
Send Me a Sign






Stratovariukselta illan keikka taisi olla itselleni jo neljäs reiluun puoleen vuoteen ja mainio hittisetti taas kuultiin. Alussa basso jyräsi lähes kaiken muun alleen ja vaikka Lauri Porra kova bassottelija onkin, niin rajansa kaikella. Loppua kohden äänimaailma onneksi tasaantui ja parani. Phoenix, SOS, Paradise ja monet muut tempaisivat mukaansa ja kyllähän keikalla viihtyi. Valot olivat läpi konsertin aneemisen hämärät, eikä Gamma Rayn aikana nähdyistä kirkkaista valoista ollut tietoakaan.

My Eternal Dream
Eagleheart
Phoenix
SOS
Paradise
Black Diamond
Unbreakable
Shine in the Dark
Hunting High and Low



Sabaton tuli ja pommitti areenan illan mahtipontisesti päätökseen. Pyroissa ei säästelty, kun ruotsalaisten sotalaulut raikuivat nostaen tunnelman varsin hienoksi koko hallissa. Lavalla nähtiin mm. pari panssarivaunua, ja liekkien sekä pommien paukkeessa oltiin välillä kuin sotatantereella.


Sabatonkin on tullut nähtyä tänä vuonna jo kahdesti aiemmin, mutta vaikka setin käsikirjoitus pysyy pääosin muuttumattomana, niin vaihteluakin saatiin. Settiin oli nostettu vanhempaa tuotantoa ja kappaleet Uprising, Panzer Battalion tai vaikkapa Wolfpack olivat enemmän kuin tervetulleita.
Konsertin loppupuolella lavalle saatiin vieras Korvatunturilta. Säkillinen lahjoja heitettiin yleisölle ja tokihan Joulupukille myös yleisön toimesta laulettiin. Juhlava hetki koettiin myöhemmin yhtyeen pokatessa kultalevyt tuoreimmasta Heroes-albumistaan, joka on siis myynyt Suomessa varsin mukavasti!

The Final Countdown
The March to War
Ghost Division
To Hell and Back
Carolus Rex (Swedish version)
Soldier of 3 Armies
Uprising
Panzer Battalion
Wolfpack
Into the Fire
Swedish Pagans
Resist and Bite
Sun Tzu Says
The Art of War
No Bullets Fly
White Death
-------
Night Witches
Primo Victoria
Talvisota
Metal Crüe
Dead Soldier's Waltz / Masters of the World







Kokonaisuutena Espoossa nähtiin hyvät bileet. Alun sisäänmenofarssista toivuttua illasta päästiin kuitenkin hyvin plussan puolelle ja hyvähän tästä on lähteä joulun ja uudenvuoden odotukseen.



tiistai 1. joulukuuta 2015

Netta Dahlberg - Run for Cover, BadCase feat. Annica - On The Rocks, Helsinki 28.11.2015


80’s Rocks Party -nimikkeen alla nähtiin On The Rocksin lauantai-illassa kaksi todella kovaa esitystä.

BadCase tarjosi alkuun maukasta kasarihittien coverointia, mutta setin säväyttävin anti oli yllätysvierailijana nähdyn Annican osuus. Vuonna 1988 julkaistu Badly Dreaming jäi Annican ainoaksi albumiksi, mutta tuo mainio levy muistetaan yhä ja live-esiintymistä on toivottu ja haluttu. Itsekin pääsin nyt kuulemaan levyn kappaleita ensimmäistä kertaa livenä – 27 vuotta ilmestymisen jälkeen. Hyvää kannattaa odottaa ja joskus odotus palkitaan. Nyt Rocksin illassa kappaleet kuten Dreaming, Badly ja Into Dark soivat nostalgisina ja toimivina. Annican hieno ääni on säilynyt upeana läpi vuosien. Olipa harvinaista herkkua tämä!








Lisää covereita oli tarjolla illan toisessa kattauksessa.

Netta Dahlberg – Run for Cover marssitti lavalle vahvan miehistön: Bändiin kuuluvat laulaja Netta Dahlberg, rumpali Rolf Pilve (Stratovarius), kitaristi Teemu Mäntysaari (Wintersun), basisti Tuomas Yli-Jaskari (Tracedawn) ja kosketinsoittaja Vili Itäpelto (Tracedawn).


Deep Purplen Burnilla startannut setti oli kasariheavyn ystäville yhtä juhlaa. Bändin soitto oli tasokasta, kuten olettaa saattoikin ja saundit muhkeat. Rolf Pilven massiivinen rumpusaundi oli kaiken keskiössä, minkä päälle muun bändin oli hyvä rakentaa. Laulussa Netta Dahlberg otti paikkansa ja yleisönsä hienosti. Netan upea ääni vakuutti kuulijat monissa kappaleissa ja osa kuulluista vedoista oli aivan huikeita. DIO:n Don’t Talk to Strangers, Van Halenin Why Can’t This Be Love, Bond-sävelmä Live And Let Die tai vaikkapa Dream Theaterin Pull Me Under olivat mykistävän kovia!

Kyllä oli tällä ryhmällä kappaleet hallussa ja ilohan tätä oli seurata. Taisi olla kyllä paras cover-setti mitä on tullut nähtyä.

Tämä On The Rocksin tapahtuma osui maaliinsa millintarkasti ja tarjosi elämyksen, jollaista ei usein näe. 12,50€ maksaneen lipun hinnalle sai nyt vastinetta niin että riitti!