Vuoden 2019 ensimmäinen keikka ja lavalla legendaarinen skottibändi Nazareth! Mainion illan tunnelmat nyt Metalliluolassa:
http://metalliluola.fi/nazareth-the-circus-helsinki-11-1-2019/
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nazareth. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nazareth. Näytä kaikki tekstit
maanantai 14. tammikuuta 2019
Nazareth - The Circus, Helsinki 11.1.2019
Vuoden 2019 ensimmäinen keikka ja lavalla legendaarinen skottibändi Nazareth! Mainion illan tunnelmat nyt Metalliluolassa:
http://metalliluola.fi/nazareth-the-circus-helsinki-11-1-2019/
tiistai 18. heinäkuuta 2017
Lahden Yöt 15.7.2017: Black Star Riders, Nazareth, Michael Monroe
Lahden torilla järjestetyn Lahden yöt -tapahtuman kuvat ja raportti löytyvät nyt Metalliluolasta. Käykäähän katsomassa!
http://metalliluola.fi/energiaa-ja-hard-rock-nostalgiaa-lahden-yot-15-7-2017/
Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola
http://metalliluola.fi/energiaa-ja-hard-rock-nostalgiaa-lahden-yot-15-7-2017/
Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Uriah Heep & Nazareth - Elenia Areena, Hämeenlinna 17.4.2015
Hämeenlinnan uudella Elenia Areenalla koettiin nostalgiantäyteinen ilta, kun lavalle astelivat todella pitkän linjan yhtyeet Uriah Heep ja Nazareth. Heep tuli nähtyä viimeksi Lahdessa vajaa vuosi sitten, joten omalla kohdallani suurin mielenkiinto kohdistui tällä kerralla Nazerethiin.
Yleisöä oli paikalla ilahduttavan runsaasti ja urheiluhalli osoitti toimivuutensa myös tämänkaltaisessa tilaisuudessa. Illan molemmat yhtyeet soittivat tasapuolisesti 90min setit, joten suhteellisen hintaville lipuille sai pienistä ennakkoepäilyistä huolimatta kuitenkin hyvän vastineen. Kolme tuntia legendaarista hard rockia, mikäs sen parempaa.
Nazareth aloitti karkelot ja samalla ensiesiintymisensä yhtyeen keulilla sai laulaja Carl Sentance. Aiemmin Dan McGaffertyn korvaajaksi pestatun Linton Osbornen pesti jäi lopulta lyhykäiseksi ja nopealla aikataululla hommaan tarttui nyt uusi mies. Ensimmäisen kaikan jännityksestä huolimatta Sentance suoriutui hommastaan hienosti.
16 kappaleen setti tarjosi hyvän läpileikkauksen Nazarethin tuotantoon ja ilohan tällaista musisointia on kuunnella. Yhtyeessä on mukana enää yksi alkuperäisjäsen, basisti Pete Agnew, mutta hyvin homma pelittää silti. Kuultiin mukavan tuhti klassikkokimara, mutta myös uudempaa materiaalia. Esimerkiksi tuoreimman Naz-albumin nimikappale Rock’n’roll Telephone sulautui ihan mallikkaasti klassikoiden joukkoon.
Mukavan monipuolisesta settilistasta omiksi suosikeikseni nousivat hienosti toimineet Holiday ja Beggars Day. Pakkoballadit Dream On ja Love Hurts kuultiin toki myös ja ihan hyvinä ja tuoreen kuuloisina versioina. Dan MacGaffertyn karheaa ääntä jäin kaipaamaan vain hetkittäin, esim. kappaleissa When The Lights Come Down ja This Flight Tonight.
Nazereth vuosimallia 2015 oli livenä erittäin hyvä ja yhtye pystyi näyttämään epäilijöille, että se on edelleen täysin varteenotettava ryhmä perinteisen hard rockin saralla.
Myös Uriah Heep tarjoili omassa puolitoistatuntisessaan maukasta läpileikkausta yhtyeen pitkän uran varrelta. Tämänkertaisen setin kivijalkoina toimivat kaksi biisimammuttia, eli pitkät July Morning ja Magician’s Birthday. Näistä jälkimmäinen nousikin koko keikan kohokohdaksi. Todella hieno ja itselleni livenä ennen kuulematon valinta settiin!
Kitaristi Mick Box osoitti olevansa edelleen genren eliittiä, sillä niin maukkaasti riffit ja soolot tältä pitkän linjan veteraanilta lähtevät. Laulaja Bernie Shaw’n lämminhenkinen esiintyminen sekä muun bändin varma työskentely täydensivät paketin. Heepiltäkin kuultiin SE pakkoballadi, mutta viime kesän Lahden keikan tavoin Lady in Black kuulosti vain kappaleelle, joka on pakko soittaa joka keikalla.
Uriah Heepin kautta aikain toinen keikka Hämeenlinnassa oli hyvä ja varma suoritus, missä pitkät klassikot saivat seurakseen myös mukavasti tuoreimman Outsider-albumin materiaalia.
Iltaa kokonaisuutena ajatellen Elenia Areenan tapahtuma oli hyvä ja viihdyttävä, jopa odotukset ylittävä!
Ja niin, se edellinen Uriah Heep -keikka Hämeenlinnassa oli vuonna 1990 Giants Of Rock -festivaaleilla. Tuolloin Ahveniston moottoriradalla Heepin lisäksi musisoivat mm. Pretty Maids, Running Wild, Sodom ja Stone.
Yleisöä oli paikalla ilahduttavan runsaasti ja urheiluhalli osoitti toimivuutensa myös tämänkaltaisessa tilaisuudessa. Illan molemmat yhtyeet soittivat tasapuolisesti 90min setit, joten suhteellisen hintaville lipuille sai pienistä ennakkoepäilyistä huolimatta kuitenkin hyvän vastineen. Kolme tuntia legendaarista hard rockia, mikäs sen parempaa.
Nazareth aloitti karkelot ja samalla ensiesiintymisensä yhtyeen keulilla sai laulaja Carl Sentance. Aiemmin Dan McGaffertyn korvaajaksi pestatun Linton Osbornen pesti jäi lopulta lyhykäiseksi ja nopealla aikataululla hommaan tarttui nyt uusi mies. Ensimmäisen kaikan jännityksestä huolimatta Sentance suoriutui hommastaan hienosti.
16 kappaleen setti tarjosi hyvän läpileikkauksen Nazarethin tuotantoon ja ilohan tällaista musisointia on kuunnella. Yhtyeessä on mukana enää yksi alkuperäisjäsen, basisti Pete Agnew, mutta hyvin homma pelittää silti. Kuultiin mukavan tuhti klassikkokimara, mutta myös uudempaa materiaalia. Esimerkiksi tuoreimman Naz-albumin nimikappale Rock’n’roll Telephone sulautui ihan mallikkaasti klassikoiden joukkoon.
Mukavan monipuolisesta settilistasta omiksi suosikeikseni nousivat hienosti toimineet Holiday ja Beggars Day. Pakkoballadit Dream On ja Love Hurts kuultiin toki myös ja ihan hyvinä ja tuoreen kuuloisina versioina. Dan MacGaffertyn karheaa ääntä jäin kaipaamaan vain hetkittäin, esim. kappaleissa When The Lights Come Down ja This Flight Tonight.
Nazereth vuosimallia 2015 oli livenä erittäin hyvä ja yhtye pystyi näyttämään epäilijöille, että se on edelleen täysin varteenotettava ryhmä perinteisen hard rockin saralla.
Silver Dollar Forger
When The Lights Come Down
Razamanaz
Miss Misery
Dream On
Holiday
One Set of Bones
Turn On Your Receiver
This Flight Tonight
Rock 'n' Roll Telephone
Beggars Day
Changin' Times
Hair of the Dog
Expect No Mercy
-----------
Love Hurts
Morning Dew
Myös Uriah Heep tarjoili omassa puolitoistatuntisessaan maukasta läpileikkausta yhtyeen pitkän uran varrelta. Tämänkertaisen setin kivijalkoina toimivat kaksi biisimammuttia, eli pitkät July Morning ja Magician’s Birthday. Näistä jälkimmäinen nousikin koko keikan kohokohdaksi. Todella hieno ja itselleni livenä ennen kuulematon valinta settiin!
Kitaristi Mick Box osoitti olevansa edelleen genren eliittiä, sillä niin maukkaasti riffit ja soolot tältä pitkän linjan veteraanilta lähtevät. Laulaja Bernie Shaw’n lämminhenkinen esiintyminen sekä muun bändin varma työskentely täydensivät paketin. Heepiltäkin kuultiin SE pakkoballadi, mutta viime kesän Lahden keikan tavoin Lady in Black kuulosti vain kappaleelle, joka on pakko soittaa joka keikalla.
Uriah Heepin kautta aikain toinen keikka Hämeenlinnassa oli hyvä ja varma suoritus, missä pitkät klassikot saivat seurakseen myös mukavasti tuoreimman Outsider-albumin materiaalia.
Speed of Sound
The Hanging Tree
The Law
The Outsider
Sunrise
Stealin'
The Magician's Birthday
What Kind of God
One Minute
Can't Take That Away
July Morning
Lady in Black
----------
Gypsy
Easy Livin'
Iltaa kokonaisuutena ajatellen Elenia Areenan tapahtuma oli hyvä ja viihdyttävä, jopa odotukset ylittävä!
Ja niin, se edellinen Uriah Heep -keikka Hämeenlinnassa oli vuonna 1990 Giants Of Rock -festivaaleilla. Tuolloin Ahveniston moottoriradalla Heepin lisäksi musisoivat mm. Pretty Maids, Running Wild, Sodom ja Stone.
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Kuukauden levyklassikko 14: Nazareth - Razamanaz.
Palataan jälleen aikakoneella 1970-luvun alkupuolelle ja tarkemmin vuoteen 1973, jolloin julkaistiin tämänkertainen klassikkolevy, Nazareth - Razamanaz.
Kyseessä on jo vuonna 1968 perustetun Skotlantilaisen hard rock-bändi Nazarethin kolmas studiolevy, joka muodostuikin yhtyeen läpimurtoteokseksi.
Tälle levylle yhtye sai tuottajaksi parhaiten Deep Purplen basistina tunnetun Roger Gloverin ja jälki on varsin jämäkkää ja toimivaa, perinteistä hard rockia.
Vahvat soundit sekä laulaja Dan McCaffertyn käheä lauluääni muodostivat levylle mukavan omaleimaisen äänimaailman ja vaihtelevan kappalesisällön ansiosta levystä muodostui varsin mukava kokonaisuus. Esimerkiksi räväkkä ja raskas nimibiisi karistaa pölyt välittömästi kaiuttimista, kun taas vaikkapa kaihoisa Vigilante Man soi herkän hauraana hitaana bluesina, raskaasti jyräävän Woke Up This Morningin tarjotessa taas "hevimpää" osastoa.
Listahittejäkin levyltä nousi. Tarttuvan melodian omaavat Broken Down Angel ja Bad Bad Boy nousivat brittilistoille useiksi viikoiksi.
Razamanaz on mukavan monipuolinen, vaihtelevia sävyjä sisältävä perinteinen ja hieno hard rock-levy, josta on julkaistu jo useampikin cd-versio. Viimeisin "remaster cd" on vuodelta 2009, (kuva), johon on bonuksina lisätty pari Bad Bad Boy-sinkun b-puolta sekä muutama varsin hyvä veto BBC-sessioista.
Kappaleet:
1. Razamanaz
2. Alcatraz
3. Vigilante Man
4. Woke Up This Morning
5. Night Woman
6. Bad Bad Boy
7. Sold My Soul
8. Too Bad Too Sad
9. Broken Down Angel
Bonus tracks on 2009 reissue:
10. Hard Living (b-side of Bad Bad Boy)
11. Spinning Top (b-side of Bad Bad Boy)
12. Razamanaz (BBC session)
13. Night Woman (BBC session)
14. Broken Down Angel (BBC session)
15. Vigilante Man (BBC session)
* Dan McCafferty - lead vocals
* Darrell Sweet - drums, percussion, backing vocals, liner notes
* Pete Agnew - bass guitar, backing vocals
* Manny Charlton - electric and acoustic guitars, slide guitar, banjo, backing vocals
Lisäksi:
* Roger Glover - producer, bass guitar, percussion
Dan McCaffety konserttilavalla Helsingissä 2008.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)