Wacken Open Air 2017: perjantai 4.8.2017

Lacuna Coil, Grave Digger, Sonata Arctica, Saltatio Mortis, Headcat, Apocalyptica, Megadeth, Marilyn Manson.

Wackenin perjantaimme alkoi jo aamupäivästä ja esiintymislistasta pisti silmiin heti mielenkiintoinen nimi. Warrant on tuttu monille kasarirockin ystäville, mutta tämä Warrant ei Wackenissa esiintynyt, vaan kyseessä oli täsmälleen samanniminen saksalainen speedmetal-yhtye. Parin biisin jälkeen olikin aika lähteä ottamaan hyvät paikat päälavalta, missä vuorossa oli italialainen Lacuna Coil.

Lacuna Coil oli mainio taannoin Tampereen Yo-talolla, joten aikaisesta soittoajasta (klo 12.00) huolimatta odotukset olivat korkealla. Muitakin paikalla olleita yhtye näytti kiinnostavan, sillä yleisöä oli tässä vaiheessa jo kentän täydeltä, eli varmasti kymmeniä tuhansia.

Bändi olikin huikean kovassa vedossa ja tarjosi vahvatunnelmaisen ja näyttävän tunnin. Tällä aamupäivän vedolla yhtye nosti itsensä yhdeksi festivaalin suosikeistani.

Jatkoa päiväämme saatiin perinteisen heavyn muodossa. Saksalainen Grave Digger oli hyvä, joskin hieman tasapaksu kappalemateriaali verotti pisteitä.

Sonata Arctica on tullut nähtyä kotimaassamme varsin useasti ja hyvin homma toimi nyt myös isolla Wackenin lavalla. Hyvä setti ja hieno tunnelma. Hyvä Suomi!

Saksalainen folkmetal-yhtye Saltatio Mortis jatkoi mainiota iltapäivää ja tämä kotimaassaan varsin suosittu yhtye tarjosikin näkemisen arvoisen keikan. Yleisö eli kiitettävästi mukana ja tunnelma nousi kattoon. Keikan aikana nähtiin bändin laulajan tyylinäyte siitä, kuinka kappaleen esittäminen onnistuu ”crowdsurffatessa” yleisön päällä. Hyvin onnistui!

Sitten jotain erilaista. Rockabillyä metallifestivaaleilla? Kyllä, koska Lemmy. Edesmenneen Motörhead-ikonin sivuprojekti Headcat sai kunnian esiintyä Wackenissa ja tämähän oli nähtävä. Morbid Angelissa vaikuttanut David Vincent on perinyt Lemmyn paikan, kitaraa soittaa Danny B. Harvey ja rumpujen takaa löytyy Slim Jim Phantom (Stray Cats).

Kuten odottaa saattoikin, trion setti tarjosi maukkaan katsauksen perinteiseen rock’n’rolliin ja tuore sinkkubiisi Born To Lose, Live To Win osoitti, että myös hyvää uutta materiaalia syntyy. Kuultiinpa myös Stray Catsia ja Beer Gardenin yleisö tuntui olevan mielissään kuulemastaan. Mukavaa rockviihdettä.

Apocalyptican Metallica-setti tuli hyväksi havaittua jo Tuskassa ja samaa laatua kuultiin nyt myös Wackenissa. Lavalla nähtiin myös yllätysvierailija, kun yhtyeen alkuperäisjäsen Max Lilja palasi sellonsa kanssa hetkellisesti tositoimiin vanhojen bändikavereidensa kanssa.

Megadeth oli vuonna 2014 tällä samaisella festivaalilla täydellinen floppi, mutta nyt oli toinen ääni kellossa. Dave Mustainen johtama bändi oli nyt metallisen tiukassa vedossa ja tarjosi perjantai-iltaan hienosti positiivisen yllätyksen. Hyvä keikka!

Marilyn Manson päätti iltamme ja koska en yhtyeen musiikkia juurikaan tunne, jätän kommentoinnit sikseen. Ei ollut minun juttu.

Wacken Open Air 2014 (osa 5): Lauantai 2.8.

Arch Enemy, Sodom, Devin Townsend Project, Emperor, Amon Amarth, Megadeth, Tobias Sammet's Avantasia, Van Canto

Lauantai ja viimeinen festaripäivä. Tähän päivään pitikin ottaa aikainen startti, sillä katsomislistassamme ensimmäisenä ollut Arch Enemy aloitti oman settinsä päälavoilla jo klo 12.00.

Yleisö oli hyvin hereillä ja Black Stagen edusta täyttyi heti ääriään myöten. Bändi veti valtavan yleisön edessä todella energisen shown ja uusi laulajatar Alissa White-Gluz oli aivan huikea. Tuoreen War Eternal -albumin mahtiveisut War Eternal, You Will Know My Name ja As The Pages Burn osoittivat toimivuutensa myös livenä. Huippu alku pitkälle päivälle.

Khaos Overture 

1.Yesterday Is Dead and Gone 

2.War Eternal 

3.Ravenous 

4.My Apocalypse 

5.You Will Know My Name 

6.Bloodstained Cross 

7.As the Pages Burn 

8.Dead Eyes See No Future 

9.No Gods, No Masters 

10.We Will Rise 

11.Nemesis 

12.Fields of Desolation 

(Outro)

Heti perään viereisellä True Metal Stagella julistettiin perinteisen trashmetallin ilosanomaa. Legendaarinen Sodom on hyvässä vedossa edelleen. Viimeksi olinkin nähnyt bändin vuonna 1990 Hämeenlinnan Giants Of Rockissa. Keikan alkupuolella kuultu Surfin Bird -coveri oli riemastuttava.

1.Agent Orange 

2.In War and Pieces 

3.Outbreak of Evil 

4.Surfin' Bird 

(The Trashmen cover) 

5.The Saw Is the Law 

6.Sodomy and Lust 

7.Stigmatized 

8.City of God 

9.Der Wachturm 

10.I Am the War 

11.Blasphemer 

12.Remember the Fallen 

13.Ausgebombt 

Iltapäivän herkkupalasta vastasi Devin Townsend Project. Kuultiin tyylikäs keikka melodisen ja progesävytteisen metallin parissa. Kappaleista etenkin War, Deadhead, Numbered! ja Grace olivat upeaa kuultavaa.

1. Seventh Wave 

2. War 

3. By Your Command 

4. Deadhead 

5. Planet of the Apes 

6. Numbered! 

7. Supercrush! 

8. Kingdom 

9. Juular 

10. Grace 

11. Bad Devil 

Pitkä festaripäivä vaatii myös lepotaukoja ja oli ruoka- ja juomatauon aika. Picnic-musiikkia saatiin, kun Black Stagella oman osuutensa aloitti norjalainen black metal -legenda Emperor. Lajissaan kai ihan klassikkokamaa, mutta itselleni tämä on aivan vieraaksi jäänyt ryhmä. Näyttävät pyrot toivat väriä synkkään mättöön.

”Bläkkis-picnicin” jälkeen suunnaksi True Metal Stage ja viikinkimetallia Ruotsista: Amon Amarth. Bändi paiskasi ilmoille vahvan ja todella näyttävän setin, joka nousi aivan koko festarin parhaimmistoon. Hienoja melodioita, vahvaa laulua, upea lava ja varma esiintyminen upposivat yleisöön kuin veitsi voihin. Twilight of the Thunder God on kyllä hiton kova livebiisi! Heja Sverige!

1.Father of the Wolf 

2.Deceiver of the Gods 

3.As Loke Falls 

4.Varyags of Miklagaard 

5.For Victory or Death 

6.Guardians of Asgaard 

7.Cry of the Black Birds 

8.We Shall Destroy 

9.Asator 

10.War of the Gods 

11.Victorious March  

12.Twilight of the Thunder God 

13.The Pursuit of Vikings

Seuraavana esiintynyt Megadeth vastasi festarin suurimmasta flopista. Alun pienten teknisten vaikeuksien jälkeen keikka ei lähtenyt missään vaiheessa oikein liikkeelle ja soitto kuulosti käsittämättömän veltolta läpi setin. Dave Mustainen laulu ja välispiikit olivat yhtä mutinaa, mies vaikutti muutenkin jotenkin poissaolevalle. Thin Lizzy-cover Cold Sweat oli yllättävä valinta. Hyvä kappale, mutta hieman outo veto Megadethin setissä. Kokonaisuutena kamala keikka.

1.Hangar 18 

2.Wake Up Dead 

3.In My Darkest Hour 

4.Skin o' My Teeth 

5.Sweating Bullets 

6.Tornado of Souls 

7.Poison Was the Cure 

8.She-Wolf 

9.Trust 

10.Kingmaker 

11.Cold Sweat 

(Thin Lizzy cover) 

12.Symphony of Destruction 

13.Peace Sells 

14.Holy Wars... The Punishment Due 

Tobias Sammetin johtama Avantasia oli lauantain pääesiintyjä ja itselleni yksi koko festivaalin odotetuimmista keikoista.

Yhtyeelle oli annettu koko festivaalin pisin soittoaika, täydet kaksi tuntia. Avantasian levyillä ja keikoilla on aina nähty runsas joukko vierailijoita, niin myös tällä kertaa. Sammetin ohella mikrofonin varteen tarttuivat Michael Kiske (Unisonic, ex-Helloween), Eric Martin (Mr Big), Bob Catley (Magnum), Ronnie Atkins (Pretty Maids), sekä taustalaulusta vastanneet Amanda Somerville ja Thomas Rettke.

Mahtipontinen ja näyttävä setti oli saksalaista powermetallia parhaimmillaan. Hienot valot, taustakuvitus ja maltilla käytetyt pyrot tukivat esitystä hienosti. Usean laulajan käyttö toi kappaleisiin monipuolisuutta ja vaihtelevuutta, settilistan tarjotessa varsin hyvän läpileikkauksen Avantasian tuotantoon. Tobias Sammet vieraineen tarjosi juuri sellaisen elämyksen, kuin olimme odottaneetkin. Harvinaista herkkua!

1.Spectres 

2.Invoke the Machine 

3.The Scarecrow 

4.The Story Ain't Over 

5.Prelude 

6.Reach Out for the Light 

7.Avantasia 

8.What's Left of Me 

9.Dying for an Angel 

10.Farewell 

11.Shelter from the Rain 

12.The Great Mystery 

13.Twisted Mind 

14.Promised Land 

15.Lost in Space 

16.Sign of the Cross / The Seven Angels

Festarit alkoivat olla osaltamme loppusuoralla, mutta kun bussin lähtöön oli vielä reilu tunti, niin aikaa oli vilkaista vielä yhtä esitystä. Päälavoilla iltaa olisi jatkanut Kreator, mutta me valitsimme jotain muuta. Suunnaksi Party Stage ja siellä esiintyvä Van Canto.

A cappella-lauluyhtye Van Canto on onnistunut luomaan metallimusiikkiin jotain uutta ja erilaista sovittamalla kappaleet vain laululle ja rummuille. Wackenin myöhäisillassa nähtiin yhtyeen kanssa liuta vierailijoita: Laulajat Andre Matos, Chris Boltendahl, Tarja Turunen, kitaristi Victor Smolski, sekä rumpali Jörg Michael.
Keikan alkupuoli tarjosi hienoja tulkintoja. Kappaleet To Sing A Metal Song ja Rage-yhtyeen Victor Smolskin kitarointia sisältänyt One To Ten olivat aivan huippuja. Keskellä settiä nähtiin rumpaleiden kaksintaisto kun Bastian Emig ja Jörg Michael päästettiin irti. Tässä vaiheessa jouduimme kuitenkin jättämään tämän hienon setin ja suuntaamaan kohti bussipysäkkiä. Tarja Turusen osuus jäi harmittavasti näkemättä, mutta bussiin ehtiminen oli nyt tärkeämpää. Väsymyskin alkoi jo painaa.

1. Dawn of the Brave 

2. Fight for Your Life 

3. Badaboom 

4. Carry On 

(Angra cover with Andre Matos)

5. To Sing a Metal Song 

6. Rebellion (The Clans Are Marching) 

(Grave Digger cover with Chris Boltendahl)

7. One to Ten 

(with Victor Smolski of Rage)

8. Steel Breaker 

9. Drum Solo 

(Bastian Emig and Jörg Michael)

10. To the Mountains 

11. Anteroom of Death 

(Tarja cover with Tarja Turunen)

12. Wishmaster 

(Nightwish cover with Tarja Turunen)

13. If I Die in Battle 

14. The Mission / Master of Puppets 

15. Fear of the Dark 

Hyvillä ja hieman haikeinkin mielin kävelimme portista ulos. Wacken 2014 oli tarjonnut hienoja hetkiä. Paljon nähtiin, mutta paljon jäi toki näkemättäkin. Festivaalin aikana W:O:A:ssa esiintyy pitkälti yli 100 yhtyettä, joten päällekkäisyyksien tai muuten hankalien aikataulujen vuoksi monta mielenkiintoista esitystä meni väkisin sivu suun. Oma bändisuunnitelmamme piti kuitenkin alusta loppuun ja ne itselle tärkeimmät keikat tuli nähtyä.

Kokonaisuutena Wacken Open Air 2014 tarjosi juuri sitä mitä täältä tultiin hakemaankin – maailman parasta metallimusiikkia!



Osa 1, osa 2 keskiviikko, osa 3 torstai, osa 4 lauantai