Näytetään tekstit, joissa on tunniste Inchgower. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Inchgower. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. joulukuuta 2023

Inchgower 2008 14 yo, The Red Cask Co.

 Lisää vahvaa sherryisyyttä.

Inchgower 2008 14 yo, 57,1%. Distilled 21.5.2008, bottled 2022. Sherry Hogshead No. 805911. The Red Cask Co. 274 bottles.



Tuoksu on raikkaan sherryinen, sitruksinen, tuoreen tamminen ja salmiakkinen. Tuoretta tummaa luumua, appelsiinia ja aavistus vahvaa kahvia. 

Maku on voimakas, kuivahkon sherryinen ja runsaan suklainen. Raikas sitrus tuo kontrastia ja tammi kuivuutta. Salmiakin suolaisuutta, lakritsia ja lääkemäistä yrttimäisyyttä. Suutuntuma jää vähän ohueksi. 

Jälkimaku jatkaa alun vahvaa linjaa. Kuivahko sherry, hapahko sitrus, tammi ja maanläheinen maltaisuus hallitsevat. Suolaista lakritsia, rusinaa ja tummaa suklaata. Makua riittää kohtalaisesti. 

Hyvä ja vahva, joskin yllätyksetön kokonaisuus. Vesilisä pehmentää, mutta hieman yllättäen korostaa tammea ja viskin kuivempia piirteitä. 


 


keskiviikko 19. elokuuta 2020

Inchgower 12 yo ”A De Luxe” (1980’s)

Inchgowerin viskejä ei usein kohdalle osu, eikä tislaamokaan niihin Skotlannin tunnetuimpiin lukeudu. Tässä 12-vuotias, joka lienee pullotettu 1980-luvun puolivälin kieppeillä.

Inchgower 12 yo ”A De Luxe”, 40% (1980’s)


Tuoksu on ylikypsän hedelmäinen ja pölyisen tamminen. Poltettua voita ja makeaa yrttisyyttä. Runsaahko maltaisuus. Taustalla suolaisuutta.

Maku on pehmeä ja miellyttävä. Runsas kypsä hedelmäisyys hallitsee. Tammi ja maltaisuus tuntuvat melko kuivina. Grillimakkaran rasvaisuutta ja suolaisuutta. Täyteläisyyttä riittää 40% runkoon nähden hyvin.

Jälkimaku jatkuu seesteisenä ja pehmeänä. Ylikypsiä omenia ja luumuja, yskänlääkettä, puhdasta maltaisuutta ja tammea. Lopussa maku jää vähän ponnettomaksi (mikä ei toki yllätä).

Tyypillinen 1980-luvun perusmalt, jossa makuprofiili ”likaisempi” ja rouheampi kuin monissa turhan kliinisissä nykyviskeissä. Kiva viski, joskaan ei tästä nyt mitään erityisen syvää muistijälkeä jää.


lauantai 17. toukokuuta 2014

Floraa & Faunaa Pikkulinnussa 15.5.2014


United Distillers -yhtiön (nyk. Diageo) 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa lanseeraama pullotesarja sisältää viskejä 26 tislaamolta. Jokaisen pullon tunnuksena on joko kasvi tai eläin, joten viskikirjailija Michael Jackson nimesikin sarjan aikoinaan nimellä Flora & Fauna. Tämä varsin osuva nimi jäi elämään, vaikka tätä "otsikkoa" ei näistä pulloista löydykään.

Suomen Mallaswhiskyseuran järjestämässä tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua tämän jo lakkautetun sarjan pullotteisiin kuuden esimerkin voimin. Helsingin Puotilassa sijaitsevassa Olutravintola Pikkulinnussa järjestetyn tilaisuuden veti Mallaswhiskyseuran hallituksen jäsen Ilkka Ruponen. Viskien esittelyt ja sarjan historiikki kuultiin asiantuntevasti ja varmaotteisesti.

Hyvän tietopaketin ohella odotettuja olivat luonnollisesti myös illan viskit ja laseihin olikin kaadettu mukava pala katoavaa viskihistoriaa. Osa Flora & Fauna-sarjan pullotteista on nimittäin kadonnut markkinoilta jo käytännössä täysin ja sama kohtalo odottanee muutamien vuosien kuluessa kaikkia tämän sarjan pullotteita.

Maisteltavina olivat Glendullan 12 yo, Benrinnes 15 yo, Inchgower 14 yo, Pittyvaich 12 yo, Dailuaine 16 yo ja Caol Ila 15 yo. Seuraavassa omat arvioni maistetuista:


Glendullan 12 yo, 43%


Tuoksu on maltainen. Olkea, hunajaa, kevyt hedelmäisyys. Taustalla raikkaan sitruksinen vivahde.

Maku on maltainen ja mausteinen. Kuivaa viljaa, kevyesti yrttisyyttä. Hunajaa, maitokahvia.

Jälkimaku jatkuu tasaisen maltaisena ja kevyen hunajaisena. Melko lyhyt.

Ihan ok ”perusmallasviski”


Benrinnes 15 yo, 43%


Tuoksua hallitsee makea ja syvä sherryisyys. Ylikypsää hedelmää. kahvia, kuivattua luumua.

Maku on voimakkaan sherryinen. Hento turpeinen vivahde. Makeaa marjaisuutta, hiven rikkiä. Täyteläinen.

Jälkimaussa sherry säilyy vahvana ja hallitsevana, mutta kuivuu reippaasti. Kevyt tammen vivahde. Öljyisyyttä, sitrusta.

Ihan hyvä ja maukas ”sherryviski”. Mukava mausteisuus toi viskiin kivan vivahteen.


Inchgower 14 yo, 43%


Tuoksu on varsin kevyt ja happaman hedelmäinen (sitrus). Kevyt maltaisuus, kukkaisuutta.

Maku on makean sitruksinen ja ”puhdas”. Hento tammi, kevyt mallas ja makean kukkainen vivahde.

Jälkimaku on kevyt ja raikas. Lyhyt ja vaisuksi latistuva.

Tylsä ja ponneton esitys. Verrokkina arvioni vuodelta 2010


Pittyvaich 12 yo, 43%


Tuoksu on runsas ja sherryinen. Pahvia ja märkiä puunlehtiä. Suklaata. Hieman tympeä yleisilme.

Maku on makeahkon sherryinen. Hiven tammea. Joku hieman tunkkainen vivahde. Yksioikoinen.

Jälkimaussa sherry tuntuu edelleen hallitsevana. Taustalta nousee esiin raikasta sitrusta. Lakritsia.

Perus sherryttely, eipä juuri muuta. Maku jää jotenkin ponnettomaksi. Verrokkina arvioni vuodelta 2009.


Dailuaine 16 yo, 43%


Tuoksua hallitsee pehmeä vahva sherryisyys. Täyteläinen maltaisuus. Kermaisuutta, luumukiisseliä.

Maku on täyteläinen ja vahvan suklainen. Sherryisyys on kuivahkoa ja runsasta. Tuhti maltaisuus. ”Roteva”.

Jälkimaku on kuivan sherryinen. Tammea nousee mukaan. Tanniinisuutta, hapahkoa sitrusta. Pituutta riittää kohtalaisen hyvin.

Hyvä ja tasapainoinen viski. Yleisilme on mukavan tuhti ja täyteläinen. Hyvää.


Caol Ila 15 yo, 43%


Tuoksu tarjoilee pehmeää ja makeaa turvesavua, poltettua puuta. Raikasta sitrusta, vaniljaa, mukavaa mausteisuutta (pippuria). Hyvällä tavalla ”likainen”.

Maku on öljyinen, makeahko ja maukas. Hieman tervainen vahva turvesavu on herkullista. Raikasta sitrusta. Kuivahko maltaisuus. Taustalta nousee esiin suolaisuutta (graavisuolattu kala). Täyteläinen ja tasapainoinen.

Jälkimaussa pehmeä savuisuus jatkuu runsaana. Kiva hedelmäisyys, mausteisuus ja reippaan suolainen vivahde (merilevä).

Hieno ja maukas Caol Ila. Tislaamon unohdettu klassikko. Verrokkina arvioni vuodelta 2009.


Illan kokonaisuus tarjosi varsin hyvän ja mielenkiintoisen otoksen Flora & Fauna-sarjan maailmaan ja vilkas viskikevät jatkui varsin hyvissä merkeissä. Mainio tilaisuus.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Inchgower 25 yo 1980, Auld Distillers Collection


Flora & Fauna-sarjan Inchgowerin jälkeen jatketaan saman tislaamon parissa mutta täysin erilaisella pullotteella.

Inchgower 25 yo, Jack&Jack Auld Distillers Collection, very dark sherry cask, dist. 1980, 300 bottles, 54,1%

Tämän väriltään erittäin tumman viskin tuoksu on upea ja vahva: Todella runsas sherryisyys, salmiakki, grillatut hedelmät ja hieman rommimainen makeus, (paahdettu sokeri) hallitsevat. Taustalla kahvin aromeita, sekä hento savun häivähdys.

Maku on voimakas, mutta varsin pehmeä. Korkeaa alkoholiprosenttia tuskin huomaa. Sherryisyyden voima ei yllätä - se on täysin hallitsevaa, mutta herkullista. Kypsiä hedelmiä, kaakaota, hento nuotiosavu. Kuiva nahkainen vivahde leikkaa sopivasti makeutta. Taustalla puhdas tammen vivahde.

Jälkimaku jatkuu suussasulavana mukavan pitkään. Viski kuivahtaa ja sherryn rinnalle nousee vivahteita espressosta tai jopa hyvin humaloidusta Stoutista/Porterista. Suolainen & salmiakkinen vivahde pyörii taustalla.

Huikean vahvaprofiilinen ja tuhdin sherryinen Inchgower. Hieno esimerkki siitä, mitä hyvällä (sherry)tynnyrikypsytyksellä saadaan aikaan, vaikkei tislaamon "perusprofiili" olisikaan aivan mielenkiintoisemmasta päästä. Huikean hyvä viski. Antille kiitokset samplesta ja kuvasta.

lauantai 6. marraskuuta 2010

Inchgower 14 yo "Flora & Fauna"


Inchgower 14 yo, 43%, "Flora & Fauna"

Tuoksussa esiin nousee mukava turvesavun pöllähdys. Pehmeä maltaisuus, jännän suolainen turpeisuus. Hieman yksitoikkoinen.

Maku on makeahko, hillityn savuinen ja pehmeä. Tämä viski on suutuntumaltaan melko täyteläinen, mutta makuvivahteiden puute hieman latistaa kokonaisuutta. Turpeisuus tuntuu taustalla hieman tunkkaisena.

Jälkimaku on melko raikas ja kevyt. Savuisuus häipyy vain hyvin heikoksi aavistukseksi. Loppuu hieman kesken.

Kokonaisuutena pehmeä ja kevyen savuinen "perusmalt". Ei herätä suuria tunteita.