Fuller's Brewer's Reserve No. 2

Fuller's-olutpanimon ensimmäinen, viskitynnyreissä kypsytetty Brewer's Reserve No. 1 ei suuremmin säväyttänyt. Nyt testissä No. 2, joka on kypsynyt entisissä konjakkitynnyreissä.

Fuller's Brewer's Reserve No. 2, Oak Aged Ale. 8,2%. Matured for a year in Fine Cognac Casks, ( 20 casks).

Väri: kaunis Pronssi.

Tuoksu: Runsaasti humaloitu, maltainen. Siirappista makeutta. Tynnyrikypsytyksestä ei tunnu merkittäviä viitteitä, no ehkä hieman tynnyrin tuomaa kuivuutta, (puuta).

Maku: Mukavan raikas ja yllättävän pehmeä. Humalointi tuntuu reippaana, mutta ei liian hallitsevana. Kevyesti paahtunutta mallasta, poltettua sokeria. Hyvällä mielikuvituksella voi aistia jotain konjakkimaisuutta. Makujen tasapaino on hyvä, mutta täyteläisyyttä voisi olle enemmänkin.

Jälkimaku on sopivan humalainen ja kuivan maltainen, sekää aavistuksen tamminen. Taas konjakin ssaa esiin vain "kuvittelemalla". Loppu tuntuu hieman vetiselle.

Ihan hyvä olut, joka miellytti kokonaisuutena enemmän kuin viskitynnyreissä kypsynyt ensimmäinen julkaisu. Konjakin osuus on lopputuloksessa varsin vähäinen, mutta vuoden tynnyrikypsytys on varmasti hionut olutta ja muodostanut tälle mukavan tasapainoisen makumaailman.

Fuller's Brewer's Reserve No 1

Vaihteeksi olutta lasissa, mutta viskiäkään ei täysin unohdeta, sillä kyseinen olut on kypsynyt 500 päivän ajan viskitynnyreissä.

Fuller's Brewer's Reserve No 1, Oak Aged Ale. 7,7%. Matured for 500 days in 30 year old Single Malt Casks.

Tuoksussa tuntuu suhteellisen reipas humalointi, mutta myös hienostunut tamminen vivahde. Hunajaista makeutta taustalla.

Maku on runsaan hunajainen, sopivan reippaasti humaloitu ja mukavan makeahko. Viskitynnyrin vaikutus jää yllättävän vaisuksi, makeudesta tulee mieleen lähinnä joku ex refill-Sherrytynnyri, sillä tuoksusta löytynyt hento puun vivahde pysyy maussa täysin piilossa ja vaikea tätä on mitenkään viskiinkään yhdistää.

Jälkimaku kuivuu raikkaan humalaiseksi, mutta maku jotenkin latistuu melko ponnettomaksi.

No joo, ihan ok, mutta melko tavanomaisen tuntuinen vahva brittiale. Tynnyrikypsytyksen olisi suonut tuovan kokonaisuuteen lisää särmää ja makua, sillä nyt lopputulos tuntuu turhan varovaisesti tehdyltä ja puolitiehen jätetyltä.
Esimerkiksi Harviestounin Ola Dubh-sarja miellyttää itseäni tällä saralla huomattavasti enemmän.