Clynelish 12 yo, 1960's ("pre-Brora")

Maistelussa harvinainen Clynelish-tislaamon viski, joka on tislattu vanhassa Clynelishin tislaamossa ennen kuin se muutettiin Broraksi 1960-luvun lopulla ja Clynelishia alettiin valmistamaan sille rakennetussa uudessa tislaamorakennuksessa. Historian havinaa on siis luvassa..

Clynelish 12 yo, 56,9%. OB, Ainslie & Heilbron for Edward & Edward Italy. "Pre-Brora", bottled 1960's.

Tuoksu on hienostunut ja puhdaspiirteinen. Raikas hedelmäisyys (aprikoosi, sitrus). Vaniljaa, kirpeyttä ja suolaisuutta. Taustalla hennosti kuivaa turpeisuutta. Huikean raikas ilme vielä noin 50-vuotta pullotuksen jälkeen!

Maku on yllättävän pehmeä, vaikka prosentteja on paljon. Tuoksun tavoin viskin raikkaus on merkillepantavaa. Raa'ahko trooppinen hedelmäisyys (raaka banaani, mango). Turvesavuisuus on alkuun hentoa, mutta voimistuu hiljalleen. Vaniljaa, hieman tammea. Vahamainen ja kevyen öljyinen suutuntuma. "Tuttua Clynelishiä Brora-vivahteella".

Jälkimaku on mukavan pitkä. Turvesavuisuus voimistuu edelleen ja nousee nyt lähes hallitsevaksi. Hedelmäisyyden kirpakkuus tasoittuu ja muuttuu enemmän happamaan suuntaan. Runsaan suolainen vivahde nousee lopussa esiin.

Pieni laimennus vedellä avaa makua entisestään ja viski nousee kokonaisuutena erittäin korkealle tasolle. Makuprofiililtaan viski on paljon nyky-Clynelishien kaltainen, mutta turpeisuus ja tietty maanläheisyys muistuttavat myös Broran tuotannosta. Toki Broran 1970-luvun alun tuotanto oli kuitenkin selkeästi turvesavuisempaa. Mielenkiintoinen ja upea viski, vaikkei Clynelish itselle kaikkein rakkaimpia tislaamoita tyyliltään olekaan.

Brora 20 yo 1982, Rare Malts Selection

Tarkasteluvuorossa Rare Malts-sarjan Brora.

Brora 20 yo 1982, 58,1%. Rare Malts Selection. Bottled April 2003.

Tuoksu on kevyesti savuinen ja tasapainoisen hedelmäinen. Kukkaniittyä, heinikkoa, jotain yrttistä. Hieman kovahko ja vaikeasti avautuva.

Maku on melko täyteläinen. Kuivattuja hedelmiä, kevyttä savua, runsaasti kuivaa ruohoa. Vahva ja "tiukka", makuprofiilista on vaikea saada "kiinni".

Jälkimaku kuivuu reippaasti, (liikaa) ja laimentamattomana alkoholi nousee turhan selvästi esiin. Taustalla pehmeä hedelmäisyys yrittää parantaa makukaarta, mutta jostain esiin puskeva pistävä heinäisyys taas latistaa sitä..

Vaikea, vaikea viski. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä että tästä saa edes jotain irti. Vesilisä pehmentää makua ja parantaa juotavuutta, mutta ei suoranaisesti tuo makuun mitään lisäarvoa. Tämä Brora on valitettavan kaukana tislaamon 1970-luvun alkupuolen huipputuotannosta.

Brora 27 yo 1981 Duncan Taylor cask 291

Pitkästä aikaa maistelussa vuonna 1983 suljetun Brora-tislaamon tuotantoa.

Brora 27 yo 1981, 51,3%. Distilled 11/1981, bottled 17/2009. Duncan Taylor Rare Auld, Cask no 291. 330 bottles.

Tuoksu on runsaan mineraalinen ja puhtaan raikas. Hento savuisuus pyörii taustalla. Kuivaa maltaisuutta, "merivettä", sekä sitrusta. Jokseenkin "tyypillinen Highlandviskin tuoksu".

Maussa tuntuu makeahkoa hunajaisuutta, sekä suurimman huomion varastava kirpakka terävyys. Kevyttä hedelmäisyyttä, sekä reipas suolainen vivahde taittamassa makeutta. Kuivaa turvetta, mutta savuisuutta vain hyvin hento aavistus.

Jälkimaku on puhtaan raikas, hieman öljyinen ja tärävä. Hedelmäisyys tuo makeutta muuten varsin kuivaan profiiliin. Maltaisuus tuntuu vahvana.

Pieni vesilisä pehmentää ja parantaa viskiä huomattavasti, mutta ei pelasta yksioikoista makuprofiilia.
Monet, varsinkin 1970-luvun alun Brorat ovat varsin herkullisia "klassikoita", mutta itse en ole koskaan päässyt oikein sisään näihin 1980-luvun alun tuotoksiin. Poikkeusta tähän ei tehnyt tämäkään yksilö. Moni varmasti näistäkin pitää, (Whiskyfun 93 pistettä), mutta minun juttu tämä ei ole.

2 x Brora 30 yo

Rinnakkainmaistelussa pari iäkästä vuonna 1983 lakkautetun Brora-tislaamon viskiä:

Brora 30 yo, 55,7%, Bottled 2003. 3000 bottles.

Tuoksu on täyteläinen, tervaisen pehmeä ja voimakkaasti kuivan savuinen.

Maku on vahva. Tavalllisesti vain Islay-viskeille tyypillinen vahva savuisuus valtaa tilan ja toimii tukevana runkona. Tervainen makeus toimii tasapainoittavana elementtinä ja kokonaisuus on jykevä ja mahtipontinen.

Jälkimaku jatkuu pitkään ja sopivasti kuivuva savuisuus saa seurakseen suolaista puuta, mikä onkin varsin toimiva yhdistelmä. Maku jatkuu ja jatkuu...

Huh, vahvaa tavaraa ja tämä viski onkin mainio todella raskaan sarjan Brora.



Sitten vuorossa toinen versio:

Brora 30 yo, 55,7%, Bottled 2006. 2130 bottles.

Tuoksu on kevyt, hedelmäinen, merellinen (suolaa) ja turpeinen. Savua löytyi vain aavistus.

Maku on pehmeä ja todella maukas. Runsas hedelmäisyys ja maltaisuus toimii pohjana, minkä päällä pyörii hento turvesavuhuntu ja merellistä raikkautta.

Jälkimaku on pitkähkö, tarjoten tyylikkään lopetuksen tälle hyvälle viskille. Turvetta, suolaa, "hyvin säilynyttä" puuta ja pientä makeutta.

Tyylikäs ja tasapainoisen herkullinen viski.



Tämä kaksikko oli selkeä osoitus siitä, kuinka saman tislaamon kaksi viskiä tarjoavat keskenään hyvin erilaisen makuprofiilin. 1970-luvun alussa Broralla tislattiin vahvaa Islay-tyylistä viskiä, (esimerkkinä 2003-pullotettu), kun taas myöhemmin tislaamolla siirryttiin "perinteisempään" ja kevyempään "Highland-tyyliin", (esim. 2006 pullotettu).

Erikoista: Molemmissa versioissa on täsmälleen sama alkoholiprosentti.

Rare Malts Winter Special - Brora

Brora 1975 20yo 60,75%. (Northern Highlands). Tuoksu on maltainen ja merellinen. Maku on pehmeän täyteläinen ja makeahko, johon hento savuisuus tuo oman herkullisen vivahteensa. Monille iäkkäille viskeille tyypillisesti jälkimaku kuivuu sopivasti ja jättää jälkeensä silkkisen pehmeän ja pitkähkön makukaaren. Aivan hyvä Brora, mutta ei pärjää 1970-luvun alun vahvemman turvesavuiselle tuotannolle. Pala Skotlantilaista viskihistoriaa kuitenkin, sillä tämäkin legendaarinen tislaamo suljettiin jo vuonna 1983. Viskinvalmistus kuitenkin jatkuu samalla tontilla, sillä tislaamon uudempi rakennus toimii siellä edelleen nimellä Clynelish.