Nummirock Metal Festival 22.6.2018: Saxon, Vixen, Sodom, Beast in Black, Barbe-Q-Barbies

Juhannuksen raskain musiikkijuhla, Nummirock Metal Festival järjestettiin jälleen Kauhajoen Nummijärvellä. Itselläni oli mahdollisuus osallistua tähän nelipäiväiseen tapahtumaan vain juhannusaattona, mutta kun esiintyjälistalla olivat mm. harvoin Suomessa nähdyt Saxon ja Vixen, ei tätä festarimatkaa kauan tarvinnut miettiä.

Saapuessamme festarialueelle näytti pohjanmaan sää häränpyllyä niin Suomen juhannukselle kuin Nummirockin festariväelle. Vettä vihmoi taivaan täydeltä ja tuulenpuuskat pieksivät aluetta, lämpötilan pysytellessä 10 asteen alapuolella. Viima ja kosteus olivat sitä kuuluisaa luihin ja ytimiin menevää sorttia. Kaikeksi onneksi säätiedotus oli luettu lähtiessä ja autosta löytyi asianmukainen varustus, joten ei muuta kuin tuulta päin ja seuraamaan päivän bändien otteita.

Ehtiessämme alueen rantalavan tuntumaan (Inferno Stage) oli Barbe-Q-Barbiesit jo täydessä vauhdissa. Viimeksi keväällä Virgin Oilissa nähty tyttöbändi oli jälleen energinen ja viihdyttävä, eli hyvä startti päivälle.

Heti seuraavana oli päälavalla (Radio Rock Stage) tarjolla todellista herkkua kasarirockin ystäville. Vixenin uusi tuleminen on nyt tosiasia ja yhtyeen alkuperäisestä kokoonpanosta mukana ovat Janet Gardner (laulu, kitara), Roxy Petrucci (rummut) ja Share Pedersen (basso). Vuonna 2013 sairauteen menehtyneen kitaristi Jan Kuehnemundin korvaajana nähtiin nyt erinomaisesti paikkansa täyttänyt Britt Lightning. Vixenin alkuperäisen kokoonpanon näin keikalla kahdesti, vuosina 1989 ja 1991, joten pitkäksi venyneen tauon jälkeen nostalgiaa oli sadepisaroiden lisäksi ilmassa. Bändi oli erittäin hyvä ja heille olisi kyllä suonut hieman myöhäisemmän esiintymisajan ja paremman sään. Nyt yleisöä kerääntyi lavan edustalle vain kourallinen, muiden ilmeisesti etsiessä suojaa sateelta ja tuulelta. Olosuhteista huolimatta loistava keikka ja sääli niille, jotka tämän missasivat.

Seuraavana todistin Beast in Blackin hyväksi havaitun livekunnon kolmannen kerran parin viikon sisään ja kyllähän tämä taas toimi. Nyt yhtyeen esiintymisaika oli pidempi kuin Hyvinkään Rockfestissä ja Tampereen South Parkissa, joten settiin oli nostettu makupaloja myös Battle Beastin tuotannosta. Keikka olikin paras näistä kolmesta vastikään näkemästäni.

Saksalainen pitkän linjan Sodom tärisytti tannerta seuraavana Inferno Stagella ja järveltä puhaltanut tuuli ei ollut herkkua yleisölle eikä varmasti bändillekään. Basisti-laulaja Tom Angelripperin johtama Sodom on kokenut vuosien saatossa melkoisesti miehistönvaihdoksia, mutta nyt Nummirockin yleisö pääsi todistamaan kitaristi Frank "Blackfire" Gosdzikin paluuta liki 30 vuoden tauon jälkeen.

Myös perinteisen hevin brittijyrä Saxon kärsi Radio Rock Stagella melkoisesta yleisökadosta ja olosuhteet eivät olleet nyt bändeille suosiolliset, ei sitten millään. Sade tuntui vaan yltyvän, mutta se ei bändiä ja harvalukuista yleisöä haitannut. Kuultiin uusimman Thunderbolt-albumin kappaleiden ympärille rakennettu 16 kappaleen setti, missä vahva osansa oli toki myös vanhoilla klassikoilla. Saxon on ollut karismaattisen laulajansa Biff Byfordin johdolla aina vahva livebändi ja niin myös tänään Nummirockin sateessa!

Loppuillasta alueella olisi vielä bändejä (mm. Abbath) riittänyt, mutta tässä kohtaa maha oli jo täynnä makeaa, joten oli aika siirtyä sisätiloihin lämmittelemään. Nummirock 2018 oli juhannusaaton osalta karmeasta säästä huolimatta hieno tapahtuma!

Lisää Nummirock-kuvia löytyy nyt myös blogin facebook-sivun albumeista:

Barbe-Q-Barbies

Vixen

Beast in Black

Sodom

Saxon

Kuvat (©) Hannu Juutilainen

Wacken Open Air 2014 (osa 5): Lauantai 2.8.

Arch Enemy, Sodom, Devin Townsend Project, Emperor, Amon Amarth, Megadeth, Tobias Sammet's Avantasia, Van Canto

Lauantai ja viimeinen festaripäivä. Tähän päivään pitikin ottaa aikainen startti, sillä katsomislistassamme ensimmäisenä ollut Arch Enemy aloitti oman settinsä päälavoilla jo klo 12.00.

Yleisö oli hyvin hereillä ja Black Stagen edusta täyttyi heti ääriään myöten. Bändi veti valtavan yleisön edessä todella energisen shown ja uusi laulajatar Alissa White-Gluz oli aivan huikea. Tuoreen War Eternal -albumin mahtiveisut War Eternal, You Will Know My Name ja As The Pages Burn osoittivat toimivuutensa myös livenä. Huippu alku pitkälle päivälle.

Khaos Overture 

1.Yesterday Is Dead and Gone 

2.War Eternal 

3.Ravenous 

4.My Apocalypse 

5.You Will Know My Name 

6.Bloodstained Cross 

7.As the Pages Burn 

8.Dead Eyes See No Future 

9.No Gods, No Masters 

10.We Will Rise 

11.Nemesis 

12.Fields of Desolation 

(Outro)

Heti perään viereisellä True Metal Stagella julistettiin perinteisen trashmetallin ilosanomaa. Legendaarinen Sodom on hyvässä vedossa edelleen. Viimeksi olinkin nähnyt bändin vuonna 1990 Hämeenlinnan Giants Of Rockissa. Keikan alkupuolella kuultu Surfin Bird -coveri oli riemastuttava.

1.Agent Orange 

2.In War and Pieces 

3.Outbreak of Evil 

4.Surfin' Bird 

(The Trashmen cover) 

5.The Saw Is the Law 

6.Sodomy and Lust 

7.Stigmatized 

8.City of God 

9.Der Wachturm 

10.I Am the War 

11.Blasphemer 

12.Remember the Fallen 

13.Ausgebombt 

Iltapäivän herkkupalasta vastasi Devin Townsend Project. Kuultiin tyylikäs keikka melodisen ja progesävytteisen metallin parissa. Kappaleista etenkin War, Deadhead, Numbered! ja Grace olivat upeaa kuultavaa.

1. Seventh Wave 

2. War 

3. By Your Command 

4. Deadhead 

5. Planet of the Apes 

6. Numbered! 

7. Supercrush! 

8. Kingdom 

9. Juular 

10. Grace 

11. Bad Devil 

Pitkä festaripäivä vaatii myös lepotaukoja ja oli ruoka- ja juomatauon aika. Picnic-musiikkia saatiin, kun Black Stagella oman osuutensa aloitti norjalainen black metal -legenda Emperor. Lajissaan kai ihan klassikkokamaa, mutta itselleni tämä on aivan vieraaksi jäänyt ryhmä. Näyttävät pyrot toivat väriä synkkään mättöön.

”Bläkkis-picnicin” jälkeen suunnaksi True Metal Stage ja viikinkimetallia Ruotsista: Amon Amarth. Bändi paiskasi ilmoille vahvan ja todella näyttävän setin, joka nousi aivan koko festarin parhaimmistoon. Hienoja melodioita, vahvaa laulua, upea lava ja varma esiintyminen upposivat yleisöön kuin veitsi voihin. Twilight of the Thunder God on kyllä hiton kova livebiisi! Heja Sverige!

1.Father of the Wolf 

2.Deceiver of the Gods 

3.As Loke Falls 

4.Varyags of Miklagaard 

5.For Victory or Death 

6.Guardians of Asgaard 

7.Cry of the Black Birds 

8.We Shall Destroy 

9.Asator 

10.War of the Gods 

11.Victorious March  

12.Twilight of the Thunder God 

13.The Pursuit of Vikings

Seuraavana esiintynyt Megadeth vastasi festarin suurimmasta flopista. Alun pienten teknisten vaikeuksien jälkeen keikka ei lähtenyt missään vaiheessa oikein liikkeelle ja soitto kuulosti käsittämättömän veltolta läpi setin. Dave Mustainen laulu ja välispiikit olivat yhtä mutinaa, mies vaikutti muutenkin jotenkin poissaolevalle. Thin Lizzy-cover Cold Sweat oli yllättävä valinta. Hyvä kappale, mutta hieman outo veto Megadethin setissä. Kokonaisuutena kamala keikka.

1.Hangar 18 

2.Wake Up Dead 

3.In My Darkest Hour 

4.Skin o' My Teeth 

5.Sweating Bullets 

6.Tornado of Souls 

7.Poison Was the Cure 

8.She-Wolf 

9.Trust 

10.Kingmaker 

11.Cold Sweat 

(Thin Lizzy cover) 

12.Symphony of Destruction 

13.Peace Sells 

14.Holy Wars... The Punishment Due 

Tobias Sammetin johtama Avantasia oli lauantain pääesiintyjä ja itselleni yksi koko festivaalin odotetuimmista keikoista.

Yhtyeelle oli annettu koko festivaalin pisin soittoaika, täydet kaksi tuntia. Avantasian levyillä ja keikoilla on aina nähty runsas joukko vierailijoita, niin myös tällä kertaa. Sammetin ohella mikrofonin varteen tarttuivat Michael Kiske (Unisonic, ex-Helloween), Eric Martin (Mr Big), Bob Catley (Magnum), Ronnie Atkins (Pretty Maids), sekä taustalaulusta vastanneet Amanda Somerville ja Thomas Rettke.

Mahtipontinen ja näyttävä setti oli saksalaista powermetallia parhaimmillaan. Hienot valot, taustakuvitus ja maltilla käytetyt pyrot tukivat esitystä hienosti. Usean laulajan käyttö toi kappaleisiin monipuolisuutta ja vaihtelevuutta, settilistan tarjotessa varsin hyvän läpileikkauksen Avantasian tuotantoon. Tobias Sammet vieraineen tarjosi juuri sellaisen elämyksen, kuin olimme odottaneetkin. Harvinaista herkkua!

1.Spectres 

2.Invoke the Machine 

3.The Scarecrow 

4.The Story Ain't Over 

5.Prelude 

6.Reach Out for the Light 

7.Avantasia 

8.What's Left of Me 

9.Dying for an Angel 

10.Farewell 

11.Shelter from the Rain 

12.The Great Mystery 

13.Twisted Mind 

14.Promised Land 

15.Lost in Space 

16.Sign of the Cross / The Seven Angels

Festarit alkoivat olla osaltamme loppusuoralla, mutta kun bussin lähtöön oli vielä reilu tunti, niin aikaa oli vilkaista vielä yhtä esitystä. Päälavoilla iltaa olisi jatkanut Kreator, mutta me valitsimme jotain muuta. Suunnaksi Party Stage ja siellä esiintyvä Van Canto.

A cappella-lauluyhtye Van Canto on onnistunut luomaan metallimusiikkiin jotain uutta ja erilaista sovittamalla kappaleet vain laululle ja rummuille. Wackenin myöhäisillassa nähtiin yhtyeen kanssa liuta vierailijoita: Laulajat Andre Matos, Chris Boltendahl, Tarja Turunen, kitaristi Victor Smolski, sekä rumpali Jörg Michael.
Keikan alkupuoli tarjosi hienoja tulkintoja. Kappaleet To Sing A Metal Song ja Rage-yhtyeen Victor Smolskin kitarointia sisältänyt One To Ten olivat aivan huippuja. Keskellä settiä nähtiin rumpaleiden kaksintaisto kun Bastian Emig ja Jörg Michael päästettiin irti. Tässä vaiheessa jouduimme kuitenkin jättämään tämän hienon setin ja suuntaamaan kohti bussipysäkkiä. Tarja Turusen osuus jäi harmittavasti näkemättä, mutta bussiin ehtiminen oli nyt tärkeämpää. Väsymyskin alkoi jo painaa.

1. Dawn of the Brave 

2. Fight for Your Life 

3. Badaboom 

4. Carry On 

(Angra cover with Andre Matos)

5. To Sing a Metal Song 

6. Rebellion (The Clans Are Marching) 

(Grave Digger cover with Chris Boltendahl)

7. One to Ten 

(with Victor Smolski of Rage)

8. Steel Breaker 

9. Drum Solo 

(Bastian Emig and Jörg Michael)

10. To the Mountains 

11. Anteroom of Death 

(Tarja cover with Tarja Turunen)

12. Wishmaster 

(Nightwish cover with Tarja Turunen)

13. If I Die in Battle 

14. The Mission / Master of Puppets 

15. Fear of the Dark 

Hyvillä ja hieman haikeinkin mielin kävelimme portista ulos. Wacken 2014 oli tarjonnut hienoja hetkiä. Paljon nähtiin, mutta paljon jäi toki näkemättäkin. Festivaalin aikana W:O:A:ssa esiintyy pitkälti yli 100 yhtyettä, joten päällekkäisyyksien tai muuten hankalien aikataulujen vuoksi monta mielenkiintoista esitystä meni väkisin sivu suun. Oma bändisuunnitelmamme piti kuitenkin alusta loppuun ja ne itselle tärkeimmät keikat tuli nähtyä.

Kokonaisuutena Wacken Open Air 2014 tarjosi juuri sitä mitä täältä tultiin hakemaankin – maailman parasta metallimusiikkia!



Osa 1, osa 2 keskiviikko, osa 3 torstai, osa 4 lauantai