Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dalmore. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dalmore. Näytä kaikki tekstit

torstai 31. maaliskuuta 2022

Ilta Whyte & Mackay -tislaamojen parissa: Jura, Dalmore, Tamnavulin & Fettercairn



Maanantaina 28.3. tarjoutui tilaisuus maistella viskejä Interbrandsin maahantuomasta White & Mackayn mallasviskien valikoimasta. Pasilan Mall Of Triplassa sijaitsevassa The Tower - Wine & Craft Beer -ravintolassa tarkastelussa oli viskejä Juralta, Dalmorelta, Tamnavulinilta ja Fettercairnilta. Mukana oli tislaamojen perustuotteita, uutuuksia, sekä myös harvinaisempia yksilöitä.

Tässä huomioita ja mietteitä illan annista.



Juran osalta huomio kiinnittyi mielenkiintoiseen uutuuteen, eli 14 yo American Rye Cask. Erittäin onnistunut ja selkeäpiirteinen pullotus. Palataan tähän vielä myöhemmin omana arvionaan. Valikoimasta täytyy nostaa esiin myös vivahteikas ja hedelmäinen 21 yo Tide, sekä aina maukas 18 yo. Tislaamon French Oak -pullote tuntui uudemman Seven Woodin pikkuveljelle ja onkin helppo ymmärtää, miksi monipuolisempi Seven Wood korvasi tämän pullotteen tislaamon valikoimassa. 






Tamnavulin nousi maailmalla viime vuonna esiin edullisen ja maukkaan Sherry Cask Edition -pullotteen myötä, joka on myös täällä meillä kivunnut nopeasti Suomen myydyimpien mallasviskien joukkoon. Nyt jatkoa seuraa erilaisilla viinikypsytyksillä ja valikoima on kasvanut erilaisilla puna- ja valkoviinitynnyreissä kypsyneillä tuotteilla.




Red Wine Cask Edition -sarjasta esillä olivat German Pinot Noir Cask Finish, French Cabernet Sauvignon Cask Finish ja Spanish Grenache Cask Finish. Oma suosikkini näistä oli kivan täyteläisen makuprofiilin omaava Grenache. Viskimaailmassa vähemmän nähty valkoviinikypsytys White Wine Cask Edition: Sauvignon Blanc Cask oli myös maukas ja tasapainoinen. Tislaamon New Make Spirit kuvasti hyvin tislaamon luonnetta, ollen kevytpiirteinen ja runsaan hedelmäinen (aprikoosia ja persikkaa).



Näille varsin edulliseen hintaluokkaan sijoittuville tuotteille tulee varmasti olevan kysyntää jatkossa ja oli hienoa nähdä valikoiman laajeneminen erilaisiin kypsytystynnyreihin.




Dalmorelta oli tarjolla totutusti sherryvetoinen valikoima, 12 yo Sherry Cask Selectin tarjotessa raikasta ja modernia sherryttelyä. 15 yo oli totutun maukas ja edelleen omissa papereissani 18 yo:n yläpuolella. Näistä täytyisi joskus saada kirjoitettua kunnon arviot, mutta varsinkaan tällaisessa illassa aika ei kaikkeen riitä.



Dalmoren tärppi oli kuitenkin iäkäs 30 yo ja sen äärelle täytyi pysähtyä pöydän ääreen ja unohtaa hetkeksi kaikki muu hälinä.


Dalmore 30 yo, 42,8%. American oak ex-bourbon casks and finished in tawny port pipes which previously held Graham's 30 Year Old Tawny Port (2021)



Tuoksu on pehmeä, kypsän hedelmäinen ja runsaan nahkainen. Kiva ripaus mintun raikkautta. Tammi nousee tyylikkäänä esiin ja hento tervaisuus luo aromikkuutta taustalle. Marjaista happamuutta, kypsää kirsikkaa ja appelsiininkuorta. Hieno!

Maku on täyteläinen, herkullisen kypsän hedelmäinen, runsaan suklainen ja raikkaan appelsiininen. Tammi nousee taustalta kauniin puhtaana esiin. Kypsä luumuisuus ja hapahko marjaisuus.

Jälkimaku kuivuu ja tammi ottaa enemmän tilaa. Maukas hedelmäisyys, suklaa, nahka ja nyt esiin hiipivä lääkemäisyys hallitsevat. Appelsiinin raikkaus säilyy mukana loppuun saakka. Maussa riittää pituutta kivasti.

Hieno iäkäs Dalmore ja varsinkin tuoksun osalta oltiin aivan valioluokassa. Eihän tällaisesta voi olla pitämättä.


Fettercairn on jäänyt omissa maisteluissani vähälle huomiolle, mutta nyt tuli paikattua tilannetta usean yksilön voimin.




12-vuotias perustuote ei suurempia tunteita herättänyt ja samoin oli laita 16 yo 2021 ja 2022 julkaisujen osalta. 16-vuotiaita vertaillessa 2021 versio miellytti kuitenkin enemmän. Uusi, vasta äskettäin pullotettu Warehouse 2 -sarjan batch #3 olisi myös vaatinut enemmän aikaa ja erilaisen tilanteen, sillä nyt huomion veivät tislaamon iäkkäämmät pullot:


Fettercairn 22 yo, 47%

Tuoksu on vaniljainen, pippurinen, tamminen ja makean hedelmäinen.

Maku on makean mausteinen, tuoreen tamminen ja vaahtokarkkinen.

Jälkimaussa viski nousee uuteen lentoon ja herkullinen herukkaisuus nousee esiin. Tammi ja maltaisuus luovat selkeän rungon.

Kivan mausteinen esitys. Hieno jälkimaku!


Fettercairn 28 yo, 42%

Tuoksu on kuivahkon mausteinen, aprikoosinen, paahdetun tamminen ja pähkinäinen. Aromikas ja roteva yleisilme.

Maku on tuoksun tavoin runsaan mausteinen. Suutuntuma on öljyinen. Tyylikäs tammi on kauniisti esillä. Tumman suklaan katkeruutta, nahkaa ja paahdettua pähkinää.

Jälkimaku on pitkähkö ja tasapainoinen. Runsas mausteisuus jatkuu edelleen. Sitruksinen terävyys nousee tuomaan särmikkyyttä. Mustaherukan happamuutta ja lopussa pippurista potkua.

Rotevapiirteinen Fettercairn. Hieman enemmän vivahteikkuutta jäin kuitenkin kaipaamaan.


Fettercairn 40 yo

Tuoksu tarjoaa aprikoosia, persikkaa, hunajaa, mausteisuutta ja tyylikästä tammea. Kevyt sherry ja inkiväärin raikkaus tuntuvat taustalla. Puhdas maltaisuus sitoo aromit hyvin yhteen. 

Maku on suussa sulavan pehmeä, kauniin hedelmäinen, herkkäpiirteisen kevyt ja tyylikäs. Kiva siirappinen lääkemäisyys. Puhdas tammi ja kiva makea vaahtokarkkisuus.

Jälkimaku jatkuu tyylikkäänä ja herkullisena. Tammi nousee nyt selkeämmin esiin. Nahkaa, tanniineja ja herukoiden happamuutta. Makea hedelmäisyys pyörii ympärillä. Kiva yrttimäinen raikkaus.

Herkkäpiirteinen ja tyylikäs kaunokainen. Kaikin puolin kaunis esitys.


Vasta kotona huomasin, että nykyään markkinoilla oleva vuonna 2018 pullotettu 40 yo on vahvuudeltaan 48.9%. Onkohan samplepulloon lipsahtanut väärä vahvuus?


Kokonaisuutena Jura, Dalmore, Tamnavulin ja Fettercairn tarjosivat mieleenpainuvan illan laatuviskien parissa. Illan kattauksesta varmasti jokainen paikalla ollut löysi itselleen uusia suosikkeja ja mielenkiintoisia maistelukokemuksia karttui rutkasti. Hieno ilta!



sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Dalmore Port Wood Reserve

Tarkastelussa Dalmoren Port Wood.

Dalmore Port Wood Reserve, 46,5% (+-2019)



Tuoksu on kypsän hedelmäinen ja hapahkon viinimäinen. Kuivattuja luumuja ja aprikooseja. Herukkaista kirpeyttä. Tammi nousee taustalta nätisti esiin.

Maku on pehmeä ja makea. Kypsä hedelmäisyys hallitsee. Maltaisuus ja tammi sulautuvat kokonaisuuteen tasapainoisesti. Viinin happamuutta pyrkii esiin.

Jälkimaku on seesteinen ja tasapainoinen. Marjainen happamuus ja tammi voimistuvat. Maltaisuus tuntuu runsaana.

Kiva ja helposti lähestyttävä Dalmore, joskin viskin runsaan hedelmäinen kokonaisuus jää lopulta kovin yksioikoiseksi. Joku on joskus käyttänyt helposti juotavista viskeistä termiä ”korttipeliviski” ja siihen kategoriaan tämä Port Wood sopii mitä mainioimmin.

maanantai 10. helmikuuta 2020

Uisge X. - Vanha ylioppilastalo, Helsinki 7.-8.2.2020

Laadukkaiden viskien ystävät täyttivät Vanhan kahtena päivänä

Järjestyksessään jo kymmenes UISGE-viskifestivaali kiinnosti jälleen viskiharrastajia ja Helsingin Vanha ylioppilastalo täyttyi kahtena päivänä ääriään myöten. Itse oli paikalla tapahtuman avauspäivänä perjantaina.

Mukana karkeloissa olivat lähes kaikki maahantuojat tuotteineen ja ohjattuja tastingeja järjestettiin tapahtuman aikana runsaasti. Valikoimaa oli enemmän kuin yhdessä (tai kahdessa) päivässä pystyy sisäistämään, mutta tässä muutamia poimintoja kohdalle osuneista.

Edringtonilla oli tarjolla muun muassa tällä hetkellä supersuosittua Highland Parkia ja Macallania. HP-hype ei ole oikein itseeni iskenyt, joten poimin maistoon pari Macallania (koska Bowmorelta ei ollut tällä hetkellä mitään uutta tarjolla).

15 yo Triple Cask oli odotusten kaltainen, nykyaikainen ja kevyehkön sherryn hallitsema pullote.
18 yo Sherry Oak (2018) tarjosi jo kaikkea enemmän, olen maukas ja tasapainoinen. Hyvä viski pehmeän sherryisyyden ystäville. Miinuksena pullon korkeahko hinta (Alkossa 270€).



Interbrandsin tiskiltä löysin lasiini Juraa, Dalmorea ja jenkkiviski Michtersiä.

"One Road"-juliste palautti mieleen viime syyskuisen vierailun Juralla


Keskellä poseeraava Jura 1989 oli puhdaspiirteinen ja tyylikäs. Tämä viski oli säilyttänyt vahvuutensa hienosti pitkästä kypsytyksestä huolimatta. Laadukas pullote! 

Dalmore Port Wood tarjosi täyteläistä ja runsasta hedelmäisyyttä, ollen kaikin puolin maukas tuote. 

Jenkkiviskeistä lasiin valikoitui Michter’s Single Barrel 10 yo, joka osui Amerikan ihmeisiin tottumattoman maistajan suuhun kivasti. Viski oli tasapainoinen, eikä liian makea. Ei tästä kuitenkaan skottilaisten haastajaa vielä itselleni tullut.

Kotimaisista tislaamoista otin käsittelyyn Valamon. Esillä oli kiva kattaus erilaisissa tynnyreissä kypsytettyjä turpeettomia ja turvesavuisia versioita. Tarjolla olleiden näytteiden perusteella tislaamo on erittäin hyvällä tiellä ja aivan alkuajoista on otettu todella suuri harppaus eteenpäin. Tislausprosessi ja tynnyrivalinnat tuntuvat olevan nyt kohdallaan ja jatkossa täältä on lupa odottaa hyvää. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä lisäkypsytys tuo tullessaan.





Juomatalo Pikkulintu tarjosi jälleen laajan kattauksen vanhempia ja harvinaisempia herkkuja.

Flora & Fauna -sarjaa

Valitettavasti kolikon kääntöpuolena tein havainnon, että tällä tiskillä myös hinnat oli nostettu melkoisen tappiin. Toki ymmärrän sen, että monille muuten tavoittamattomien ja harvinaisten viskien tuominen paikalla on hieno ele, mutta samalla raaka bisnes ja vanhempien pullotteiden viime vuosien raju hintojen nousu näkyy. Kamalimpana esimerkkinä nostan esiin Bowmoren vuoden 1971 34 yo:n, jonka 1cl annoksesta olisi lompakkoa pitänyt raottaa käsittämättömät 95€. Toki pullo on maailmalla huutokauppatavarana nykyään kallis (+-3000€), mutta ilmestyessään kyseinen viski maksoi vain +-350€ (Oma pullo on ostettu Lontoon Heathrowlta n.330€). Tähän suhteutettuna en voi käsittää tuota 95€ hintalappua, mutta on maailmassa monta muutakin asiaa joita en ymmärrä ja eihän se ole tyhmä joka pyytää… Toivottavasti kuitenkin tätä ostaneet tunsivat saaneensa rahalle vastinetta. Hieno viskihän tuo on.

Edullisemmassa päässä Pikkulinnun tiskiltä hyvän (tai ehkä jopa parhaan) hinta-laatusuhteen tarjosi Royal Mile Whiskiesille pullotettu Skye Single Malt 1987 23 yo, joka oli oikein mainio ja pehmeän turpeinen herkku 5€/1cl hinnallaan.

Skye Single Malt pitää sisällään Taliskeria.

Bubbahabhain 1980/2014 34 yo (The Whisky Fair) oli laadukas ja maukas, mutta jotenkin persoonaton. Tässä ikäluokassa Bunnalta on parempiakin pullotteita osunut kohdalle.

Yleisesti Vanhan ylioppilastalon järjestelyt sujuivat tapahtumassa pääsääntöisesti hyvin, mutta yläkerrassa pidettyjen tastingien osalta homma oli sotkeutua pahasti. Jo lipunmyynnistä alkaneet ongelmat johtivat siihen, että osallistujat otettiin sisään nimilistoilla, joissa ainakin omalla kohdallamme oli puutteita. Lopulta kuitenkin järjestäjillä olleen toisen listan avulla ryhmämme saatiin sisään. Tastingien ”nimenhuuto” oli sijoitettu Vanhan kapeaan aulatilaan, joka useaan yhtä aikaa alkavaan maisteluun jonottavien toimesta tukkiutui täydellisesti ja meno oli kuin marokkolaisella torilla.

Illan tastingiksi valikoitunut GlenAllachie tarjosi hyvän läpileikkauksen omistajan vaihdoksen myötä uudelleen brändätyn tislaamon toimintaan. Tästä ja tislaamon viskeistä lisää myöhemmin omassa jutussaan.

GlenAllachiet ryhmäpotretissa


UISGE 2020 oli jälleen osallistumisen arvoinen tapahtuma ja mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Alla kuvasatoa illan tapahtumista.

Monilla osastoilla oli kattava valikoima mielenkiintoisia pullotteita

Kilkerran 8 yo Cask Strength yllätti postitiivisesti. Tuhti ja maukkaan sherryinen herkku.

Octomorea erittäin vahvan savun ystäville

Bruichladdichin The Classic Laddie voitti tänä vuonna Uisgen viskikilpailun Islay-sarjan

5x The Glenlivet

Taliskeria Skyen saarelta

Valinnanvaraa riittää

Kilchomanin laadukasta valikoimaa

Teerenpelillä oli tarjolla muun muassa Uisge X juhlapullote

Iltapäivästä oli vielä rauhallista

Bruichladdich

Muutamat kaikissa Uisgeissa mukana olleet olivat sonnustautuneet asiaankuuluvasti

Keskustelu käynnissä

Menossa mukana myös The Helsinki Distilling Co viskeillään ja gineillään

Loch Lomondin värisuora

The Macallan

Uisge X. Perässä olevan pisteen merkitys on toistaiseksi arvoitus. 


keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Arvostelussa 31 viskiä

UISGE 2012-viskitapahtumaan liittyi myös viskikilpailu, mihin maahantuojat olivat saaneet ilmoittaa tuotteitaan arvosteltaviksi.
Sain kunnian olla mukana tuomaristossa ja arpa heitti maistelusarjakseni Speysiden/Highlandin viskit. Mukana oli 31 viskiä, jotka piti siis yhden iltapäivän aikana arvioida ja pisteyttää. Maistelu tehtiin sokkona, eli maistellessa ei ollut mitään tietoa siitä, mitä viskejä laseissa oli. Vain siis kilpailusarja oli selvillä.
Pisteytyksessä käytettiin perinteistä "kouluarvostelua" ja omalla kohdallani päätin, että mielestäni setin parhaalle (jos sellaisen löydän) annan täydet 10 pistettä ja muille sitten siitä alaspäin...

Kun maistelun ja arviointilomakkeiden palautuksen jälkeen laseissa olleet viskit julkistettiin, näytti oma listani lyhyiden kommenttien kera tältä:

10 pistettä:

- The Balvenie Port Wood 21 yo, 40%. "Sweet & Sour", hieno, vivahteikas ja pitkä.

9 pistettä:

- Aberlour 18 yo, 43%. Sherryinen, hyvä, vivahteikkaan hedelmäinen, maukas.
- GlenDronach Original 12 yo, 43%. Sherryä, tammea, tasapainoinen, maukas.

8 pistettä:

- BenRiach 15 yo Pedro Ximinez Finish, 46%. "Raskas", tumman suklainen, vahva.
- GlenDronach Revival 15 yo, 46%. Kuiva Sherry, puhdas, kaunis, kuivuva.
- The Macallan 12 yo Sherry Oak, 40%. Sherry, kypsää hedelmää. Pehmeä, maukas, hieman ohut.

7 pistettä:

- BenRiach Curiositas 10 yo, 46%. Savuesanssinen, tervainen, yksinkertaisen hyvää. (Setin ainoa 100% varmuudella tunnistamani viski).
- The Dalmore 18 yo, 43%. Sherryä, ylikypsää hedelmää. Erikoinen, suolaisuutta. Hieno jälkimaku. Tasapaino?
- Glenfiddich 12 yo, 40%. Maltainen, pehmeä, helppo.
- Glen Garioch Founder's Reserve. 48%. Kaakaota, pehmeä, mutta vahvapiirteinen.
- The Glenmorangie Original 10 yo, 40%.  Raikas, hieman vetinen, kivan hedelmäinen.
- Glen Moray Chardonnay Cask 10 yo, 40%. Runsaasti mallasta, kypsää päärynää. Täyteläinen, suklainen.

6 pistettä:

- The Balvenie Double Wood 12 yo, 40%. Mallasta, hentoa turpeisuutta. Perusmalt.
- Benriach 12 yo, 43%. Raikkaan hedelmäinen, toffeinen, pehmeä.
- Clynelish 14 yo, 46%. Suolaisuutta, mallasta, maitosuklaata, muovailuvahaa.
- Deanston 12 yo, 46,3%. "Keskitietä"
- Fettercairn Fior, 42%. Sherryinen?, outo, hapan.
- GlenDronach Allardice 18 yo, 46%. Suklaata, hedelmäistä happamuutta. Vähän ohut.
- Glen Elgin 12 yo. 43%. "Perus", täyteläinen, maitosuklainen.
- Glenfiddich 18 yo, 40%. Maltainen ja raskas, mutta jotenkin väljähtynyt.
- Glenfiddich 21 yo, 40%. Märkää pahvia, makeaa hedelmää.
- The Glenlivet French Oak Reserve 15 yo, 40%. Hedelmäinen, ihan kiva.

5 pistettä:

- Glenfiddich Solera 15 yo, 40%. Omenaa, mallasta, pehmeä.
- Glen Garioch 12 yo, 48%. Maltainen, vaisu.
- The Glenlivet Nadurra 16 yo, 57,6%. Raikkaan hedelmäinen, raaka.
- The Glenlivet Archive 21 yo, 43%. Maltainen, hedelmäinen, "tyhjä".
- Glen Moray 12 yo, 40%. Sitruksinen, vaisu.
- Imperial 1995 / 2011, Duncan Taylor Rare Auld, 54,1%. Persikkaa, liimaa, kuivaa hedelmää. Tiukka.
- Oban 14 yo, 43%. Suolainen, maltainen, hedelmäinen.

4 pistettä:

- Glen Garioch 1991, bottled 2010, 54,7%. Outo, tunkkainen, kitkerä.
- Glen Moray 1986 / 2011, Duncan Taylor Rare Auld, 51,7%. Hento turve, kaakao, sekava. Pahaa.


Uisgen virallisissa tuloksissa Highlandsarjan kolmen kärki oli:

1. The Balvenie Port Wood 21 yo
2. Aberlour 18 yo
3. BenRiach Curiositas 10 yo

Yhdeksän eri aluesarjan voittajien joukosta valittiin vielä koko festivaalin kärkikolmikko ja myös tässä Balvenie piti pintansa.

UISGE 2012, "best of the best":

1. The Balvenie Port Wood 21 yo
2. Bushmills 16 yo
3. Isle of Jura Prophecy








perjantai 21. tammikuuta 2011

Dalmore 1992 Mackenzie


Lasissa mielenkiintoinen Port-tynnyrikypsytelty Highland-viski Dalmore, (ja samalla tämän blogin ensimmäinen viski tältä tislaamolta).

Dalmore 1992 Mackenzie, 46%. Distilled 17.12.1992, bottled 2010. The Mackenzie has received a 6 year secondary maturation in port pipes after its initial 11 years in normal hogsheads. 3000 bottles.

Tuoksu on mukavan makea ja raikkaan hedelmäinen. Runsaan hedelmäkuoren alla märkää, raikasta ruohikkoa, tummaa suklaata, sekä hyvin hento savun häivähdys.

Suutuntumaltaan viski on täyteläinen ja pehmeä. Tuoksun tavoin hedelmäisyys jatkuu maussa runsaana ja kokonaisuutta sopivalla otteella hallitsevana. Taustalla kevyt maltaisuus, minttuinen raikkaus, sekä lähes olematon savu. "American Oak" tuo taustalle mukavan vaniljaisen ja tammisen vivahteen.

Jälkimaku jää ehkä hieman lyhyeksi, mutta on kuitenkin varsin miellyttävä. Hedelmäisyys kuivahtaa hieman ja esiin nousee vahvan espresson hieman katkera vivahde. Viskin raikkaus säilyy mukavasti loppuun asti ja "puhdas" tammi nousee esiin.

Hyvä ja varsin tasapainoinen kokonaisuus. Kauniin hedelmäinen ja makea, mutta kriittisesti arvioituna ehkä hieman persoonaton. Bourbon- ja Portviinitynnyreiden yhdistely on tässä tapauksessa onnistunut varsin hienosti niin, että makujen tasapaino säilyy ja molempien tynnyreiden tuomat piirteet ovat ilahduttavan hyvin havaittavissa.