Tuoksu on terävä ja vahvan savuinen. Tervaa, suolaa.
Maku on tympeä, tunkkaisen savuinen ja kuivahko.
Jälkimaku on kitkerä, lyhyt ja kuivan savuinen.
Kokonaisuus on todella tympeä ja "likainen". Vaikea uskoa tämän olevan yksi myydyimmistä mallasviskeistä.
Laphroaig 10 Ans d'age, 43%, France import, pullotettu ennen vuotta 1994.
Maku on pehmeän makea, mutta samalla hauskasti myös suolainen. Sopivasti savua ja merellistä raikkautta.
Jälkimaussa esiin nousee mukava lääkemäisyys, (yskänlääke, "laastari"), sekä vahvan tamminen savuisuus.
Tasapainoinen, vivahteikas ja hyvä kymppivuotias. Huikean paljon parempi kuin yllä oleva uusin versio.
Tuoksu on selkeästi kolmikon paras. Tuhti, mutta pehmeä savu, tervainen makeus, (sisu-pastilli), sekä kypsät hedelmät ovat hienosti balanssissa.
Maku on silkinpehmeä. Savuisuus on vahvaa ja tuo mieleen monet Port Ellenit. (Tämän testin jälkeen maistetut muutamat Port Ellenit vahvistivat tämän mielikuvan oikeaksi). Tammea, suolaa & tervaa. Kaunis "body".
Jälkimaku on pitkä ja pehmeän yskänlääkemäinen. Savuisuus kuivuu hiljalleen hitaasti hiipuvaan tyylikkääseen loppuun.
Tyylikäs ja "kaunis", erittäin hieno 10yo, jossa on upea makujen tasapaino. Viski tuntuu huomattavasti iäkkäämmältä kuin 10 vuotta, sokkona oma veikkaukseni liikkuisi lähempänä 20 vuotta. Voi hyvinkin olla, että entisaikoina näihin sekoituksiin todella käytettiin osaksi hyvinkin iäkkäitä tynnyreitä, kun taas nykypäivänä moista "tuhlausta" ei enää harrasteta. Setin paras viski.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti