maanantai 30. syyskuuta 2019

Skotlanti 2019: Matkapäiväkirja osa 1.

Bowmore 1968 25 yo ja Bowmoren tislaamo

Viskimatkamme Skotlantiin starttasi 16.9. maanantain aamulennolla Helsingistä Edinburghiin viiden henkilön voimin.  Edinburghin kentältä mukaan napattiin vielä yksi matkalainen ja näin kuuden hengen tiimimme oli valmiina viikon koitokseen.

Etukäteen varattu tilataksi oli sovitusti odottamassa ja matka kohti Campbeltownia alkoi. Heti Glasgown jälkeen koitti ensimmäinen pysähdyspaikka, eli matkan ensimmäinen tislaamo.







Auchentoshan olikin käymisen arvoinen paikka, vaikka tällä pysähdyksellä aikaa oli vain valokuvaukseen ja shoppailuun vierailukeskuksessa. Kaupan valikoimasta löytyi muun muassa mielenkiintoinen Distillery Cask Olorosotynnyristä nro 4380.



Auchentoshan Distillery Cask. Distilled 25.11.2009, bottled 16.9.2019. Oloroso cask No 4380. 58,6%

Tuoksu on lääkemäinen ja rusinainen. Tuoretta viikunaa, lakritsia, poltettua sokeria, minttua ja vahvaa kahvia. Kevyt maltaisuus. Vahva, mutta kivan vivahteikas.

Maku on erittäin voimakas ja tuhdin sherryinen. Tuoksu tavoin lääkemäisyys on vahvana läsnä. Luumua, rusinaa ja kahvia. Maku alkaa makeana, mutta kuivuu nopeasti ja myös tammi nousee esiin. Suutuntuma on hieman ohut.

Jälkimaussa sherryisyys kääntyy nyt erittäin kuivaksi ja hapan marjaisuus puskee alun makean hedelmäisyyden päälle. Kahvi, poltettu sokeri, suolaisuus ja tammi tuovat vivahdetta.

Maukkaita piirteitä sisältävä Auchentoshan, mutta makujen tasapaino on hieman hukassa ja täyteläisyyttä saisi olla enemmän. Kokonaisuutena kuitenkin tislaamolleen tyypillinen ja hyvä viski.


Tislaamovisiitin jälkeen matka jatkui ja seuraava pysäkki oli Inverarayssa sijaitseva Loch Fyne Whiskies. Kaupan valikoima oli näyttävä, mutta suurta ostokiimaa ei vielä tässä vaiheessa ollut. Matka jatkui ja lounashaggisten sekä lukuisten viskiannosten voimalla pääsimme aikataulussa Campbeltowniin.






Matkatavarat hotelliin ja taas menoksi, sillä Springbankin tislaamolla oli lisää viskiä luvassa.

Maisteluilta kypsytysvarastolla muodostui huikeaksi elämykseksi ja laseihin saatiin maistiaisia Cadenheadsin laajasta valikoimasta, sekä Springbankin tuotantoa suoraan tynnyreistä.

Tässä mietteitä maistetuista.


Strathmill 1993 26 yo, 52%, Hogshead

Raikas, mentolinen, hedelmäinen ja ruohoinen. Kevyt, raikas ja tasapainoinen.



Paul John 2011 7 yo, 56,3%. Refill Bourbon Hogshead. (Intia)

Herkullisen mausteinen ja paahteinen, tamminen ja vaniljainen. Kypsä hedelmäisyys. Hyvää! Todella positiivinen yllätys.




Bunnahabhain 1999 19 yo, 49,2%. Hogshead.

Aprikoosia, persikkaa, vaniljaa ja puhdaspiirteistä tammea. Nätti, mutta jotenkin persoonaton kokonaisuus.




Ardmore 2013 5 yo, 58,5%. Hogshead

Pähkinäinen, hennon tervaisen turvesavuinen ja tuhkainen. Raikkaan mentolinen loppumaku. Ikäisekseen todella valmiin oloinen!



Cadenheadsin valikoimasta löytyy myös laadukkaita rommeja ja näistä lasiin päätyi sekoite eri maiden rommeista.

7 yo, 62%. Barbados, Trinidad & Tobago, Guatemala.

Vahva, poltetun sokerinen ja lääkemäinen. Kookosta, tammea ja lakritsia. Huikea makuelämys.


Springbankin tuotantoakin toki maisteltiin kahden suoraan tynnyreistä otetun näytteen muodossa.
Maistelussa olivat Longrow ”Red” ja Springbank 25 yo. Näistä tarkemmat arviot tulossa blogiin myöhemmin.




Myös upea Springbank 1967 koki loppunsa tislaamon varastolla

Longrow-klassikko




Viskipitoisen päivän päätteeksi iltapalaa ja muutama viski Ardshiel-hotellin noin 700 viskin valikoimasta. Näin ensimmäinen päivä oli paketissa.



Tiistaiaamuun lähdettiin tuhdin aamiaisen kautta ja jo klo 10 oli vuorossa seuraava tislaamovisiitti. Glen Scotia ei vetoa suuren yleisön valtavirtamarkkinoihin, mutta koska Campbeltownissa oltiin, niin pitihän tämä pienehkö ja sympaattinen tislaamo kokea. Varastotastingissa oli tarjolla näyttävän kypsytysvaraston esittely, sekä viiden viskin maistelu suoraan tynnyreistä.








Tuhti kattaus tarjosi seuraavat viski-elämykset.

Glen Scotia 2000, First Fill Bourbon, Cask 239

Ananasta, kookosta, vaniljaa, mangoa ja puhdasta tammea. Raikas.



Glen Scotia 2006 First Fill Bourbon, Cask 433

Pehmeä, paahteisen tamminen ja runsaan vaniljainen. Appelsiinia ja karamellisoitua sokeria. Kuiva maltaisuus. Mausteisuutta (kaneli ja inkivääri). Suutuntuma on täyteläinen.



Glen Scotia 2005 First Fill Tawny Port. Peated. Cask 413

Miellyttävän turpeinen, happaman marjainen ja viinimäinen. Tammi nousee vahvana esiin. Kiva lakritsin vivahde. Lopussa hapanta aprikoosia ja voimistuva tanniinisuus.



Glen Scotia 2007 First Fill Chateau Maurac Red Wine Cask. Peated. Cask 0006

Jännän hapanimelä. Makeahkoa viiniä ja marjaista happamuutta. Pehmeä maltaisuus. Tammi nousee mukaan. Nokista turpeisuutta ja lakritsia. Lopussa kypsää kirsikkaa ja runsas suolaisuus.



Glen Scotia 2008 First Fill Oloroso. Peated. Cask 416

Vahvan sherryinen ja luumuinen. Turpeisuus tuo mukanaan poltettua kumia. Rusinaa, kirpakkaa marjaisuutta ja lopussa voimistuvaa tammea. Vesilisä tuo makeutta, vaikka loppu kuivuukin vahvan tanniiniseksi.



Mukavan maistelun jälkeen oli viskishoppailun aika, joten suunnaksi Cadenheadsin viskimyymälä. Laajasta valikoimasta ostoskoriin päätyi Springbankin tuotantoa kahden desin pikkupulloissa, joihin palataan kunhan pullot täällä kotona jossain vaiheessa avautuvat. Ystävällinen palvelu ja hyvä fiilis jäivät myös kaupasta mieleen.





Lounaan kautta matka jatkui kohti Kennacraigin lauttasatamaa ja Islayta. Sää helli laivamatkalla ja aurinkoisessa syyssäässä oli oluen lomassa aikaa ihailla maisemia. Port Askaigin satamaan saavuttua Islayn taksimme oli sovitusti vastassa ja matka Bowmoreen sujui nopeasti. Tuttu Lochside-hotelli toimi jälleen majapaikkanamme.




Islayn ”tervetulomaljat” lähdettiin juomaan Bowmoren tislaamon rantaan ja laseihin kaadettiin kolme vanhaa klassikko-Bowmorea. 1968 25yo, 30yo Seadragon ja 1969 (1980’s) maistuivat tässä hetkessä käsittämättömän hyville. 1968:n arvio tulossa blogiin myöhemmin.

Tiistai alkoi olla viskien osalta päätöksessään.

lauantai 28. syyskuuta 2019

Turilli/Lione Rhapsody - The Circus, Helsinki 26.9.2019


The Circuksessa saatiin pimenevän syksyn iloksi annos mainiota powermetallia Italiasta, Turilli/Lione Rhapsodyn tarjotessa viihdyttävän shown. Illan tunnelmiin linkistä:

https://metalliluola.fi/turilli-lione-rhapsody-the-circus-helsinki-26-9-2019/


keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Bowmore 15 yo, The Feis Ile Collection 2019

Bowmoren yksi tämän vuoden Feis Ile -pullotteista oli 15-vuotias ex-bourbontynnyreissä kypsynyt viski. Katsotaan mitä se pitää sisällään.

Bowmore 15 yo, 51,7%. The Feis Ile Collection 2019. First fill ex-bourbon casks. 3000 bottles.


Tuoksu on runsaan vaniljainen ja pehmeän kermainen. Raikas trooppinen hedelmäisyys ja puhdaspiirteinen tammi. Turpeisuus pyörii hentona taustalla.

Maku on trooppisen hedelmäinen (ananas, raaka mango). Kevyehkö turvesavu tuntuu kuivana. Vaniljaa, kookosta ja vahva tammi.

Jälkimaussa hedelmäisyys kääntyy enemmän happaman sitruksen suuntaan. Pehmeää turvesavua, palvikinkkua, vaniljaa ja kookosta. Tammi tuntuu vahvana ja kuivahkona. Taustalta esiin nousee hedelmäkarkkien makeutta ja loppu kääntyy suolaiseksi. Bowmoren tyypillistä herukkaa nousee myös esiin.

Puhdaspiirteinen Bowmore, mutta ei kuitenkaan suuresti säväyttävä.

maanantai 23. syyskuuta 2019

Bowmore 1999 6 yo, Feis Ile 2006

Hypätään Bowmoren Feis Ile -pullotusten sarjassa lähtöpisteeseen, eli otetaan käsittelyyn tislaamon ensimmäinen festivaalipullote vuodelta 2006.

Bowmore 1999 6 yo, 57,4%. Feis Ile 2006. Distilled 3.5.1999, bottled 2006. Fresh Bourbon Casks. 600 bottles.


Tuoksua hallitsevat tuore raikas tammi, runsas vanilja ja pehmeä sitrus. Merellistä raikkautta, suolaisuutta ja pehmeää kermatoffeeta. Lempeä turvesavu pyörii ympärillä.

Maku on miellyttävän vaniljainen ja toffeinen. Pehmeä turvesavu tuntuu kevyen tervaisena. Tammi nousee vahvana mukaan. Sitrusten kirpeyttä.

Jälkimaussa tuore tammi nousee nyt hallitsevaan rooliin. Sitrus, tuhkainen turvesavu, kermatoffee ja suolaisuus pysyvät hyvin tasapainossa. Merellinen raikkaus jää viimeisenä pyörimään kitalakeen.

Nuori ja hyvällä tavalla ärhäkkä, tammen hallitsema Bowmore. Suoraviivaisuudestaan huolimatta hyvä nuorukainen.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Bowmore 12 yo, Feis Ile Collection 2015

Bowmoren Feis Ile -festivaalipullotteet ovat olleet viime vuosina varsin laadukkaita. Vuoden 2015 versio on jäänyt maistamatta, mutta korjataan nyt tilanne sen osalta.

Bowmore 12 yo, Feis Ile Collection 2015, 59,6%. First Fill Sherry Butt. Distilled 7.10.2002, bottled 23.5.2015. Cask No 2214. 600 bottles.


Tuoksu on raikkaan sherryinen ja mehukas. Lempeä turvesavu nousee esiin mukavan vahvana ja makean tervaisena. Kypsä hedelmäisyys (luumua, taatelia ja rusinaa). Hapokas herukkainen marjaisuus. Lakritsin suolaisuutta ja vahvaa kahvia. Hyvä!

Maku on erittäin voimakas, mutta suutuntumaltaan hieman ohuehko. Pehmeä turvesavu, terva ja kuivahko sherry tuntuvat vahvoina. Tummaa suklaata ja kahvia.

Jälkimaku kuivuu ja tanniinista tammea nousee esiin. Poltettua sokeria, runsas määrä kuivattuja sekahedelmiä, tumman suklaan katkeruutta ja raikkaan sitruksen sävyjä. Pituutta riittää kohtalaisesti.

Jälleen hyvää Bowmore-laatua, joskin parannettavaakin jäi. Tuoksu oli selkeästi tämän viskin paras osa, mutta maku olisi kaivannut samalle tasolle noustakseen hieman lisää syvyyttä. Kokonaisuutena voisi ajatella, että tämä on Vuoden 2018 15 yo:n pikkuveli. Linkistä Viskikonttorin näkemys samaan pullotteeseen.

perjantai 13. syyskuuta 2019

Port Charlotte 2003 12 yo Cask Exploration No. 10 - An Tuba-Mhasgaidh

Jatketaan turvesavuisissa merkeissä toisella Port Charlottella.

Port Charlotte 2003 12 yo Cask Exploration No. 10, Valinch, ’An Tuba-Mhasgaidh’. 58,4%. Distilled 4.12.2003, bottled 8.2016. Bourbon Cask No. R15/358-001.


Tuoksu on tuoreen tamminen ja muhkean turvesavuinen. Tervaskantoa, puuhiiltä, palvikinkkua ja makeahkoa trooppista hedelmäisyyttä. Esiin nousee myös merellisen suolainen ja raikas tuulahdus. Hyvä tasapaino.

Maku on täyteläinen, lääkemäinen ja tervaisen savuinen. Kuivahko maltaisuus ja runsas tammi. Sitrusta, suolaisuutta ja minttua.

Jälkimaussa turvesavuisuus kääntyy kuivan tuhkaiseen suuntaan. Hapan sitrus voimistuu. Tanniinista tammea. Vahvuutta riittää, mutta makukaari jää lopulta hieman yksioikoiseksi.

Puhdaspiirteinen ja voimakas PC, joka tuo tyyliltään mieleen samaisen tislaamoon vielä turpeisemmat Octomoret.

Verrokiksi voi lukea myös Viskikonttorin vuoden takaisen arvion, joka löytyy tästä.