sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Blair Athol 12 yo, "Flora & Fauna"


Blair Athol 12 yo, 43%, "Flora & Fauna"

Tuoksu on mausteinen, tasapainoisen maltainen ja kevyen sherryinen. Makeahko. Taustalta löytyy raikasta kukkaisuutta sekä pähkinää.

Maku on makea ja huomattavan toffeinen. Pehmeää, tuoretta kermatoffeeta, sekä kypsiä hedelmiä. Mukava sherryisyys. Herkullinen.

Jälkimaku on makean maltainenja runsaan hedelmäinen. Pieni aavistus savuisuutta nousee esiin. Lopussa sherryisyys kuivahtaa sopivasti.

Suussa sulavan maukas ja herkullisen toffeinen viski. "karkkia".

lauantai 30. lokakuuta 2010

Kuukauden levyklassikko 22: Bruce Springsteen - Born To Run


Vaihdetaan kuukauden klassikossa tällä kerralla hieman kevyemmälle otteelle, sillä vuonna 1975 julkaistiin tämä yksi kaikkien aikojen hienoimmista rocklevyistä. Kyseessä on Bruce Springsteenin kolmas albumi Born To Run, jonka myötä myös legendaarinen "Pomon" taustabändi The E Street band hioutui kivestä timantiksi. Myös levyn tekoon apuun pyydetyn kriitikko, tuottaja John Landaun merkitystä levylle pidetään suurena.
Levyn musiikki on vahvaa ja tunteikasta. Sävellystyö tehtiin pianolla ja tämä kuuluu selkeästi myös lopputuloksessa. Suuri bändi luo levylle muhkean ja monipuolisen äänimaailman jota on ilo kuunnella. Läpi levyn kappaleet ovat joko hyviä, tai erittäin hyviä.
Tunteikas ja vahva avaus Thunder Road on henkeäsalpaava, "Funkya" fiilistä tarjoaa Tenth Avenue Freeze-Out ja rockimpaa materiaalia edustavat hienot Night ja kuolematon nimikappale Born To Run. Pitkä Jungleland on taas huikea osoitus The E Street Bandin monipuolisesta yhteistyöstä. Vahva, sävykäs ja upea rock-klassikko.

1. Thunder Road – (4:49)
2. Tenth Avenue Freeze-Out – (3:10)
3. Night – (3:00)
4. Backstreets – (6:30)
5. Born to Run – (4:30)
6. She's the One – (4:30)
7. Meeting Across the River – (3:18)
8. Jungleland – (9:35)

Vuonna 1995 levystä julkaistiin "30th Anniversary Edition", joka onkin ehdottoman suositeltava hankinta. Remasteroidun cd:n lisäksi paketista löytyy kaksi dvd:tä, joista toisella nähdään laadukas dokumentti levyn syntyvaiheista, kun taas toinen levy tarjoaa upean konserttielämyksen Bruce Springsteen & The E Street Band Hammersmith Odeon, London 1975. Tämä yli parituntinen keikkataltiointi on hienoa kuultavaa ja katsottavaa, johon tumma valaistus ja tietty toteutuksen "vähäeleisyys" tuovat oman lisänsä.


The E Street Band

* Roy Bittan – piano, Fender Rhodes, background vocals
* Ernest "Boom" Carter – drums on "Born to Run"
* Clarence Clemons – saxophones, tambourine, background vocals
* Danny Federici – organ, glockenspiel on "Born to Run"
* Suki Lahav – violin on "Jungleland"
* David Sancious – piano, organ on "Born to Run"
* Bruce Springsteen – vocals, guitars, harmonica, percussion
* Garry W. Tallent – bass guitar
* Steven Van Zandt – background vocals on "Thunder Road", horn arrangements
* Max Weinberg – drums

Tässä Thunder Road liveversiona lokakuulta vuodelta 1975:

torstai 28. lokakuuta 2010

Clynelish 14 yo "Flora & Fauna"


Clynelish 14 yo, 43%, "Flora & Fauna"

Tuoksu on täyteläinen ja makeahkon mausteinen. Taustalla kuivahkoa maltaisuutta sekä suolainen tuulahdus. Hento savuisuus ympäröi kokonaisuutta.

Maku on yllättävän runsaan savuinen. Suuntuntuma on mukavan öljyinen ja viski on varsin maukas ja pehmeä. Mausteinen runko, savu, sekä merellisen raikas suolaisuus muodostavat hyvän kokonaisuuden. Taustalla pehmeä turpeisuus.

Jälkimaku jatkuu pehmeänä. Kuivahko savuisuus nousee pintaan suutuntuman säilyessä öljyisenä ja aavistuksen vahamaisena.

Tasapainoinen, mukavan savuinen ja ikäistään vanhemman oloinen Clynelish. Makuprofiili tuo mieleen vanhat Brora-pullotteet. Todella hyvä "vanhan liiton" viski!

tiistai 26. lokakuuta 2010

UFO: Klubi, Tampere 25.10.2010


Brittiläisen UFO:n lyhyt suomenkiertue ei alkanut parhaissa mahdollisissa merkeissä, sillä flunssa-aalto oli iskenyt yhtyeen jäseniin ja laulaja Phill Moggin kurkkutulehduksen seurauksena sunnuntainen Helsingin konsertti jouduttiin perumaan. Itselläni oli lippu maanantain Tampereen keikalle, jonka toteutumista saikin jännittää vielä konserttipäivänä.

UFO pääsi kuin pääsikin maanantai-iltana lavalle. Jo aiemmin konsertti oli siirretty Pakkahuoneelta Klubin puolelle, joka sekin täyttyi vain korkeintaan puolilleen. Ilmeisesti perinteisen hardrockin ystävillä oli tihkuisena ja koleana maanataina jotain muuta tärkeää tekemistä?

Mutta yhtye oli kovassa vireessä. 1t 45min setti oli hienoa kuultavaa, eli mainio sekoitus uutta ja vanhaa.. Erityisen komeasti soi upea "Love To Love", joka riitti jo yksistään täyttämään onnistuneen illan "vaatimukset".
Uusimman The Visitor-levyn materiaalia olisin voinut kuulla enemmänkin kuin nyt saatiin, mutta kaikkea kun ei voi yhteen iltaan mahduttaa. Keikan loppupuolelle oli säästetty varsinainen klassikkoputki, kun esitysvuoronsa peräkkäin saivat "Too Hot To Handle", "Lights Out", pitkäksi jamitteluksi venynyt "Rock Bottom", sekä luonnollinen loppuhuipennus "Doctor Doctor".

Mainio ilta klassista hardrockia, 25 euron lipulle sai kyllä enemmän kuin hyvän vastineen.

Sami Ruokankaan arvio illasta luettavissa "Rock Around The Blogissa".

UFO:

Phil Mogg: vocals
Barry Sparks: bass
Vinnie Moore: guitar
Paul Raymond: keys & guitar
Andy Parker: drums

Kuvassa olevasta settilistasta "Hell Driver" jäi soittamatta.





sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Rosebank 12 yo "Flora & Fauna"


Rosebank 12 yo, 43%, "Flora & Fauna"

Tuoksu on hienostunut, pehmeä, sopivan makea sekä raikkaan hedelmäinen. Hento sitruksinen vivahde. Keveä, puhdas ja kaunis.

Maku on raikas ja kevyen sitruksinen. Hento maltaisuus, kirpeähkö hedelmäisyys. Kevyt, mutta mukavan aromaattinen.

Jälkimaku on lyhyehkö ja miellyttävän raikas. Hieman vaniljaa ja kevyt tammen vivahde. Makeus säilyy juuri sopivana.

Puhdaspiirteinen ja kaunis Lowlandin viski. Tyylikäs ja herkkä. Sääli että tislaamo suljettiin vuonna 1993.

perjantai 22. lokakuuta 2010

"Flora & Fauna", Hämeenlinna 21.10.2010

Eilen Hämeenlinnan Viinivintillä maisteltiin Suomen Mallaswhiskyseuran toimesta mukava setti Diageon "Flora & Fauna"-sarjaa. Tässä muutama kuva tilaisuudesta, viskeihin tulen palaamaan myöhemmin.. Kiitokset vielä mukana olleille, mukava ilta jälleen kerran!







tiistai 19. lokakuuta 2010

Monopoly Highlands & Islands Edition


Skottitunnelmaa pääsee nyt haistelemaan myös legendaarisassa Monopoly-pelissä, sillä tänään julkaistiin pelin "Highlands & Islands Edition". http://www.visitlochness.com/newsarticle.php?art=465
Tässäpä Skotlannista hullaantuneille vaikkapa hyvä joululahjavinkki..

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Bunnahabhain 12 yo vs. XII


Bunnahabhainin uusi XII poikkeaa vanhasta 12-vuotiaasta ainakin alkoholiprosentillaan, (vanha 40%, uusi 46,3%). Löytyykö muuta eroa, siitä seuraavassa:

Ensin lasiin se "tuttu ja turvallinen" 12 yo, josta arviota kirjoittelin jo tammikuun Birgerin-tastingissakin. Mutta kerrataan:


Bunnahabhain 12 yo, 40%

Tuoksu on pehmeä, maltainen ja kevyt. Hedelmäistä makeutta & kuivaa turvetta. Aavistus Sherryä.

Maku on kevytpiirteinen, pehmeä ja "helppo". Maltaisuus hallitsee, mukana hieman sherryisyyttä sekä hunajaista makeutta. Taustalla raikas & kirpeä vivahde. Suolaisuutta.

Jälkimaku on lyhyehkö ja edelleen varsin kevytpiirteinen. Hedelmäisyys kuivahtaa, taustalla turvetta sekä raikas suolainen & sitruksinen vivahde.

Yksinkertainen ja helppo "perusmalt".

Sitten lasiin hieman vahvempi uutuus:


Bunnahabhain XII, 12 yo, 46,3%

Tuoksu on pehmeä, tuhdin sherryinen ja täyteläinen. Runsaasti hedelmäisyyttä ja toffeista & suklaista makeutta. Taustalla varsin pehmeä maltaisuus. Hyvä!

Maku on pehmeä, täyteläinen ja mukavan voimakas. Runsas hedelmäisyys, (kuivattu luumu), mallas, turve, sekä hento savu. Taustalla merellistä raikkautta & suolaisuutta.

Jälkimaku ei ole pisimmästä päästä, mutta maku säilyy mukavan vahvana. Kuivahko sherryisyys & turpeisuus tuntuvat päällimmäisinä, taustalla tasapainoinen suolainen vivahde.

Hyvä ja vahva, yllättävänkin runsaan sherryinen Bunna. Kerrankin uusi pullote vie selvän voiton vanhemmasta tuotteesta. Vaikka ihan kiva perusviski on tuo edellinenkin versio, niin nyt on kyllä Bunnahabhain muuttunut mukavasti edukseen!


Samplesta ja kuvasta kiitos "Bunnamasterille".

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Jim Murray ja Biblen "virallinen" totuus


Arvostettu viskikirjailija Jim Murray hämmentää taas viskipiirejä. Juuri ilmestynyt Whisky Bible 2011 listaa jälleen tuttuun tapaan vuoden viskisatoa ja heti tuoreeltaa kiivastakin keskustelua on herättänyt vuoden viskin valinta, joka on Ballantine's 17 yo. Murray antaa tälle viskille pisteitä 97,5/100 ja luonnehtii, että hänen mielestään se on yksi kauneimmista, monisyisimmistä ja ihastuttavimmin tehdyistä viskeistä koskaan.

No joo, mielestäni ihan kohtuullisen hyvä sekoiteviski on kyseessä, mutta vuoden viski? No, maku- (tai mitä lie) asioita ja omalla kohdallani kyseinen juoma ei kyllä täytä lähellekkään niitä vaatimuksia, mitkä huippuviskille asetan. Jotenkin näissä Murrayn valinnoissa haiskahtaa tietty kaupallisuus taustalla ja kovin vakavasti en kehuihin osaa suhtautua. Markkinamiehet tulevat kyllä taas ottamaan valinnasta kaiken irti ja luulenkin, että Ballantines'illa ja painetaankin "vuoden viski" mainintoja pullon kylkeen, sekä suunnitellaan näyttäviä mainoskampanjoita.

Muutenkin kirja on saanut heti tuoreeltaan kritiikkiä virheistä, joita painokseen on pujahtanut. Jo sarjan aiemmissa osissa häiritsivät tiettyjen pullojen virheelliset / epätäydelliset tiedot, mutta nyt näemmä ovat pullottajatkin menneet hieman ristiin, kuten tästä jutusta ilmenee:)

Omalla kohdalla tämä "raamattu" on vuoden turhin viskikirjajulkaisu ja jää kyllä ostamatta.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Talisker "Limited Edition"

Maistelussa vaihteeksi viskiä Isle of Skye'lta:

Talisker "Limited Edition", 60%. Special vatting of natural cask strenght Talisker for sale only at the distillery.

Tuoksu on terävän voimakas. Kuivahkoa savuisuuta, hiiltä. Runsas maltaisuus sekä reipas merellinen suolaisuus. Aavistus tervaista puuta.

Maku on erittäin voimakas ja alkuun varsin hyökkäävä. (Täytyy kokeilla tätä myös vedellä laimennettuna). Maltaisuus on pehmeää ja makeahkoa, merellisyys tuntuu vahvan raikkaana savuisuuden pysytellessä kevyenä taustalla. Kuivahkoa turvetta.

Jälkimaku jatkuu tiukan voimakkaana: Raikasta hedelmäisyyttä, yrttejä, mallasta sekä kuivaa turvetta. Hento tervainen savuisuus.

Erittäin voimakaspiirteinen ja terävä Talisker, joka suorastaa huutaa pientä laimennusta.

Veden kera maku muuttuukin huomattavasti:

Tuoksussa aromien tasapaino paranee ja savuisuus & suolaisuus korostuvat miellyttävällä tavalla.

Maku pehmenee ja makeutuu. Hunajaisuus ja yrttisyys nousevat pintaaa luoden vahvan mielikuvan Dalwhinnien viskeihin:) Savuisuus nousee tuntuvammin esiin.

Jälkimaussa tasapaino paranee ja maku aukeaa paremmin. Kuivahkoa savua, mustapippuria, suolaisuutta, (salmiakki).

Vesilisä paransi kokonaisuutta siis huomattavasti, mutta silti kovin yksioikoinen ja "outo" kuva tästä jäi. Rinnalle maisteluun otettu tislaamon "perus" 10 yo veti kyllä selkeästi pidemmän korren.

Ps. Onko "Pere" tietoa milloin tämä on pullotettu?

perjantai 8. lokakuuta 2010

Macallanin vuosikymmenet osa 5/5: 1936


1950-luvulta pompataan ajassa vielä reippaasti taaksepäin ja päädytään vuoteen 1936. Sieltä löytyi maisteluun tällainen tuote:

The Macallan 1936, 70°Proof. Bottled by Macallan-Glenlivet ltd. 75cl.

Tuoksu on kevyehkö, tasapainoisen sherryinen ja mukavan mausteinen. Hedelmää, vaahtokarkkimaista makeutta, vaahterasiirappia, maitokahvia. Tyylikäs.

Maku on pehmeä ja todella täyteläinen. Makea hedelmäisyys avautuu huikean hienosti ja taustan mausteisuus luo hienoa vivahteikkuutta. Sherryisyys on hyvin tasapainossa, taustalla pehmeää maltaisuutta sekä hyvin hennosti savua. Kahvia, öljyisyyttä, (kaakaorasva?).

Jälkimaku on pitkä ja voimakas. Öljyinen makeus, Sherry, mallas sekä kahvin aromit ovat sulassa sovussa. Taustalla hentoa kukkaisuutta sekä tammea.

Huikean hieno "vanhus", jossa kaikki elementit täydentävät toinen toistaan. Kyllähän tässä kyseessä on eräänlainen "kerran elämässä" kokemus, sillä tislausvuodeltaan tämä viski on vanhin kohdalleni osunut. Onkin aikalailla pysäyttävää miettiä, että tämä Macallan on tislattu huikeat 74 vuotta sitten ja pullossakin se on viettänyt jo monia kymmeniä vuosia. Ja mikä upeinta, viski on edelleen aivan huippulaatua - hyvä osoitus viskin säilyvyydestä.







torstai 7. lokakuuta 2010

Macallanin vuosikymmenet osa 4/5: 1954

Jatketaan Macallan-matkaa ajassa taaksepäin ja 1950-luvulta löytyi maisteluun seuraava pullote:

Macallan 1954, 80°Proof, OB, Campbell, Hope & King, Rinaldi Italy, late 1960's

Pehmeä ja täyteläinen tuoksu on vahvan sherryinen ja raikkaan hedelmäinen, (viikuna, taateli). Vahvaa kahvia, tummaa suklaata. Ripaus minttua.

Maku on "paksu" ja alkuun makea. Voimakas sherryisyys, johon mukava yrttisyys tuo vivahdetta. Hento tammen aromi taittaa makeutta. Raikas.

Jälkimaku on öljyinen, raikkaan hedelmäinen ja maukas. Tammi nousee esiin puhtaana ja selkeänä.

Hyvä, joskaan ei profiililtaan ihan monipuolisimmasta päästä. Sherryisyyden alla huomattava tammen vivahde saa aikaan sen, ettei viski ole aivan niin makea kuin kuin moni muu vastaava Macallan.

(kuva: Whiskysamples)

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Macallanin vuosikymmenet osa 3/5: 1962


Macallan-matka jatkuu ja nyt vuorossa 1960-luku:

The Macallan 1962, 80°Proof. OB Campbell, Hope & King, Rinaldi Import, 75cl.

Tuoksu on voimakaspiirteinen ja aromaattinen. Espresso, vahva kaakao, tuhti hedelmäisyys, (kuivattu luumu, aprikoosi). Tummaa suklaata. Taustalta nousee vahva & raikas tuulahdus. Hento ja viehkeä savun häivähdys, (tuhkaa).

Maku on todella pehmeä ja herkullinen. Onko tässä alkoholia lainkaan? :). Maitosuklaata, kuivattuja hedelmiä, taustalla tanakan turpeinen runko. Aavistus hiiltä, raikasta marjaisuutta, (herukka), hedelmäkarkkia, makeahkoa öljyisyyttä.

Jälkimaku on pitkä, raikkaan hedelmäinen ja marjainen. Savu erottuu hentona vivahteena taustalla. Turpeisuus kuivahtaa sopivasti ja nyt alkoholikin tuo sopivaa voimaa. Maku jatkuu ja jatkuu..

Hieno ja monipuolinen, tasapainoinen kokonaisuus, jonka vivahteikkuus ja todella pitkä jälkimaku säväyttävät. Upea! Yksi parhaista maistamistani Macallaneista.

(kuva: whiskysamples.eu)

tiistai 5. lokakuuta 2010

Macallanin vuosikymmenet osa 2/5: 1979

Loistavan 1980-vuoden Gran Reservan jälkeen siirrytään vain vuosi taaksepäin ja sieltä löytyy tämän vertailun 1970-luvun tuote.

The Macallan 18 yo 1979, 43%. Matured in Sherry Wood, bottled 1997.

Tuoksu on todella runsaan sherryinen ja makea. Ylikypsää hedelmäisyyttä, siirappista makeutta. Täyteläinen. Taustalla kuiva puun vivahde. Tämän vertailun makein tuoksu.

Maku on pehmeä, makea ja todella runsaan sherryinen. Runsas hedelmäisyys hallitsee, tustalla aavistus rikkisyyttä sekä pehmeää, kokonaisuutta kuivattavaa turvetta. Melko yksioikoinen profiili, mutta kuitenkin varsin sherryisen herkullinen.

Jälkimaku jatkuu makeahkona ja täyteläisenä. Hedelmäisyys väistyy tumman suklaan ja kuivan turpeen alle. Tuulahdus raikasta mausteyrttiä, (minttu?).

Tämän "vuosikymmenvertailun" makein, vahvimman sherryinen ja "yksinkertaisin". Kuitenkin hyvää ja perinteistä Macallan-laatua.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Macallanin vuosikymmenet osa 1/5: 1980

Pari päivää sitten oli tilaisuus viettää mainio ilta maistellen muutama vanha The Macallan-viski, jotka olivat tislattu viidellä eri vuosikymmenellä. Maistetut viskit olivat peräisin 1930-, 1950-, 1960-,1970- ja 1980-luvuilta.

Lähdetään liikkeelle tislausvuodeltaan tuoreimmasta, eli 1980-luku aloittaa:


The Macallan 1980 18 yo Gran Reserva, 40%. Matured in Sherry Wood, bottled 1999.

Tuoksu on voimakas, mutta erittäin pehmeä. Vahvaa kahvia, kaakaota. Todella tasapainoinen sherryisyys, tuoreita hedelmiä, (luumu) ja hento savun häivähdys. Taustalla pehmeä turpeisuus. Hieno ja todella intensiivinen.

Maku on "paksu" ja sametin pehmeä. Herkullinen ja tasapainoinen makupaletti jossa kaikki on hienosti paikoillaan: Sherryisyys on juuri sopiva - todella voimallinen, mutta ei liian makea, eikä liian kuiva. Vahva kahvisuus, täyteläinen turpeisuus kera hennon savun, sekä tyylikäs ja runsas hedelmäisyys. Tästä ei 40% vahvuisen viskin "runko" parane.

Jälkimaku jatkuu pitkään vahvana tarjoten tummaa suklaata, espressoa, loppua kohti hieman kuivuvaa sherryisyyttä sekä pehmeän maltaisuuden, jonka ympärille koko paketti mukavasti nivoutuu.

Huh. Loistava viski, joka on arvostuksensa ansainnut. Makujen vahvuus on ällistyttävää tälle vain 40% viskille. Ehdoton klassikko Sherrykypsytettyjen viskien sarjassa.

lauantai 2. lokakuuta 2010

2 x Glenfarclas 10 yo

Jälleen vuorossa yksi "ennen ja nyt" vertailu, laseissa pari Glenfarclasia, joista toinen edustaa nykyistä linjaa ja toinen on pullotettu noin 20 vuotta sitten.

Aloitetetaan tuoreemmalla tapauksella:


Glenfarclas 10 yo, "uusi" 40%, (50ml, +-2009)

Tuoksu on kuivahkon sherryinen, hieman yskänlääkemäinen ja yrttinen. Taustalla kevyt maltaisuus.

Maku on makea ja melko täyteläinen. Sherryisyys on pehmeää ja hillityn rusinaista, mutta melko kuivaa. Taustalla yrttisyyttä ja aavistus tervaa. Melko yksioikoinen ja tasapaksu.

Jälkimaku on suhteellisen raikas, kuivan ja hennon sherryinen, mutta melko kirpeä ja jopa hieman kitkerä. Ei oikein hyvä..

Kokonaisuus on varsin "tavanomainen" keskitason kymppivuotias. Ei nyt mitenkään huonoa, mutta huipulle on kyllä pitkä matka.


Sitten ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin ja eroa löytyy..


Glenfarclas 10 yo, 40% "vanha", 75cl. (+-1990)

Tuoksu on voimakkaan sherryinen ja täyteläinen. Kypsä hedelmäisyys on vahvaa - rusinaa, luumua, kirsikkaa.. Tummaa suklaata, sekä raikas minttuinen tuulahdus. Hieno!

Maku on pehmeä ja täyteläinen. Runsas sherryisyys on varsin herkullista ja sen tuhti hedelmäisyys kietoo otteeseensa. Makeuden takana väijyy hento, kuivahko turpeisuus sekä kesäisen kostean ruohikon raikkaus. Maukasta ja suussa sulavaa.

Jälkimaussa sherryisyys ei hellitä, vaan kypsien hedelmien marssi jatkuu ja jatkuu.. Taustalta nousee kevyt raikkaus, sekä kokonaisuutta sopivasti kuivattava tanniinisuus. Maku loppuu ehkä hieman lyhyeen.

Herkullinen ja vahvan sherryinen Glenfarclas, joka on (taas kerran) valovuoden edellä nykyversiota, tarjoten valtavasti enemmän - niin tuoksua kuin makuakin. Hieno viski!