Ardbeg Uigeadail, 54,2%, bottled 2005 (L5 347)

Vuonna 2005 pullotetusta Ardbeg Uigeadailista olen aikoinaan tehnyt lyhyen arvion ja vertailun vuoden 2008 pullotukseen. Tuolloin 2005 ei täysin vakuuttanut, joten otetaan tuon pullotusvuoden viski nyt uuteen käsittelyyn. Tällä kerralla verrokkina vuoden 2003 ja 2021 pullotteet.

Ardbeg Uigeadail, 54,2%, bottled 2005 (L5 347)

Tuoksu on runsaan mausteinen, kuivahkon sherryinen ja tuhdin turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, salmiakkia, hiiltynyttä tammea ja kevyesti tervaa.

Maku on tuhkaisen turvesavuinen, kuivan sherryinen, salmiakkinen, kevyesti tervainen ja tamminen. Pehmeä maltaisuus. Taustalta esiin nousee sitrusten happamuutta.

Jälkimaku kääntyy raa’ahkoon suuntaan ja sitruksisuus nousee esiin pistävän kirpeänä. Kuiva sherry, palanut tammi ja tuhti maltaisuus säilyvät vahvoina loppuun asti. Lääkemäinen katkeruus tuo vivahdetta taustalle.

Paljon hyvää, mutta selvästi nuoremman ja tiukemman oloisena kuin mitä vierellä maisteltu 2003 versio tarjosi. 2021 pullotukseen verratessa osat kääntyvät. Kokonaisuus on aivan huikean paljon parempi kuin 2021 pullotuksessa, joka tässä vertailussa jäi todella raa’aksi ja vähiten sherryiseksi. 

L5 on hyvä keskitason Uige, mutta edelleenkään se ei aivan kärkeen omalla suosikkilistalla yllä.

SMWS 28.44 " The Wild Wood" - Tullibardine 2012 8 yo

 Lasiin lisää Tullibardinea, nyt SMWS:n pullottamana.

SMWS 28.44 " The Wild Wood" - Tullibardine 2012 8 yo, 60,1%. 1st fill ex-bourbon hogshead, 237 bottles.

Tuoksu on raikkaan yrttimäinen, mentholinen ja kevyen pihkainen. Kuivahko tammi ja maltaisuus. Hunajaisuus tuo makeutta taustalle. Salmiakin suolainen puraisu tuo särmikkyyttä.

Maku on edellisen arvion 1993-vintageen verrattuna makeampi ja raikkaampi. Tammi nousee heti runsaana ja tuoreen tiukkana esiin. Tuhti maltaisuus, makea hunaja, kirpakka yrttimäisyys ja mentholin raikkaus kuljettavat makua eteenpäin. Vahvaa salmiakkia.

Jälkimaku jatkuu teräväpiirteisenä ja hammastahnamaisen raikkaana. Tammi ja maltaisuus hallitsevat. Salmiakki, katkerat yrtit ja hunaja tuovat vivahdetta. Loppu on suoraviivainen ja lyhyehkö.

Kokonaisuutena parempi kuin vierellä maisteltu 1993, mutta ei tälläkään suosikkilistoja hätyytellä.

Tullibardine Vintage 1993

Tullibardine ei kuulu Skotlannin mediaseksikkäisiin tislaamoihin, mutta annetaan mahdollisuus ja testataan vuoden 1993 vuosikerta. Viski on pullokoodin perusteella pullotettu 2004, eli kypsytysikää on noin kymmenen vuotta.

Tullibardine Vintage 1993, 40%. (5cl, L4 258)

Tuoksu on hunajainen, toffeinen ja raikkaan yrttinen. Runsas kuivahko maltaisuus ja tuore tammi. Taustalla keveää kukkaisuutta ja aavistus suolaisuutta. Pahvinen vivahde rikkoo tasapainoa.

Maku on tuoksun tavoin hunajainen, runsaan maltainen ja tamminen. Yrttisyys tuo raikkautta. Taustalta esiin nousee makeahkoa kukkaisuutta ja lakritsin suolaisuutta. Suutuntuma jää ohueksi.

Jälkimaku jatkuu tammen ja maltaisuuden hallinnassa. Hapahkoa sitrusta, pahvia, lakritsia ja yskänlääkemäistä yrttimäisyyttä. Kevyt maku ei enää jaksa nousta lentoon ja jää kovin lyhyeksi.

Tämän viskin osalta loppukommentin voi helposti kiteyttää kahteen sanaan: Vaatimaton perusmalt.

Three Ships 12 yo Single Malt, South Africa

Ensimmäistä kertaa kohdalle osui mallasviskiä Etelä-Afrikasta.

Three Ships 12 yo Single Malt, 46,3%. South Africa

Tuoksu on hapahkon sitruksinen, kuivan maltainen ja raikkaan ruohoinen. Hennosti turpeisuutta, lakattua tammilautaa, märkää pahvia ja ylikypsää aprikoosia. Kokonaisuus on melko sekava, eikä aromimaailmasta meinaa löytyä yhteistä linjaa. 

Maku on pehmeä ja tuoksun tavoin kuivahko. Tammi on heti runsaahkona esillä. Kevyt turvesavuisuus pyörii ympärillä. Sitrusten kirpeyttä, heinää, kuivaa maltaisuutta ja raa’ahkoa trooppista hedelmäisyyttä. Joku liuotinmainen kitkeryys rikkoo tasapainoa.

Jälkimaku kääntyy entistä enemmän kirpeään sitruksisuuteen. Greippiä, vahvana jatkuvaa tammea, kuivaa maltaisuutta ja kesäistä heinäniittyä. Joku liuotin tai liimamainen vivahde häiritsee.

Ei nyt aivan kelvoton ensikosketus etelä-afrikkalaiseen viskiin, mutta ei tästä vielä lauluja kirjoiteta.

Bruichladdich 26 yo The Stillman’s Dram. Bottled 1994

Herkkäpiirteisen Bruichladdich 25 yo:n jatkoksi arvioon kolme vuotta myöhemmin pullotettu 26-vuotias. Tämän yksilön pullotusvuosi on 1994, eli viski on tislattu 1968 tai aiemmin.

Bruichladdich 26 yo The Stillman’s Dram, 45%. Bottled 1994. (bottle code PB10 94/1178 14:02 L43..)

Tuoksu on tuhti ja sherryinen. Kosteaa maltaisuutta, luumua, rusinaa, kahvia ja kermatoffeeta. Tammi tuo sopivasti kuivuutta ympärille. Mustaherukanlehtiä ja marjaista raikkautta. Hento lääkemäinen katkeruus pyörii taustalla. Savustettua hunajaa.

Maku on mehukas ja täyteläinen. Runsas kypsä luumuisuus hallitsee. Sherry on kauniisti läsnä. Kahvia, poltettua tammea ja appelsiinin raikkautta. Maltaisuus on runsaahkona mukana. Hento turvesavu.

Jälkimaku kuivahtaa ja tammi ottaa enemmän tilaa. Sherry tuntuu edelleen maukkaana. Maussa riittää vahvuutta hienosti. Sitrusten raikkaus ja happamuus tuovat kontrastia. Kypsä hedelmäisyys säilyy mehukkaan herkullisena loppuun asti ja kiva herukkainen vivahde tuo särmää. Makua riittää pitkään.

Tuhti ja mehukkaan maukas Bruikka, jonka makuprofiili on varsin erilainen ja raskaampi kuin puhtaamman 25 yo:n. Blogissa aiemmin arvioitu 1996 pullotettu 26 yo sijoittuu tyylillisestä näiden kahden välimaastoon. Hienoa tislaamohistoriaa Islaylta!

Bruichladdich 25 yo The Stillman’s Dram. Bottled 1991

1960-luvun puolivälin kieppeillä tislattua Bruichladdichia ei enää nykyään kovin usein lasiin osu. Tässä kuitenkin yksi.

Bruichladdich 25 yo The Stillman’s Dram, 45%. Bottled 1991. (bottle code PB82 91/983 09:18 L1327)

Tuoksu on trooppisen hedelmäinen, vaniljainen, kauniin tamminen ja raikkaan herukkainen. Persikkaa, aprikoosia, herukanlehteä, hunajaa ja puhdaspiirteistä kevyehköä maltaisuutta. Tyypillinen 1960-luvun yleisilme.

Maku on melko kevytpiirteinen, hunajainen ja raikkaan trooppisen hedelmäinen. Vanilja, tammi ja kuivahko maltaisuus tuntuvat runsaina. Herukoiden raikkautta ja happamuutta nousee taustalta. Suutuntuma on öljyinen.

Jälkimaussa koko viskin makukaari alkaa nousta mukavasti. Trooppinen hedelmäisyys voimistuu ja viski aukeaa nyt aivan uusiin ulottuvuuksiin. Tammea, maltaisuutta ja aavistus lääkemäisyyttä. Aprikoosi, herukka ja vanilja tuntuvat runsaina loppuun asti.

Hienosti nousujohtoisen makuprofiilin omaava Bruikka on ajalleen varsin tyypillinen herkku. Ei kuitenkaan maailman monivivahteisin viski, mutta makujen tasapaino ja intensiteetti on hienolla tasolla.

Bowmore 1999 17 yo, White Port Cask finish, Cask 16303. Alambic Classique

Lasissa Port-tynnyrissä viimeisteltykypsytettyä Bowmorea.

Bowmore 1999 17 yo, 52,6%. Bourbon Barrel + White Port Cask . Bottled 2016. Cask No. 16303. Alambic Classique Double Matured Selection (5cl)

Tuoksu on makeahko, vaniljainen ja hennon port-vivahteinen. Kevyt turpeisuus ja puhdaspiirteinen maltaisuus. Kermatoffeeta, suklaata, kuivattua luumua ja raikasta sitrusta. Hyvä tasapaino.

Maku on makea, saippuaisen öljyinen, runsaan vaniljainen, kevyen turpeinen ja raikkaan sitruksinen. Port pyörii mukana kevyenä vivahteena. Aavistus rusinaisuutta.

Jälkimaku jatkuu raikkaana ja edelleen vahvan vaniljaisena. Turpeisuus, tammi ja maltaisuus tuntuvat puhdaspiirteisinä. Makeaa hedelmäisyyttä (luumua), kahvia ja suklaatoffeeta. Tasapaino säilyy hyvänä loppuun asti.

Varsin hyvin odotuksia vastannut pullotus. Paljon kivoja piirteitä, mutta kokonaisuus jäi lopulta hieman persoonattomaksi.

Kilchoman Loch Gorm 2022 Edition

Napataan lasiin vielä yksi Kilchoman-pullotus ja otetaan käsittelyyn uusin Loch Gorm -vuosijulkaisu.

Loch Gorm 2022 Edition was matured in oloroso sherry butts previously used by Bodega José y Miguel Martín for a minimum of eight years. The 22 casks selected are a combination of 20 fresh and 2 refill casks.

Kilchoman Loch Gorm 2022 Edition, 46%

Tuoksussa kuivahko sherry ja pehmeä turvesavuisuus hallitsevat. Palanutta tammea ja lääkemäistä katkeruutta. Taustalla tumman suklaan ja kahvin vivahdetta. Sitruksisuus tuo raikkautta taustalle.

Maku on paahteinen ja runsaan turvesavuinen. Sherry tuntuu melko kuivana. Maltaisuus on läsnä tyypillisen tuhtina ja rosoisena. Appelsiinin kiva vivahde tuo raikkautta. Tammi pyörii hiiltyneenä taustalla.

Jälkimaku jatkuu palaneissa tunnelmissa. Tuhti sherry, poltettu tammi ja savuinen maltaisuus hallitsevat. Yleisilme on tislaamolle tyypillisen rosoinen. Taustalla lääkemäisyyttä, makeaa sitrusta ja kevyesti suolaisuutta.

Tämä 2022 versio jatkaa hyvien Loch Gormien sarjaa. Yleisilme on raikkaampi kuin verrokkina maistamassani 2020 versiossa. Erot eri pullotusvuosien välillä eivät tässäkään tapauksessa kuitenkaan ole merkittävän suuria.

Kilchoman Casado (2022)

 Testissä Kilchoman Casado, johon makua on haettu portugalilaisesta punaviinistä.

Casado (Portuguese for marriage) is matured in fresh bourbon barrels for 6 years before 38 casks were married together for 2 years in two 6,000 litre Portuguese red wine vats.

Kilchoman Casado, 46% (2022)

Tuoksu on pehmeän turvesavuinen, vaniljainen ja hiiltyneen tamminen. Maltaisuus on runsasta. Viinimäisyys pyörii ympärillä kevyehkönä. Sitrusten raikkautta ja merellistä suolaisuutta.

Maku on melko täyteläinen ja runsaan turvesavuinen. Rouheaa maltaisuutta, poltettua tammea, vaniljaa ja hapahkoa sitrusta. Viini tuntuu taustalla hentona ja makeana.

Jälkimaku jatkuu tuhdin turpeisuuden ja tammen komennossa. Viinin vaikutus tuntuu odotuksia kevyemmin. Maltaisuus ja vanilja jatkuvat runsaina. Punaista marjaisuutta pyörii taustalla.

Casado on kokonaisuutena varsin tyypillinen Kilchoman, mutta viiniviimeistelyyn olisin toivonut runsaampaa otetta.

Tällä hetkellä monet Kilchomanit tuntuvat jotenkin toistavan itseään käytetyistä kypsytys- tai viimeistelytynnyreistä riippumatta.