Talisker 10 yo (+-2004)

Kymppivuotias reilun viidentoista vuoden takaa.

Talisker 10 yo, 45,8% (+-2004)

Tuoksu on pehmeäpiirteinen ja kuivahkon tervaisen turvesavuinen. Sammalta, paahtunutta tammea, makeaa sitrusta ja suolaisuutta.

Maku tarjoaa herkullisen sekoituksen lääkemäisyyttä, tervaista turvesavua ja tammea. Taustalla runsas suolaisuus ja pikantti pippurisuus.

Jälkimaku jatkuu tasapainoisena ja maukkaana. Lääkemäisyys jatkuu vahvana. Turvesavu ja tammi kuivuvat sopivasti. Lopussa sitrusten happamuutta.

Vahvapiirteinen, kypsä ja maukas kymppi. Ikäluokassaan huippu!

Talisker 2008 9 yo, Hunter Laing Old Malt Cask

Konserttikuvaukset ja lähes kaikki muutkin harrastustoimet ovat koronan vuoksi pysähdyksissä, joten aikaa jää nyt enemmän viskeille. Seuraavaksi otan käsittelyyn nipun mielenkiintoisia Taliskereita. Ensimmäisenä arviossa nuori pullote Hunter Laingilta.

Talisker 2008 9 yo, 50%. Distilled 12.2008, bottled 11.2018. Sherry Butt HL 15652. Hunter Laing Old Malt Cask. 376 bottles.

Tuoksu on makea, tuhdin nuotiosavuinen ja raikkaan hedelmäinen. Aavistus kumia ja suolaista lääkemäisyyttä.

Maku on raa’ahko ja suutuntumaltaan ohut. Kevyttä turvesavuisuutta ja hento makea sherryisyys. Palanut kumi rikkoo tasapainoa. Taustalla raikasta makeaa sitrusta.

Jälkimaku on lyhyehkö ja terävä. Sitrus, tammi ja kuiva maltaisuus hallitsevat.

Tämä nuori Talisker ei vakuuttanut, kokonaisuuden jäädessä sekavaksi ja raa’ahkoksi.

Jura Tastival 1997/2015

Lasissa vuonna 2015 pullotettu Jura Tastival

Jura Tastival, 52%. Distilled 1997, Bottled 2015. Whisky festival 2015 Exclusive. Matured in Sparkling Wine Casks.

Tuoksu on kovahko ja melko kuivapiirteinen. Tammi nousee runsaana esiin. Hapahko hedelmäisyys, kirpeä marjaisuus ja sitrus. Merellistä suolaisuutta.

Maku on täyteläinen ja tuoksuun verraten makeahko. Raa’ahkoa marjaisuutta, sitrusten happamuutta, tammen tanniineja, mustaherukkaa, suklaata ja rusinaa.

Jälkimaku jatkuu hapahkon hedelmäisenä ja tammisena. Makeus ja happamuus taistelevat keskenään. Maltaisuus yrittää pitää sekavaa runkoa kasassa.

Sekava kokonaisuus, jossa maun punainen lanka on kateissa. Pieni vesilisä kuitenkin parantaa ja tuo tasapainoa.

Jura 21 yo (2013)

Viime aikoina maistamani Jurat ovat pääsääntöisesti olleet maukkaita ja laadukkaita. Otetaan nyt käsittelyyn 21-vuotias pullote seitsemän vuoden takaa.

Jura 21 yo, 44%. Bourbon and Sherry Casks (bottled 2013)

Tuoksu on kypsän hedelmäinen ja makean luumuinen. Fariinisokeria ja runsasta maltaisuutta. Lakritsia, ylikypsää omenaa ja tyylikästä tammea. Hapahkoa marjaisuutta ja suolaisuutta.

Maku on pehmeä ja runsaan hedelmäinen (luumua, rusinaa, aprikoosia ja viikunaa). Siirappisuutta, paahtunutta mallasta ja vahvahko tammi.

Jälkimaussa hedelmäisyys jatkuu tuhina ja nyt melko happamana. Suolaisuus pyrkii mukaan. Tammen tanniineja ja kirpakkaa sitrusta. Nyt mennään sekavissa merkeissä.

Kokonaisuutena sekavapiirteinen Jura, jonka ideasta on vaikea saada kiinni. Onneksi taso on parantunut tämän jälkeen julkaistuissa pullotteissa huomattavasti.

Glenmorangie Milsean

Alltan jälkeen testiin vielä toinen Glenmorangie.

Glenmorangie Milsean, 46%. Extra Matured in Re-Toasted Wine Casks.

Tuoksu on pehmeän maltainen ja kevyehkön tamminen. Hapahkoa viinimäisyyttä, piparminttusuklaata (pakkauksen ”Marianne-vaikutus” on ällistyttävä). Taustalla paahteisuuta ja lempeää mausteisuutta.

Maku on makeahko, runsaan maltainen, suklainen (+ taas se piparminttu) ja hiiltyneen tamminen. Kevyesti yrttisyyttä ja viinin happamuutta.

Jälkimaussa hapahko hedelmäisyys voimistuu. Myös kuivahko tammi nousee nyt enemmän esiin. Puuhiiltä, raikasta marjaisuutta ja minttulikööriä. Maku loppuu melko lyhyeen.

Mallasviskien Marianne-karkki. Maukas, joskaan ei suuremmin säväyttävä.

Glenmorangie Allta

Glenmorangien tuotanto ei ole oikein itselleni suuremmin kolahtanut, eikä poikkeusta tehnyt myöskään nyt arviovuoron saava Allta.

Glenmorangie Allta, 51,2%. Private Edition No 10. 1st & 2nd Fill Bourbon Casks. Bottled 2018

Tuoksu on roteva ja runsaan toffeinen. Paahtunutta tammea, suklaata ja pehmeää maltaisuutta. Paahdettua suolapähkinää. Sitruksinen raakuus pyörii taustalla.

Maku on täyteläinen, runsaan maltainen ja tamminen. Kirpeä sitrus pyörii vahvana ympärillä. Lääkemäisyyttä, kitkerää yrttisyyttä ja suolaisuutta.

Jälkimaku latistuu kirpeän sitruksen ja lääkemäisyyden hallitsemaksi. Maltaisuus väistyy taka-alalle. Tammi on kuivaa ja hieman pistävää. Pituutta ei riitä tarpeeksi.

Yllättävän vaisuksi ja latteaksi jäi tämä Glenmorangie. Hyvän tuoksun jälkeen maku ei yltänyt missään vaiheessa odotusten tasolle.

Ledaig 2004/2017, Gordon & MacPhail 55,5%

Ledaigin hyvän kymppivuotiaan jälkeen lasissa pullotus Gordon & MacPhaililta, joka ainakin muualla on kerännyt paljon kehuja.

Ledaig 2004, 55,5%. Bottled 2017. 1st fill and refill Sherry Hogsheads. 

Cask No. 16600503 & 16600506. Gordon & MacPhail.

Tuoksu on pehmeä, vahvan tamminen ja hapahkon hedelmäinen (omena ja aprikoosi). Runsas suolaisuus ja kuivahko turvesavu. Rasvaista savukalaa, rikkisyyttä ja kevyesti tervaa. Kokonaisuus ei pysy aivan tasapainossa.

Maku on täyteläinen, voimakas ja tervaisen makea. Turvesavu on tuntuvaa, mutta miellyttävän pehmeää. Kuivattua aprikoosia. Vahva tammi ja suolaisuus taittavat alun makeuden.

Jälkimaku jatkuu voimakkaana ja runsaan tammisena. Turvesavu on tuhtia loppuun asti. Sitrusten happamuus, suolaisuus ja lopussa esiin nouseva tanniinisuus kuljettavat viskin loppuun.

Tuhti Ledaig, joka hyvistä piirteistä huolimatta hukkuu savuisten viskien massaan, eikä onnistu sen suuremmin säväyttämään.

Ledaig 10 yo (2019)

Arviossa Tobermory-tislaamon turpeisen Ledaigin kymppivuotias peruspullote.

Ledaig 10 yo, 46,3% (5cl, 2019)

Tuoksu on makean turvesavuinen ja kypsän hedelmäinen. Palvikinkkua, palanutta tammea, suolaisuutta ja merellistä raikkautta.

Maku on tuhdin turvesavuinen ja tasapainoinen. Grillattuja hedelmiä, poltettua tammea, vaniljaa ja makeahko maltaisuus. Sitrusten raikkautta. Suutuntuma jää hieman ohueksi.

Jälkimaussa nyt kuivuva turvesavu, puuhiili, sitrus, pehmeä maltaisuus ja kypsä hedelmäisyys pysyvät hyvin balanssissa. Hapahko ja suolainen loppu jää hieman lyhyeksi.

Hyvä ja tasapainoinen kymppivuotias. Ikäluokassaan oikein mainio Islay-viskien haastaja.

Miltonduff 12 yo (before 1994)

Glentauchersin ja Glenburgien jatkoksi ei "Ballantine's-kolmikosta" maisteluun nyt löytynyt samaan sarjaan kuuluvaa Miltonduffia, mutta paikataan tilanne tislaamon 1990-luvun alun pullotteella.

Miltonduff 12 yo, 43% (5cl,  before 1994)

Tuoksu tarjoaa kirpeää hedelmää (omena), sahajauhoa, sitrusten happamuutta ja tuoretta tammea. Maltaisuutta, viljaa ja vahvan suklaan katkeruutta.

Maku on maltainen, sokerisen hedelmäinen ja hunajainen. Pahvia, Greippistä happamuutta, tammea, sekä kevyt maltaisuus.

Jälkimaku on lyhyt ja mitäänsanomaton. Siirappinen makeus säilyttää otteensa. Paahtoleipää, omenaa ja sitrusta. Pahvisuus rikkoo kokonaisuutta.

Ei tästäkään viskistä lauluja kirjoiteta. Jotain hyvääkin kokonaisuudessa oli, mutta maku jää auttamatta liian ohueksi ja sekavaksi.

Glenburgie 15 yo, Ballantine’s Series No. 001

Edellisen arvion Glentauchersin perään lasissa saman sarjan Glenburgie.

Glenburgie 15 yo, 40%. Ballantine’s Series No. 001

Tuoksu on pehmeä, melko täyteläinen ja suklainen. Kypsää hedelmäisyyttä, märkää mallasta ja aavistus pahvia. Taustalla herukoiden kirpeyttä.

Maku on tympeän pahvinen ja ylikypsän hedelmäinen. Maltaisuus, kevyt tammi ja mustaherukka hallitsevat.

Jälkimaussa esiin nousee sitruksista happamuutta ja tammi voimistuu. Hapahkoa marjaisuutta ja raikasta herukkaa. Maku jää lyhyeksi.

Tuoksu tarjosi tämän viskin parhaan osan. Maussa oli hyviä piirteitä, mutta kokonaisuus jäi sekavaksi ja mitäänsanomattomaksi.

Sarjan kolmatta pullotetta (Miltonduff) ei tähän hätään maisteluun löytynyt, mutta nyt maistellun kaksikon perusteella tuo ei taida olla kovinkaan suuri harmituksen aihe.

Glentauchers 15 yo, Ballantine’s Series No. 003

Suurimpiin blendimerkkeihin kuuluva Ballantine’s julkaisi taannoin Single Malt -pullotteet sekoitteessa vahvimmin mukana olevilta tislaamoilta (Glentauchers, Glenburgie ja Miltonduff). Nyt lasissa Glentauchers. Taannoin arvioitu Cadenheadsin iäkäs pullote oli loistava, joten kohtuullisin odotuksin arvioon lähdetään.

Glentauchers 15 yo, 40%. Ballantine’s Series No. 003.

Tuoksu on runsaan sitruksinen ja kevyen maltainen. Vaniljaa, hunajaa ja raikasta marjaisuutta. Kuivahko tammi.

Maku on pehmeä, maltainen, makean sitruksinen ja hunajainen. Hento tammi.

Jälkimaku säilyy kivan makeana. Sitruksisuus tuo kirpeyttä ja tammi kuivattaa loppua. Maku ei kanna pitkälle.

Kokonaisuutena tyypillinen keskitien mallasviski ilman sen suurempaa tarttumapintaa. Alussa mainitusta Cadenhead’s-pullotteesa jäädään järkyttävän paljon. Menee siis osastoon maista ja unohda.

Timo Kotipelto & Netta Skog - Acoustic Harmonies. Ihku, Tampere 6.3.2020

Timo Kotipelto ja  Netta Skog duona Tampereen Ihkussa. Illan tyylikkäät tunnelmat nyt Metalliluolan raportissa:

https://metalliluola.fi/acoustic-harmonies-timo-kotipelto-ja-netta-skog-bar-ihku-tampere-6-3-2020/

Highland Mountain 21 yo

Tarkastelussa Aasian markkinoille suunnattu blendi Morrison Bowmorelta.

Highland Mountain 21 yo, 43%. De Luxe Blended Scotch Whisky. 

Morrison Bowmore Distillers Ltd.

Tuoksu on kevyt ja pehmeä. Makea hedelmäisyys ja blendiksi kohtalaisen runsas maltaisuus. Tammi nousee esiin tuoreena. Hyvin hento turpeinen häivähdys. Hunajaa ja kosteaa viljaa.

Maku on erittäin pehmeä ja blendeille tyypillisesti suutuntumaltaa ohuehko. Hunajaa, aprikoosia, tuoretta viljaa ja kevyesti tammea. Taustalla maltaisuus yrittää nostaa päätään jyväviskin alta.

Jälkimaussa tammi pyrkii enemmän esiin ja maltaisuus kääntyy hennon turpeiseksi. Viljaisuus ja suutuntuman ohuus pitävät blendimäisyyden esillä.

Tyypillinen iäkäs blendi, eli maukas, kevyt ja pehmeä. Mallasviskien rotevuutta ja täyteläisyyttä jäin kuitenkin kaipaamaan. Morrison Bowmoren iäkkäistä blendeistä Rob Roy 25 ja 30 yo kyykyttävät tämän selvästi.

Cask Orkney 18 yo, A.D. Rattray

Arviossa mielenkiintoinen, Cask Orkney -nimellä A.D. Rattrayn pullottama Single Malt.

Skotlannin pohjoispuolella sijaitsevalla Orkneyn saarella sijaitsee kaksi tislaamoa, eli Highland Park ja Scapa, joista ensin mainittua on enemmän veikkailtu tämän viskin alkuperäksi. Katsotaan mitä pullosta löytyy.

Cask Orkney 18 yo, 46%. Matured in ex-bourbon casks. A.D. Rattray

Tuoksu on raikas ja puhdaspiirteinen. Sitrus, päärynä, tuore tammi ja pehmeä maltaisuus hallitsevat. Vaniljaa ja suolaista lääkemäisyyttä. Hyvin kevyt turpeisuus leijailee taustalla.

Maku on täyteläinen ja viskin suutuntuma on mukavan öljyinen. Maukas hedelmäisyys, tammi, runsas vanilja ja kiva mausteisuus muodostavat hyvän kokonaisuuden.

Jälkimaku tarjoaa vaniljajäätelöä, tammea, kevyesti sitrusta ja hennosti turpeisuutta. Maltaisuus tuntuu kuivahkona. Taustalta esiin nousee lääkemäistä katkeruutta.

Kauniin puhdaspiirteinen ja maukas viski. Yksinkertaisen tyylikäs kokonaisuus.

Glenlivet 1998 ”Sherry Wood” 12 yo, The Coopers Choice

Lasissa vahvan sherryinen Glenlivet.

Glenlivet 1998 ”Sherry Wood”, 59,9%. Bottled 2010, 12 yo. Sherry Butt #126913. The Coopers Choice. 570 bottles.

Tuoksu on huumaavan aromikas ja voimakas. Kuivahko tuhti sherryisyys hallitsee. Nahkaa, kahvia, kuivattuja sekahedelmiä ja katkeraa lääkemäisyyttä. Kevyesti tuoretta tammea ja taustalta nouseva raikas mentholin puraisu.

Maku on täyteläinen ja hurjan voimakas. Maukas sherry hallitsee tuhtina. Suutuntumaltaan viski on öljyinen. Nahkaa, katkeraa tummaa suklaata ja yskänlääkettä. Taustalle vahvaa kontrastia tuo yllättävän kuiva tammi.

Jälkimaku kuivuu ja tammi pääsee nousemaan sherryn takaa enemmän esiin. Luumu ja rusinaisuus jatkuvat vahvoina. Yrttisyyttä, suolaisuutta ja hapahkoa sitrusta. Aivan lopussa tammi jää viimeiseksi pyörimään kitalakeen.

Tuhti sherryjyrä, joka kaipaa pienen laimennuksen auetakseen. Lajissaan hyvää keskitasoa, mutta tislaamolle tyypillisiä piirteitä on sherryn alta turha etsiä.

Balblair 1991 3rd release

Balblairin viskejä on osunut kohdalle vain harvoin ja muutamat vuosien varrella maistetut yksilöt eivät ole suurta kiimaa aiheuttaneet. Nyt testiin noin 27 vuotta kypsytetty 1991 Vintage.

Balblair 1991, 46%. 3rd release, bottled 2018. Ex-Bourbon & 1st Fill Sherry Butts.

Tuoksussa runsas makea hedelmäisyys avautuu heti nätisti. Tuoretta persikkaa, kookosta ja vaahtokarkkeja. Maltaisuus ja tammi tuovat taustalle kuivempaa kontrastia. Nokkosen & herukoiden kirpeyttä. Hyvä!

Maku yllättää vahvuudellaan! Hedelmäisyys tuntuu tuoksua kuivempana ja aktiivinen tammi nousee runsaahkona esiin. Maltaisuus pysyttelee kevyenä taustalla. Runsaasti sitrusta.

Jälkimaku kääntyy räväkkää alkua seesteisempään suuntaan. Sitrus, herukat ja tammi muodostavat hapahkon kokonaisuuden. Makua riittää todella pitkään.

Vahvapiirteinen ja laadukas iäkäs mallasviski. joskaan makuprofiililtaan tämä ei aivan osu omaan makuhermooni. Tuoksu oli kyllä nätti.