sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

SOTW-blogin Port Ellen -hakemisto

Blogissani arvioidut Port Ellenit löytyvät nyt tästä hakemistosta. Maistettuja 40 kpl, päivitetty 3.12.2018



- Maistelussa 19 x Port Ellen

- Port Elleniä Pikkulinnussa 18.7.2018

OB:

- Port Ellen 1978 20yo 60,9%. Rare Malts Selection
- Port Ellen 1978 22yo 60,5%. Rare Malts Selection

- Port Ellen 1978 4th. Release, 25yo, 56,2%, bottled 2004. 5100 bottles
- Port Ellen 1978 6th. Annual Release, 27yo, 54,2%, b.2006. 4560 bottles
- Port Ellen 1978 8th Release, 29yo, 55,3%. 6618 bottles
- Port Ellen 1978 6th. Annual Release, 27yo, 54,3%, b.2006. 20cl.  Arvio 2 tässä.
- Port Ellen 1979 1st Release 22 yo, bottled 2001. 56,2%, 6000 bottles
- Port Ellen 1979 7th. Release, 28yo, 53,8%, bottled 2007. 5274 bottles
- Port Ellen 1979, 9th Release, 30yo, 57,7%, bottled 2009. 5916 bottles
- Port Ellen 11th Annual Release 1979 32yo, 53,9%, bottled 2011. (2988 bottles)
- Port Ellen 17th Annual Release 1979 37yo, 51,0%, bottled 2017. (2988 bottles)

Art Of Whisky:

- Port Ellen 1983 23 yo "Paradise Lost", bottled 2006, 56,8%. Art of Whisky 10th Anniversary. 120 bottles.
- Port Ellen 1983 ”Da Capo”, 56,8%, bottled 2006 from a Sherry Cask. One of 132 bottles. (Art of Whisky 10th anniversary)

Douglas Laing:

- Port Ellen 1978 27yo, 54,8%. Bottled 2006. Sherry cask. Douglas Laing Old & Rare - The Platinum Selection.  396 bottles.
- Port Ellen 30yo 1978/2008, 54,2%, Douglas Laing Platinum Selection. Tislattu 9/1978 ja pullotettu 11/2008, pullomäärä 423 pulloa
- Port Ellen 1982 24 yo, 50%. Sherry Butt. Distilled Nov 1982, bottled Aug 2007. Douglas Laing Old Malt Cask for Vinoble Finland. DL ref 3652. 228 bottles.
- Port Ellen 25yo, 1982 / 2008, 57,7%, Douglas laing Platinum Selection. Tislattu 11/1982 ja pullotettu 1/2008. Pullomäärä 300 pulloa
- Port Ellen Douglas Laing & Co. advance sample DL Ref 4673 (200 ml), sherry butt, 50%. 25yo, November 1982 / September 2008
- Port Ellen 1983 22yo, 50%. Dist. March 1983. bott. Nov 2005. Refill Hogshead DL ref 2119. Douglas Laing Old Malt Cask Advance Sample, 200ml.

Gordon & MacPhail:

- Port Ellen 1970, 40%. Gordon & MacPhail, 1980’s (5cl)
- Port Ellen 1974/1990, 40%. Gordon & MacPhail, Meregalli Import Italy
- Port Ellen 1980, 40%. Bottled 1996. Gordon & MacPhail for Meregalli, Italy
- Port Ellen 1980, 40%. Bottled 1997. Gordon & MacPhail for Meregalli, Italy

Hart Brothers:

- Port Ellen 1976 19 yo, 43%. Hart Brothers

High Spirits:

- Port Ellen 25 yo 1982, 46%. Bottled 2008. High Spirits

Hunter Laing:

- Port Ellen 1983 33 yo, 56,8%. Distilled March 1983, bottled November 2016. Sherry Butt, 174 bottles. Hunter Laing's Old & Rare Platinum Selection.

Kingfisher:

- Port Ellen 25yo 1982, 58.2%, Douglas of Drumlanrig for Kingfisher Taiwan, Selection 2008, Sherry Butt, 132 bottles)

John Milroy:

- Port Ellen 24 yo, 1982/2007, 56,8%. Cask nos 2467/68, ex-Sherry Butt. The John Milroy Cask Selection

Old Bothwell:

- Port Ellen 1982 25 yo, 51%. Bottled 2007. Oak cask number 2471. Old Bothwell Wine & Spirits Co. Ltd.
- Port Ellen 26 yo, 1983/2009, 54.9%, Old Bothwell for Thosop bvba, Belgium, Cask #220

Signatory:

- Port Ellen Vintage 1978, 56,5%, Matured in oak cask for 23 years. Distilled 7.9.1978, bottled 5.3.2002, cask no 5338, bottle no 152 of 204, Signatory Vintage
- Port Ellen 14 yo, 43%. Signatory Scottish Wildlife. (1990’s)
Thosop Import:

- Port Ellen 1982 / Feb. 2010, 56%, Thosop Import, Belgium, Handwritten Label, 150 Bottles

The Whisky Agency:

- Port Ellen 27yo 1983/2010. 55.6%, The Whisky Agency, Private Stock, Refill Sherry Wood, 96 bottles

The Whisky Fair:

- Port Ellen 1982 24 yo, 59,6%. Bottled 2007. Sherry Butt. Bottled for The Whisky Fair. 509 bottles

Whiskyforum.se:

- Port Ellen 1982 27 yo, bottled 2010. 61%. Sherry Cask #2858. Selected and bottled for whiskyforum.se by Old Bothwell. 102 bottles

The Whisky Shop:

- Port Ellen 1978 24 yo, 57,9%. Dist 28.3.1978, bott. 20.6.2002. Single Sherry Butt. The Whisky Shop 10th Anniversary Bottling, 602 bottles. Filled by Douglas Laing & Co.

Wilson & Morgan:

- Port Ellen 1976 18 yo, 46%. Bottled 1995. Wilson & Morgan Barrel Selection.
- Port Ellen 1979 14yo, 64,1%, distilled March 1979, bottled July 1993, One Hogshead of 243 bottles, cask no 1848. Wilson & Morgan Barrel Selection.


torstai 26. maaliskuuta 2015

SOTW-blogin Macallan-hakemisto

Hakemisto tämän blogin Macallan-viskiarvioihin. (Maisteltuja 33 kpl, päivitetty 6.6.2018).



- The Macallan 1936, 70°Proof. Bottled by Macallan-Glenlivet ltd. 75cl.
-        Macallan 1954, 80°Proof, OB, Campbell, Hope & King, Rinaldi Italy, late 1960's
- The Macallan 1962, 80°Proof. OB Campbell, Hope & King, Rinaldi Import, 75cl.
- The Macallan 1974 25 yo Anniversary Malt, 43%.
- The Macallan 1978 18 yo, 43%, bottled 1996. Matured in Sherry wood.
- The Macallan 1979 18 yo, 43%. Matured in Sherry Wood, bottled 1997.
- The Macallan 1980 18 yo Gran Reserva, 40%. Matured in Sherry Wood, bottled 1999.
- The Macallan 1980 18 yo, bottled 1999, 43%.
- The Macallan 1981 Gran Reserva 18 yo
- The Macallan 1985 18 yo, 43%
- The Macallan 1990 15 yo, Easter Elchies Cask Selection, 58,5%. Sherry Butt #24755, 585 bottles.
- The Macallan 1991 18 yo, 43%
- The Macallan 1995 12 yo, Easter Elchies Cask Selection, 59,6%. Sherry Hogshead #5285. 276 bottles.
- The Macallan 1997, Easter Elchies Cask Selection, 52,3%. 13 yo, bottled 2010. Sherry Butt #432.

- The Macallan 1876 Replica, 40,6%.
- The Macallan 12 yo, 43%. Sherry Oak Casks,  (+-2000)
- The Macallan 12 yo, 40%, Matured in Sherry Casks. (5cl miniatyyri)
- The Macallan 12yo Gran Reserva 45,6%, (2007)
- The Macallan 12 yo Double Cask, 40%.
- The Macallan 10 yo, 40%. Giovinetti & Figli Milan import, 5cl miniatyyri.
- The Macallan 10 yo "Full Proof", 57%. Sherry Wood, Giovinetti & Figli Import, Milano. 75cl. (1980's)
- The Macallan 10 yo, matured in Sherry Casks, 40%. (5cl)
- The Macallan 7 yo, 40%, matured in Sherry wood.
- The Macallan Amber, 40%
- The Macallan Rare Cask, 43%


Douglas Laing:

- Double Barrel, Macallan & Laphroaig, Blended Malt Whisky, 46%

Gordon & MacPhail:

- Macallan Speymalt 1967, 40%, bottled 2005. First fill Sherry Casks
- Macallan Speymalt 1970, bottled 2010, 46%, Gordon & MacPhail for LaMaison du Whisky, first fill sherry hogshead #10031
- Macallan Speymalt 1971 38 yo, (G&M)

Malts Of Scotland:

- Macallan 1990/2011, 51.5%, Malts of Scotland, Fino Sherry Hogshead #1135, 254 Bts. Distilled 24.1.1990, bottled 27.5.2011.
- Macallan 1990/2011, 49.1%, Malts of Scotland, Oloroso Sherry Hogshead #1134, 184 Bts. Distilled 24.1.1990, bottled 27.5.2011.

Mahdollisesti Macallan:

- Pride of Strathspey 1938, 40% (70 proof). James Gordon & Co, Elgin. 75cl.

Muuta:

- Skotlannin Ylämailla, osa 5

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Sabaton, Lost Society - Pakkahuone, Tampere 20.3.2015


Loppuunmyyty Pakkahuone ja Ruotsin pansaaripataljoona Sabaton. Tässäpä maukkaat lähtöasetelmat perjantai-illan viettoon.

Ennen odotettua Sabaton-vetoa lavalla vuoronsa sai kotimainen Lost Society.


Kuultiin tiukka kolmevarttinen perinteistä trashia ja niin vahvalla asenteella bändi lavalla riehui, että harvoin vastaavaa näkee. Energiaa pursunnut esitys toi mieleen vaikkapa 1980-luvun Anthraxin. Kovalla volyymilla tuutattu ilotulitus kärsi kuitenkin hieman kappalemateriaalin tasapaksuudesta ja iloisesta meiningistä huolimatta keikan loppupuolella meno alkoi tuntua hieman puuduttavalle. Voisin kyllä toki katsoa bändin uudemmankin kerran.


Sitten Sabaton.


Lava oli näyttävä, jonka keskiössä tilaa hallitsi rumpukorokkeen virkaa toimittanut panssarivaunu. ”Esi-introna” kuultu EuropenThe Final Countdown säväytti yleisön hereille sillä tiedossa oli, että sitten lähtee. Ghost Division rävähti käyntiin tuttuna avauksena ja heti kävi varsin hyvin selväksi, että nyt mennään eikä meinata. Bändi oli vauhdissa, mutta niin myös Pakkahuoneen täyteinen yleisö. Tunnelma kohosi illan aikana aivan huikeaksi.



Settilista noudatteli Heroes-kiertueen runkoa ja odotetusti Suomi-aiheiset kappaleet olivat mukana. Soldier Of 3 Armies, White Death ja varsinaisen setin päättänyt Talvisota saivat yleisöltä arvoisensa vastaanoton.

Tämä kolmas näkemäni Sabaton-keikka sisälsi kaikkea sitä, missä tämä yhtye on parhaimmillaan. Hienoja kappaleita, näyttävää esiintymistä, hauskoja välispiikkejä, sekä vahvaa bändin ja yleisön vuorovaikutusta.

Sabaton otti jälleen yleisönsä ja sotahistoriassa liikkuvista sanoituksista alkaa kohta olla opiskeltuna ainakin jonkinlainen toisen maailmansodan knoppitietouden oppimäärä. Primo Victoria ja Normandian maihinnousun päiväys soivat päässä vielä pitkään kotimatkalla…

 6th of June 1944
Allies are turning the war
Normandy state of anarchy
Overlord"

Jälleen viihdyttävä ilta ruotsalaisen heavyn parissa.

The Final Countdown 
The March to War 
Ghost Division 
To Hell and Back 
Carolus Rex 
40:1 
Gott Mit Uns 
The Art of War 
Resist and Bite 
Far from the Fame 
Soldier of 3 Armies 
White Death 
Swedish Pagans 
Talvisota 
Encore:
Night Witches 
Primo Victoria 
Metal Crüe 




perjantai 20. maaliskuuta 2015

Battle Beast - Nosturi, Helsinki 18.3.2015


Kotimaamme metallilähettiläs Battle Beast nousi vähän aikaa sitten otsikoihin, kun yhtye erotti riveistään kitaristi Anton Kabasen. Kabanen kuului bändin perustajajäseniin ja oli myös monien kappaleiden tekijä ja sielu, joten ero aiheutti suurta ihmetystä musiikkipiireissä.

Battle Beast kulkee nyt kuitenkin rohkeasti eteenpäin ja kohti uusia haasteita. Kevään keikoilla Kabasen tilalla kitaraa soittavat muut miehet, eikä ainakaan Nosturissa asiasta tehty minkäänlaista numeroa. Tämä olikin ihan tyylikäs ratkaisu. ”Tuuraajaa” ei keikalla edes esitelty, joten ainakin itselleni illan kitaristin nimi jäi hämärän peittoon. (Edit. Infernon keikkaraportin mukaan kitaraa soitteli Joona Björkroth (For the Imperium, Brymir).


Mutta itse keikkaan. Battle Beast tarjosi melko runsaslukuiselle yleisölle hemmetin hyvän setin, jonka aikana koettiin myös melkoinen ylläri.

Bändi soitti hyvin, soundit olivat kirkkaat ja äänenvoimakkuus juuri sopiva. Kappaleita tarjoiltiin tasaisesti kaikilta kolmelta albumilta ja fiilis säilyi hyvänä läpi keikan. Laulajatar Noora Louhimo osoitti olevansa genren kärkinaisia, sillä niin vakuuttavaa laulusuoritus kokonaisuudessaan oli. Ehdottomaksi kohokohdaksi nousi käsittämättömän upea balladi Sea of Dreams. Tässä Nooran laulu upposi luihin ja ytimiin. Kylmät väreet kulkivat pitkin selkärankaa. Huh huh. Reippaammissa ralleissa Nooran laulu ja kertsien ”äijästemmat” toimivat saumattoman hienosti.



Lopussa sitten tarjoiltiin sitä ylläriä. Lavalle saatiin vieras, eikä kuka tahansa. Erikoisvieraaksi lavalle asteli yhtyeen alkuperäinen laulaja Nitte Valo. Nitte lauloi aikoinaan bändin loistavalla Steel-debyytillä, mutta erosi yhtyeestä loppuvuodesta 2012. Kahden huikean naislaulajan duetointia kuultiin kolmen kappaleen verran. Kappaleet olivat luonnollisesti Steel-matskua: Victory, Show Me How To Die ja Enter The Metal Word soivat ikimuistoisesti.


Nosturissa nähdyllä puolentoista tunnin esityksellä Battle Beast osoitti olevansa ihan kotimaisen heavymusiikin kärkijoukoissa ja hyvällä tiellä kohti suurempia areenoja. Hiton kova veto tältä erokohun keskellä painivalta ryhmältä.

Setti (setlist.fm):

Far Far Away 
I Want the World… and Everything in It 
Out on the Streets 
Let It Roar 
Into the Heart of Danger 
Madness 
Sea of Dreams 
Black Ninja 
Unholy Savior 
Iron Hand 
Touch in the Night 
Victory (with Nitte Valo)
Show Me How to Die (with Nitte Valo)
Kingdom 
Enter the Metal World (with Nitte Valo)
Out of Control 




tiistai 17. maaliskuuta 2015

Balvenie PortWood 21 yo

Balvenie PortWood 21 yo, 40%. Finished in Port casks.


Tuoksu on pehmeä ja suklainen. Kevyt Port, kuivatut sekahedelmät. Paahtunutta puuta, nahkaa. Tasapainoinen maltaisuus ja raikas marjaisuus. Tyylikäs.

Maku on todella pehmeä ja viski suutuntumaltaan mukavan täyteläinen. Port tuntuu kauniina ja kokonaisuuteen hienosti sulautuneena. Kypsiä hedelmiä, suklaata, kahvia.

Jälkimaussa raikas marjaisuus nousee kivasti esiin. Tammi tuntuu sopivasti taustalla. Viini tuo happamuutta. Lopussa vahvan tumman suklaan katkeruutta.


Maukas, tyylikäs ja vivahteikaskin Balvenie. Lajissaan erittäin hyvää!

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Balvenie DoubleWood 17 yo

Balvenie tunnetaan varsin perinteisenä ja laadukkaana Speysiden alueen tislaamon. Jostain syytä maistelut ovat jäänet itselläni tämän osalta melko vähiin, mutta paikataanpa hieman tilannetta. Lasissa ex-Bourbon ja ex-Sherrytynnyreissä kypsytelty 17-vuotias DoubleWood.

Balvenie DoubleWood 17 yo, 43%


Tuoksu on raikas, puhtaan maltainen ja runsaan hunajainen. Tyypillistä Balvenieta siis. Kevyt tammi, makea vanilja sekä kiva kukkainen vivahde. Appelsiinia.

Maku on miellyttävä ja maukkaan hunajainen. Suutuntumaltaan tämä viski jää kuitenkin hieman ohueksi. Raikas hedelmäisyys (makea sitrus). Valkosuklaa. Maltaisuus tuntuu kevyenä.

Jälkimaussa sitruksisuus voimistuu ja happamuus lisääntyy. Kevyt tammi tuntuu taustalla. Yleisilme tuntuu hieman liian kuivalle ja maku jää lopulta vähän latteaksi.

Tämä viski tarjosi varsin kauniin tuoksun, mutta maku ei aivan yltänyt samalle tasolle. Kokonaisuutena ihan hyvää perus-Balvenieta, mutta eipä sen enempää.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Glen Garioch 15 yo

Pitkästä aikaa maistelussa Glen Gariochin tuotantoa. Tämä yksilö lienee peräisin 1990-luvun loppupuolelta.

Glen Garioch 15 yo, 43%. 



Tuoksu on makean kukkainen ja raikkaan hedelmäinen. Hunajaa, Bowmoremaista laventelia. Kiva salmiakkisuus. Kiva yleisilme.

Maku on huomattavan makea. Runsas trooppisten hedelmien kirjo on intensiivistä. Kukkaisuus (laventeli) nousee hallitsevaksi. Suuntuntuma on öljyinen. Tuoretta lakritsia, kevyt maltaisuus.

Jälkimaussa kukkaiset vivahteet säilyvät edelleen vahvoina. Myös lakritsisuus voimistuu loppua kohden. Hedelmäisyys säilyy loppuun asti yllättävänkin makeana. Lopussa kiva happaman sitruksen puraisu.

Maukas ja viehättävä Glen Garioch! Tällaiselle viskille on kyllä aina kaapissani tilaa.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Insomnium - Suistoklubi, Hämeenlinna 7.3.2015


Suiston lauantai-illassa kuultiin mahtipontista, tyylikästä, tunnelmallisen synkkää ja melodista death metallia. Sana Insomniumin erinomaisuudesta oli kiirinyt kaupungilla ja konsertti oli loppuunmyyty jo päiviä ennen h-hetkeä.

Näin yhtyeen livenä viimeksi syksyllä Tampereen Pakkahuoneella Arch Enemyn kanssa ja tuolloinen lämppärisetti jätti sopivasti nälkää nyt nähtävälle keikalle.


Insomniumin tuorein albumi Shadows Of The Dying Sun on varsin vahva kokonaisuus ja se onkin pyörinyt levylautasellani viime aikoina melko tiuhaan. Livesetissä albumi oli myös mainiosti esillä viiden kappaleen verran.

Yhtyeellä oli Suistolla ensiesittelyssä myös uusi kitaristi, sillä vakkarijäsen Ville Friman joutui muiden töidensä vuoksi jättäytymään kevään kiertueelta pois. Paikkaajana kuultiin Kari Ollia ja mallikkaasti homma luonnistui heti alusta lähtien.


Illan setti oli vahva ja tasainen, jossa kuitenkin ns. huippukohdat olivat vähissä.  Insomnium on livenä kuin tie, jota pitkin on kiva kulkea. Meno on varmaa ja mukavaa alusta loppuun, mutta perille pääsyn tunne ja loppukliimaksi jää jotenkin kokematta. Toki varsinaisen setin päättänyt majesteetillisen jylhä The Promethean Song oli huikea ja tarjosi settiin arvoisensa päätöksen. Vaikka encoreissa ei enää ihan samaan tunnelataukseen yllettykään, oli ilta varsin viihdyttävä ja keikka onnistunut.

Voisi sitä huonomminkin lauantai-iltansa viettää.







torstai 5. maaliskuuta 2015

Royal Lochnagar Distiller's Edition 1996/2008

Royal Lochnagarilta on tututtu näkemään hyviä ja tasalaatuisia pullotteita. Otetaan käsittelyyn niistä yksi, eli Distiller’s Edition -sarjan vuonna 2008 pullotettu versio.

Royal Lochnagar Distiller’s Edition, 40%. Distilled 1996, bottled 2008. Double matured in Muscat Casks. Batch number RL/96-8S.


Tuoksu on runsaan maltainen ja pehmeä. Kypsää hedelmäisyyttä, rusinaa. Hento turpeen vivahde. Suklaata, kuivia puunlehtiä, runsaasti pähkinää.

Maku on pehmeä ja miellyttävä. Maltaisuus tuntuu runsaana. Rusinaisuus nousee vahvana esiin. Kermatoffeeta ja yskänlääkemäinen kevyt katkeruus. Taustalta nousee siirappista makeutta.

Jälkimaussa hedelmäisyys kääntyy happamaksi (ylikypsää luumua, makeaa sitrusta). Maltaisuus on edelleen tuhtia. Pähkinää. Lopussa yrttistä katkeruutta ja suolaisuutta.

Ihan maukas ja helposti juotava perusmallas. Hyvää Lochnagar-laatua tämäkin.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Ensiferum, Frosttide - Pakkahuone, Tampere 27.2.2015


Tampereen Pakkahuoneella koettiin varsin mukavat folkmetalli-iltamat. Ensiferum julkaisi uuden One Man Army -albuminsa vain viikkoa ennen tätä keikkaa, joten luvassa oli uuden materiaalin live-esityksiä heti tuoreeltaan. Uusi Enska-levy on aina tapaus ja keskustelua riittää. Tälläkin kerralla uutuus on kerännyt niin kehuja kuin haukkuja ja levyn itse muutamaan kertaan kuunnelleena tykkään kyllä kovasti. Lähtökohdat illalle olivat siis varsin otolliset.

Ennen Enskaa lavalla nähtiin (tai olisi nähty) kaksi ryhmää. Saavuimme paikalle juuri, kun Whispered lopetteli omaa settiään. Siitä ei siis nyt sen enempää.

Illan toisena bändinä lavan nappasi haltuun jyväskyläläinen Frosttide. Tyylilajina yhtyeellä on melodinen epic/dark /folk-metal ja bändin toinen albumi Blood Oath julkaistiin juuri keikkapäivänä. Uusi levy oli ennakkokuunneltavissa netissä jo ennen varsinaista julkaisua ja ihan hyvän kiekon pojat ovat taas vääntäneet.

Frosttide

Keikalla kuultiin materiaalia tasaisesti molemmilta julkaisuilta ja ihan hyvältähän tuo pääosin kuulosti. Miinuksena livesetissä oli monien kappaleiden samankaltaisuus ja keikan tasapaksuus. Levyltä kuunnellessa erilaisia vivahteita tuntuu löytyvän kappaleista enemmän, mutta livenä nämä tuntuivat hukkuvan johonkin äänimassan alle. Potentiaalia tällä ryhmällä kyllä lajissaan on.



Ensiferum aloitti odotetusti uuden albumin avausraidalla Axe Of Judgement ja heti perään kuultiin levyn mainio kakkkosbiisi Heathen Horde. Yleisö oli vielä tarkkailuasemissa ja Enska-keikalle suhteellisen rauhallista. Olisiko niin, että uudet kappaleet olivat vielä hieman tuntemattomia. Bändi esiintyi varmasti ja tyylikkäänä musiikin ollessa hyvien soundien avittamana selkeästi pääosassa. Näyttävät valot loivat lisätunnelmaa. Muutaman kappaleen jälkeen yleisöönkin saatiin eloa, kun Ahti-kappaleen tahtiin pyörinyt moshpit saatiin liikkeelle.



Uuden levyn parhaimmistoon lukeutuva Two Of Spades ja edellisen Unsung Heroes -pitkäsoiton rauhallisempi nimikappale soivat mallikkaasti. Myös Unsung Heroesin Burning Leaves oli livenä erinomainen. Varsinaisen setin päätti liki kymmenminuuttinen Victory Song ja kyllähän tämä teos oli jälleen varsin vahvaa Ensiferum-näyttöä.

Muutamat ”pakolliset” encoret toki saatiin ja viimeisenä kuullun Ironin jälkeen saattoikin todeta puolentoista tunnin kuluneen varsin viihdyttävästi. Hyvä ilta maukkaan folkmetallin parissa.





sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Irlantilaisia pot still -viskejä Birgerissä 25.2.2015


Hämeenlinnassa, olutravintola Birgerissä saatiin nautittavaksi ainakin ennakolta mukavan kuuloinen kuusikko irlantilaisia viskejä. Tilaisuus oli järjestynyt Birgerin ja Viskin Ystävien Seuran yhteistyönä ja sen saapui vetämään Suomen uusi Jamesonin brand ambassador Aisling Byrne.
Kuultiin ”peruskaavalla” vedetty esitelmä Irlannin viskihistoriasta, tislaamoista, sekä tietty maisteltavista tuotteista. Ihan kiva esitys, joskaan eipä tuossa asialtaan mitään uutta ja ihmeellistä ollut tarjolla.

Sitten viskien kimppuun. Tastingissa olivat mukana seuraavat pot still -viskit:

REDBREAST 12 yo, 40%
REDBREAST 12 yo cask strength, 59,9%
REDBREAST 15 yo, 46%
GREEN SPOT 40%
YELLOW SPOT 40%
POWERS John’s Lane 46%

Tässä mietteitäni maistetuista:

Green Spot, 40%


Tuoksu on raikas ja hedelmäinen, mutta jotenkin raa’ahko. Sitrusta, vihreää omenaa, mausteisuutta.

Maku on pehmeä, mausteinen ja toffeinen. Kirpeää omenaa. Ohut suutuntuma.

Laiha jälkimaku tarjoaa sitrusten kirpeyttä ja kevyesti öljyisyyttä.

Kevyt ja helposti juotava viski, mutta kokonaisuus on turhan vaisu.

Aiempi arvioni: Viskejä Irlannista: Green Spot


Redbreast 12 yo, 40%


Tuoksu on kypsän hedelmäinen ja toffeinen. Marjaista kirpeyttä taustalla.

Maku on pehmeä ja melko täyteläinen. Kuivahkoa sherryä, maustekakkua.

Jälkimaku on tasapainoinen ja ihan maukas. Hento sherry, suklaa, raikas hedelmäisyys. Makua riittää ihan kivasti

Ihan hyvä ”perus Irkku”, mutta eipä sen enempää.


Redbreast 15 yo, 46%


Tuoksu on vahva ja maltainen. Kevyt sherryisyys, kypsä aprikoosi, omena. Taustalla raikkaan sitruksinen tuulahdus.

Maku on täyteläinen ja suutuntuma viehättävän silkkinen. Kauniisti kokonaisuuteen sulautunut sherryisyys tuntuu melko hallitsevana. Toffeeta, suklaata, kaakaota.

Jälkimaku on pitkä ja tyylikäs. Kiva sherryisyys, mallas. Taustalta nousee sopivasti happamuutta ja tammea.

Tyylikäs ja herkkäpiirteinen viski, joka olisi varmaankin parhaimmillaan yksistään kaikessa rauhassa nautiskeltuna. Tällaisessa tastingissa herkkä makuprofiili jää helposti muiden jalkoihin.


Redbreast 12 yo Cask Strength, 59,9%. Batch B1/13


Tuoksu on vahvan toffeinen ja kypsän hedelmäinen. Hapahkoa marjaisuutta, tummaa suklaata ja kevyesti tammea.

Makuprofiili on vahva, tasapainoinen ja maukas. Kypsää trooppista hedelmää, sopivasti sherryä. Suklaata, voita, suolaisuutta.

Jälkimaku on voimakas ja lämmittävä. Pitkä, mausteinen ja maukkaan sherryinen paketti. Toffeeta, sekä sopivasti maltaisuutta.

Vahva ja herkullinen viski. Yllättävän helposti nautittavaa jopa täydessä vahvuudessaan. Aiempi arvioni: Redbreast Cask Strength, 12 yo, 57,7%. Pure/Single pot still, Midleton. (2011).


Yellow Spot, 12 yo, 46%


Tuoksu on makean hedelmäinen. Hedelmäkarkkeja, vaniljaa, mandariinia, hennosti tammea.

Maku on pehmeä ja makea. Karkkimainen yleisilme. Kermatoffeeta, vaniljaa, kivan raikas sitruksen puraisu. Kuivaa maltaisuutta ja kevyt makea viinimäinen vivahde.

Jälkimaku on hunajainen ja runsaan toffeinen. Raikas hedelmäisyys. Maku lopahtaa vähän kesken.

Ihan kiva "karkkiviski". Huomattavasti parempi kuin Green Spot. Aiempi arvioni: Yellow Spot 12 yo


Powers John’s Lane Reserve, 12 yo, 46%


Tuoksu on raikas, raa’an trooppisen hedelmäinen ja kevyesti tammen sävyttämä. Vaikeasti avautuva.

Maku on jännän mausteinen. Maitosuklaata, kypsää aprikoosia & persikkaa, hunajaa. Melko öljyinen suutuntuma.

Jälkimaussa tammea nousee esiin, mutta hedelmäinen makeus säilyttää vahvan otteensa. Hunajaa, makeaa sitrusta ja runsas öljyisyys.

Ihan ok, mutta tästä oli vähän vaikea saada otetta. Jotain jäi kokonaisuudesta puuttumaan.