lauantai 31. heinäkuuta 2010

Isle Of Jura Paps


Testissä kolme viinifinisteltyä viskiä Juran saarelta. Tämä kolmen "limited edition" pullotteen sarja kulkee nimellä Jura Paps.

Isle of Jura 15 Year Old Sacred Mountain, Barolo Finish, 46%.

Tuoksu on makea, voimakas ja ylikypsän hedelmäisyyden hallitsema. Taustalla erottuu sentään joku raikkaampi vivahde.. Ei lupaa hyvää..

Maku on vahvan hedelmäinen ja makea. Ylikypsien hedelmien aromit hallitsevat. Taustalla pehmeää turpeisuutta. Hyvin kevyt savuisuus.

Jälkimaussa liian makea hedelmäisyys saa seurakseen voimakkaan suolaisuuden ja lopputulos on aika kamala.

Outo, lähes mätien hedelmien aromien sävyttämä Jura. Ei meikäläisen juttu.


Isle of Jura 15 Year Old Mountain of the Sound, Cabernet Sauvignon Finish, 46%.

Tuoksu on tasapainoinen, pehmeän hedelmäinen ja lakritsinen. Taustalla suolainen turpeisuus.

Maku on kuivahko ja melko hyvin tasapainoinen. Raikas. Kuivattuja hedelmiä, kuivaa puuta, pehmeää turvetta. Makeutta nousee esiin juuri riittävästi, ettei kokonaisuus ole liian puinen.

Jälkimaku jatkuu kuivana. Puu, hapahkot hedelmät ja viinimäinen tanniinisuus eivät oikein toimi ja parannettavaa jää rutkasti..

Parempi kuin "Sacred Mountain", mutta hyvän alun jälkeen loppua kohden rankasti heikkenevä esitys.


Isle of Jura 15 Year Old Mountain of Gold, Pinot Noir Finish, 46%

Tuoksu on erittäin pehmeä, mutta hieman mitäänsanomaton. Hunajaista makeutta, pehmeää maltaisuutta. Kevyt savuinen henkäys.

Maku on toffeisen makea ja pehmeä. Runsaasti kypsiä hedelmiä ja marjoja, sekä täyteläinen ja tuhti turverunko. Kevyesti savua. Ihan hyvää..

Jälkimaku on pehmeä ja tavallaan ihan maukas, mutta jotain jää puuttumaan. Mallasta, kuivuvaa hedelmäisyyttä ja väkisin esiin pyrkivää suolaisuutta, joka ei oikein istu kokonaisuuteen. Jää vaisuksi.

Kolmikon paras ja maukkain, joskaan suuria hurraa-huutoja ei saa aikaan tämäkään versio.

(Kuva: isleofjura.com)



keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Highland Park 1994


Testissä Higland Parkin uuden "Travel Retail-sarjan" 1994 vintage.

Highland Park 1994,
40%. Bottled 2010.
Created exclusively for global travel retail.


Tuoksu: Miellyttävä ja heti hyvin avoin. Runsaan hedelmäinen, (Sherrykypsytys). Hento ja hivenen tervainen savuisuus. Taustalla jotain merellistä raikkautta.

Suutuntuma on tuoksuun nähden yllättävän ohut. Alhainen alkoholiprosentti tuntuu liiallisena laimeutena ja jopa "vetisyytenä".
Maku on keveä, hedelmäisen makea ja
hennosti savuinen. Taustalla kuivahkoa maltaisuutta ja kuiva turvehuntu.

Jälkimaku on kevyt, pehmeä, mutta jää melko lyhyeksi ja liian vaisuksi.
Savuisuus kuivuu selvästi.

Tuoksu oli hyvä, mutta maku oli vähän pliisu ja liikaa laimennetun oloinen, eikä tämä viski tarjonnut maistajalleen hyvän tuoksun jälkeen enää mitään mihin tarttua. Sääli, että tämä 40% vahvuudessa pullotettu viski oli pilattu laimentamalla sitä selvästi liikaa. Ehkä sitten juuri Travel Retail-markkinoilla on suurin kysyntä tämänkaltaisille tuotteille, joista on hiottu kaikki särmikkyys ja vahvat maut pois, että viskistä saadaan mahdollisimman "helposti juotava" ja kevyt, hyvin myyvä "massatuote"..

Ilkalle kiitos samplesta ja kuvasta.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Kuukauden levyklassikko 19: ZZ Top - Eliminator


Kuukauden klassikossa matkataan tällä kerralla Yhdysvaltojen eteläosaan ja sieltä löytyy eräs "Pieni bändi Texasista".

ZZ Top - Eliminator julkaistiin vuonna 1983 ja se oli yhtyeen lopullinen maailmanlaajuinen läpimurtolevy. Tällä levyllä yhtye siirtyi perinteisemmästä bluesista kohti "valtavirtarockia" ja ajalle tyypilliseen tapaan myös "syntikkasoundi" astui vahvasti kuvioon. Tämä levy oli merkittävä myös siinä suhteessa, että se muokkasi ZZ Topin ulkoisen imagon kaikkien tunnistettavaksi. Pitkät parrat, aurinkolasit, videoiden kauniit naiset, sekä levyn kannessakin komeileva auto, kirkkaanpunainen Ford Coupe 1933 "Eliminator". Näitä elementit olivat aina vahvasti esillä yhtyeen musiikkivideoilla ja piirtyivät tehokkaasti katsojien mieliin.

Itse levy on komeaa kuultavaa. Texasin boogiejuna kulkee täysillä paahtaen eteenpäin kuin höyryveturi konsanaan.
Hitiksi noussut Gimme All Your Lovin' avaa pelin hienolla melodialla ja vahvalla riffittelyllä ja jatkoa seuraa, sillä Got Me Under Pressure nostaa hieman tempoa ja boogie kulkee vakuuttavasti.
Vielä parempaa on luvassa, sillä Sharp Dressed Man imaisee vastustamattomasti mukaansa.
I Need You Tonight tarjoaa hengähdystauon, hidas blues toimii tässä paikassa hyvin.
Sitten taas isoa vaihdetta sisään ja reipas I Got The Six jyrää vastustamattomasti.
Legs tarjoaa mukavaa melodiaa ja reipasta menoa, hyvä bailubiisi.
Thug jää hieman aiempien "hittien" varjoon, mutta ei tämäkään huono ole. Jännä rytmi kuljettaa kappaletta mukavasti.
Hidastempoinen TV Dinners jatkaa vahvaa kokonaisuutta ja Dirty Dog nostaa taas kierroksia ylöspäin, ollen mukavan reipas ja tarttuva.
Sitten perinteistä rock'n'rollia: If I Could Only Flag Her Down julistaa rockin ilosanomaa vastaanpanemattomasti. Lopuksi kiristetään vielä tahtia ja räväkkä Bad Girl takoo levyn voimalla päätökseen.

Vahva ja tasainen albumi, ehdoton kesälevy mukaan automatkoille tai puutarhabileisiin. "Long live rock'n'roll".

01. Gimme All Your Lovin' (4:03)
02. Got Me Under Pressure (4:02)
03. Sharp Dressed Man (4:17)
04. I Need You Tonight (6:19)
05. I Got The Six (2:53)
06. Legs (4:33)
07. Thug (4:19)
08. TV Dinners (3:50)
09. Dirty Dog (4:06)
10. If I Only Could Flag Her Down (3:39)
11. Bad Girl (3:22)

Billy Gibbons: Guitar, Vocals
Dusty Hill: Bass, Keyboards, Vocals (I Got The Six)
Frank Beard: Drums, Percussion

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Miltonduff 13 yo, bottled before 1975


Sitten lasissa kauan kauan sitten pullotettu Miltonduff..

Miltonduff 13yo (43%, OB, for Salengo Genova, Bottled before 1975)

Tuoksu on mukavan hedelmäinen ja raikas: kuin korillinen tuoreita vastapoimittuja hedelmiä ja marjoja. Todella intensiivinen ja "syvä". Taustalla pehmeä ja mekeahko maltaisuus.

Tämä mukavan täyteläinen viski on huikean pehmeä, maukas. Kypsä marjaisuus, sopivan kevyt turvesavu, pehmeä maanläheisyys sekä maukkaat ja makeat kukkaiset vivahteet luovat hyvän kokonaisuuden. Taustalla hieman lakritsia & suolaisuutta.

Jälkimaku jatkuu täyteläisenä - kypsiä hedelmiä, raikkaita tuoreita yrttejä sekä hiljalleen kuivuva suolainen turpeisuus. Maut säilyvät vahvoina pitkään.

Yksinkertaisesti hyvä viski. Ei nyt ihan unohtumaton elämys, mutta taas kerran hieno osoitus viskin valmistuksen pitkistä perinteistä.. nam.

(kuva: whiskysamples.eu)

torstai 22. heinäkuuta 2010

Highland Park 12 yo, early 1980's


Sitten tarkastelussa lähes 30-vuotta sitten pullotettu Highland Park.

Highland Park 12 yo, 43%, early 1980's, ('Malt W', Ser. label, Ferraretto, 75cl).

Tuoksu on seesteisen rauhallinen ja pehmeä. Hunajainen makeus, kevyt turpeisuus ja pehmeä "maanläheisyys". Hyvin kevyt savun häivähdys.

Maku on todella pehmeä ja tasapainoinen. Kuivahko kokonais-ilme ja hento, mutta täyteläinen savuisuus. Sopivan tuhti turpeisuus ja hunajainen makeus. Sherrytynnyreiden vaikutus tuntuu vähäisemmältä kuin maistamissani uudemmissa versioissa.

Jälkimaku on mukavan öljyinen ja ihan maukas. Selkeästi kuivuvaa turvetta, ruohoa, kanervaa, hapanta marjaisuutta sekä aavistus tummaa suklaata. Yllättävän suolainen loppu.

Ihan hyvää, (niinkuin HP 12 yleensäkin), mutta ei kuitenkaan mikään "wow"-elämys. Highland Parkin myöhempi tuotanto on varmastikin yhtä hyvää, mutta hivenen erilaista - ja muistikuvieni mukaan sherryisempää?

(kuva: whiskysamples.eu)

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Glenmorangie 18 yo

Glenmorangie ei ole koskaan kuulunut aivan suosikkitislaamoihini, mutta yritetään..

Glenmorangie 18 yo, 43%

Tuoksu on pehmeä ja hedelmäinen. Vaniljaa, mukavaa mausteisuutta. Kuivahkoa mallasta, yrttejä.

Suuntuntuma on öljyinen. Maku avautuu maukkaan mausteisena ja melko vivahteikkaana. Kuivaa hedelmäisyyttä, vaniljaa, reilusti tammea ja kanervaa.

Jälkimaku on kuivahko, puinen ja kuivan hedelmäinen. Pehmeää turvetta ja terävää "Talisker-tyylistä" mausteisuutta, (pippuri).

Pitkästä aikaa maistettuna ihan jees, mutta puu ja kuivuus hallitsee liikaa?

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Innis & Gunn, Triple Matured Oak Aged Beer


Vaihteeksi olutta lasissa, mutta tammitynnyreilläkin on ollut osansa tämän oluen kypsytyksessä.

Innis & Gunn, Triple Matured Oak Aged Beer, 7,2%. (Scottish beer triple matured in selected oak barrels).

Tuoksu on mainio. Paahdettua mallasta, raikasta vaniljaa sekä sopivasti siirappista makeutta.

Maku alkaa täyteläisenä ja herkullisena. Olut on erittäin pehmeä ja helposti nautittava. Tuhti paahteinen maltaisuus, vanilja, toffee sekä sopivaa kuivuutta tuova tammi ovat hyvin balanssissa. Humalointi on sopivan keveää. Maukas hedelmäisyys.

Jälkimaussa olut muuttuu aavistuksen vetiseksi, mikä on prosentit huomioiden hieman yllättävää. Humalointi ja puu nousevat kuitenkin nyt paremmin esiin ja makeus väistyy taka-alalle.

Tasapainoinen ja hyvä olut Innis & Gunnilta. Paras tähän asti maistemistani heidän "Oak Aged"-sarjassaan.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Bruichladdich 18 yo


Bruichladdich 18 yo, 46%. Matured in Bourbon casks and then in Willi Opitz red pinot wine casks.

Tuoksu on kevyen turpeinen, runsaan maltainen ja makeahkon hedelmäinen.

Maussa maltaisuus hallitsee, savuisuus on hyvin hentoa. Viinikypsytys tuo makeutta ja kevyen viinimäisen vivahteen. Jotenkin vaatimaton ja tylsä makupaletti ei tarjoa oikein mitään mihin tarttua.

Jälkimaku parantaa kuitenkin kokonaisuutta, ollen mukavalla tavalla makeahko, hedelmäinen ja öljyinen. Savu pysyttelee hentona taustalla.

Eipä tästä hirveästi juttua irtoa, kovin on "viinittelystä" huolimatta tasapaksu ja vaisu esitys. Pakkauksen peltituubi on kuitenkin näyttävä, (kuva).

tiistai 13. heinäkuuta 2010

The Macallan 12 yo Sherry Matured

Maistelussa Alkonkin valikoimasta löytyvä Sherryinen Macallan, nyt tosin miniatyyripullosta.

The Macallan 12 yo, 40%, Matured in Sherry Casks. (5cl miniatyyri)

Tuoksu on lempeä ja pehmeän sherryarominen. Kuivempaa maltaisuutta nousee esiin yllättävän voimakkaana. Maitosuklaata & ripaus lakritsia.

Maku on pehmeä, mutta tuntuu yllättävän kuivalle. Hillitty sherryisyys on hyvin tasapainossa taustan kuivahkon maltaisuuden kanssa. Tammea, hunajaa.

Jälkimaku jää yllättävän ohueksi ja sherryisyys "laimenee" entisestään. Pehmeä, monille Speysiden viskeille tyypillinen makeahko maltaisuus hallitsee. Jotain jää puuttumaan..

No joo, odotin kyllä parempaa. Nyt kokonaisuus on ihan ok, varsin tavanomainen keskitien viski. "Refill Sherrytynnyreiden" osuus lienee huomattava, sillä jotenkin niin ponnettomaksi tuntuu tuo Sherryn vaikutus tässä jäävän.. Vierellä maisteltu "vanhanliiton" 10 yo tarjosi huomattavasti enemmän - niin tuoksua, makua, Sherryä, kuin täyteläisyyttäkin. Iso ero näiden kahden viskin välillä - ja 10 yo:n eduksi.
Samoin 12 yo Gran Reserva on tämän "perusversion" rinnalla viski isolla v:llä, aivan eri luokan tuote.

Erikoista: 5cl pikkupullossa on metallisen kierrekorkin sijaan "aito" korkki, harvinainen näky.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Bowmore 16 yo 1992


Lasissa mukava viinitynnyreissä kypsytelty Bowmore:

Bowmore 16 yo 1992, Wine Cask Matured, 53,5%.

Tämä viski on tislattu 3.2.1992 ja laitettu kypsymään reiluksi kuudeksi vuodeksi ex-Bourbontynnyreihin, jonka jälkeen 20.11.1998 viski siirrettiin kypsymään ex-viinitynnyreihin, (Limousin Bordeaux Wine Casks). Viski pullotettiin tästä vajaat kymmenen vuotta myöhemmin, eli heinäkuussa 2008.

Tuoksussa viinin vaikutus on hyvin läsnä, tuntuen hedelmäisyytenä ja lievänä happamuutena. Mukavan makea-arominen, pehmeän turvesavuinen ja hennon tervainen. Taustalla pieni tamminen vivahde.

Maku on voimakas ja maukkaan hedelmäinen. Viinitynnyröinti ei hallitse liikaa, vaan Bowmoren omat tyypilliset piirteet ovat selkeinä esillä. Pehmeä & tervainen turvesavu, sopiva makeus sekä kukkaisuus. Puu kuivattaa makeahkoa kokonaisuutta sopivasti. Runsaasti kypsää hedelmää, (luumu).

Jälkimaku on pitkä ja tasaisesti kuivuva. Kuivahkoa savuisuutta, jonka takaa kirpeä marjaisuus nousee esiin. Viinitynnyreiden tuoma sopiva happamuus tuo oivan vivahteen. Varsin selkeä kokonaisuus.

Maukas, hyvä ja vahva Bowmore, johon viinikypsyttely tuo persoonallisen ja maukkaan vivahteen. Toimiva kokonaisuus. Pieni vesilisä on tämän viskin kohdalla paikallaan, sillä se tuntui avaavan makua mukavasti.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Springbank 11 yo 1996, DL OMC


Tällä kerralla vuorossa viskiä Skotlannin Campbeltownista.

Springbank 11 yo,
distilled Oct 1996,
bottled Apr 2008.
50%.
Refill Hogshead, 358 bottles.
Douglas Laing Old Malt Cask.
DL Ref 4245.


Tuoksu on todella raikas ja merellinen. Kirpeää hedelmää, meren suolaisuutta. Hento savun häivähdys, vaniljaista kuivaa puuta.

Suutuntuma on monille Springbankeilla tyypillisesti öljyinen. Maussa tuntuu pehmeää maltaisuutta, vahvaa suolaisuutta ja merellistä raikkautta. Taustalla yllättävän vahva turpeisuus ja puun vivahde.

Jälkimaku on kuivan turpeinen ja suolainen. Maku jää kuitenkin hieman ohueksi ja lyhyeksi.

Tämä varsin "tavanomainen", keskitason Springeri ei ole sinänsä mitenkään huono, mutta ei herätä suuria tunteitakaan. Menee osastoon "helposti unohdettavat"..

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Bladnoch 17 yo 1992, DL OMC Advance Sample

Kotimaiseen alkoholiliikkeeseen saatiin näin kesän kunniaksi taas muutama uutuus. Hyllyihin ovat asiakkaiden ihmeteltäviksi löytäneet tiensä 3kpl Douglas Laingin pullottamia 2dl pikkupulloja, joiden sisällöt ovat peräisin Auchentoshan-, Blair Athol- ja Bladnoch-tislaamoilta.
Tästä kolmikosta vähiten tylsälle kuullosti Bladnoch, joten nappasin sen tarkasteluun.

Bladnoch 17 yo, 50%. Distilled November 1992, bottled March 2010. Refill Hogshead. Douglas Laing Old Malt Cask Advance Sample, DL ref 5826.

Tuoksu on puhtaan raikas ja hento. Kuivahkoa maltaisuutta, sitrusta, tuoretta ruohoa. kevyttä kukkaisuutta.

Maku on kevyt ja puhtaan raikas. Sitrusta, kuivahkoa kukkaisuutta, mallasta. Vähän on mitäänsanomaton -maku puuttuu:)

Jälkimaku on melko pitkä, mutta alusta tuttu yksioikoisuus jatkuu.. Kuivaa mallasta, kesäheinikkoa ja nyt myös puinen vivahde nousee esiin. Merellinen, hieman suolainen raikkaus yrittää tuoda edes jotain vivahdetta.


No joo. Ihan juotava, mutta jotenkin liian yksioikoinen ja "ohut". Parempiakin Lowlandin viskejä on kohdalle osunut.

Summa Summarum.. Hyvä asia on se, että Alkoon saadaan uutuuksia hieman valtavirrasta poikkeavilta tislaamoilta, mutta jotenkin tuntuu, että valintaprosessi ei oikein toimi ja myyntiin päätyvät pullotteet ovat valitettavan vaisua ja harmaata massaa.. Tässäkin Douglas Laingin Advance Sample-sarjassa on pullotettu todella mielenkiintoisiakin viskejä, mutta jotenkin tänne myyntiin tuntuu päätyvän sarjan heikointa kastia. Makuasioita toki, ehkä joku innostuu näistä enemmän kuin minä. Omalla kohdallani kaksi kolmesta ei ylittänyt edes ostokynnystä, eikä suuri menetys olisi ollut jos tämä Bladnochkin olisi jäänyt ostamatta.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

The Local Whisky Club on syntynyt


Hurtilla huumorilla, mutta myös asian vaatimalla hartaudella, sekä suurella kunnioituksella mallasviskejä kohtaan syntyi

THE LOCAL WHISKY CLUB
for local people.

Kotipaikka Hämeenlinna
Perustamispvm 4.7.2010.

Klubin tarkoituksena on toimia Suomen Mallaswhiskyseuran paikallisklubina ja edistää viskiharrastusta Kanta-Hämeessä. Viisi Perustajajäsentä odottavat ja toivovat klubille hallittua jäsenmäärän kasvua, mutta ennenkaikkea mielenkiintoisia hetkiä ja mieleenpainuvia tapahtumia tämän maailman jaloimman alkoholijuoman äärellä.

Slainte!

Hannu, Jari, Mika, Minna, Jussi

torstai 1. heinäkuuta 2010

Old Pulteney 1990 /2010 cask 5253

Testissä Old Pulteneyn viskiä Skotlannin pohjoisrannikolta.

Old Pulteney 1990/2010, 57.4%, OB Only available at the Distillery, Cask 5253, Handfilled.

Tuoksussa hyökkää vahva merellinen raikkaus ja suolaisuus. Pehmeää, kuivaa mallasta, sekä sitrusta ja kookosta.

Maku yllättää pehmeydellä ja on todella intensiivinen. Kaunis hunajainen makeus, herkullinen vanilja, pehmeä maltaisuus ja mukavan puhdas tammi toimivat pelkistetyn yksinkertaisena, mutta erittäin hyvänä kokonaisuutena. "Runkoa" ympäröi merellinen suolaisuus.

Jälkimaku on ...Wow! Viski avautuu aivan uudelle tasolle ollen huikean voimakas. Tasapainoinen maltaisuus, makeus ja suolaisuus.. Maku jatkuu todella pitkään uskomattoman vahvana.

Kyllä voi yksinkertainenkin viski olla hyvää. Pelkistetty kokonaisuus toimii mielettömän hyvin ja jälkimaku tarjosi yhden vahvimmista elämyksistä aikoihin. Viskin korkeaa alkoholiprosenttia tuskin huomaa, eikä veden lisäys käynyt edes mielessä.

(Kuva: whiskysamples.eu)