The Local Whisky Clubin paluu maistelupöytään saatiin viimeinkin järjestettyä pitkäksi venyneen tauon jälkeen. Illan teemana oli viskin vuosikymmenet, eli tastingiin oli valittu viskejä 1980-luvun alusta nykypäivään. Tislaamot ja pullotukset eivät olleet niitä useimmin maisteluissa nähtyjä, joten mielenkiintoa riitti.
Maistelussa olivat:
1. Royal Lochnagar 12 yo, 40% (1990’s)
2. Glen Deveron 12 yo, 40% (1980’s)
3. The Dufftown Glenlivet 12 yo, 43% (1980’s)
4. Bunnahabhain 12 yo, 40% (early 1980’s)
5. Laphroaig Highgrove 2006/2018, 46%, Cask No. 2287
Kuninkaallista väriä iltaan saatiin kahden pullotteen verran, kun Royal Lochnagar ja Laphroaig Highgrove kirvoittivat värikästä keskustelua kuningashuoneen osuudesta viskimarkkinoilla. Ensin mainittu sai Royal-etuliitteen käyttöönsä jo vuonna 1848 Kuningatar Viktorian toimesta. Laphroaigille Royal Warrant -arvon antoi Walesin Prinssi Charles vuonna 1994. Samalla alkunsa sai myös tislaamon Highgrove-pullotussarja, joka suunniteltiin varta vasten kuninkaalliselle Highgrove Houselle ja Highgrove Gardensille. Pullojen tuottoa ohjataan hyväntekeväisyyskohteisiin Prinssi Charlesin hallinnoiman The Prince’s Foundation -järjestön kautta.
Perinteiltään nuorehkoa väriä iltaan toi Macduff-tislaamon Glen Deveron, sillä tislaamo on perustettu vasta 1960.
Dufftown ei ole niitä tunnetuimpia tislaamoja Skotlannin single malt -markkinoilla, vaikka tuotannoltaan yksi Diageon suurimmista onkin. Blendimerkit Bell’sin johdolla imaisevat tuotannosta noin 98%. Viski säväytti rotevalla ilmeellään ja monipuolisuudellaan.
Bunnahabhain 12 yo tarjosi trooppista hedelmää ja herukkaisuutta, joten vahvasti luulen, että pullo oli aivan 1980-luvun alusta ja viski siis tislattu 1960-luvun loppupuolella.
20 hengen maistelijajoukkomme ykkössuosikiksi nousi Dufftown, mikä keräsi loppuäänestyksessä peräti 11 ykköspaikkaa. Toiseksi kiilasi Bunnahabhain seitsemällä äänellä ja selvästi muita turpeisempi Highgrove nappasi pronssipaikan kahdella äänellä.
Kokonaisuutena mielenkiintoinen ja erilainen ilta laadukkaiden viskien parissa. Omat tarkemmat arviot maistetuista julkaisen täällä blogissa lähiaikoina. Päivitän linkit arvioihin myös yllä olevaan pullolistaukseen. Royal Lochnagarin olen arvioinut jo vuonna 2011, eikä siihen päivittämisen tarvetta ilmennyt.
