maanantai 30. heinäkuuta 2018

Doyle, Kill City - Aulanko Areena, Hämeenlinna 28.7.2018


Misfits-kitaristi Doyle nähtiin oman bändinsä kanssa Aulanko Areenalla. Illan kuvatunnelmat linkistä:

http://metalliluola.fi/doyle-kill-city-aulanko-areena-hameenlinna-28-7-2018/


sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Strathisla 1970 40yo, The Whisky Agency

Pikkulinnun reissulla lasissa pyörähti vielä toinenkin tuhdin Sherryinen Strathisla.

Strathisla 1970 40yo, 59,6%. Bottled 2011. Ex-Oloroso Hogshead. The Whisky Agency, 204 bottles.


Tuoksu on tuhti ja kuivahkon sherryinen. Paahtunut tammi tuntuu vahvana. Mehukasta hedelmäisyyttä ja lakritsisalmiakkia.

Maku on räjähtävän vahva ja sherry hallitsee hurjalla voimalla. Luumua, rusinaa, suklaata, kahvia ja nahkaa. Tammi tuo sopivasti kuivuutta. Jes!

Jälkimaku kääntyy sopivasti kuivempaan suuntaan ja tammi nousee enemmän esiin. Tummaa suklaata, kahvia ja nahkaa. Lopussa vahva tanniinisuus.

Huikean vahva ja maukas Strathisla. Herkkua!

torstai 26. heinäkuuta 2018

Strathisla 1960, Gordon & MacPhail

Lasissa Olutravintola Pikkulinnun hyllystä löytynyttä vanhaa Strathisla-tuotantoa.

Strathisla 1960, 40%. Gordon & MacPhail. Pullotusvuosi ei tiedossa.


Tuoksu on pehmeä ja täyteläinen. Etenkin vanhoista Macallanista tuttu tuhti ja erittäin aromikas sherryisyys hallitsee. Nätti tammi, tumma suklaa ja kahvi.

Maku on mehukas ja herkullinen. Runsas kypsien hedelmäinen kirjo. Viikunaa, taatelia ja hapahkoa marjaisuutta. Tammi tuo sopivasti kuivuutta.

Jälkimaussa sherryisyys jatkuu runsaana ja makeana. Tammi tuntuu nyt vahvahkona. Suutuntuma jää hieman ohueksi.

Maukas vanhan ajan sherryviski, joskin täyteläisyyttä jäi kaipaamaan.

tiistai 24. heinäkuuta 2018

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Port Elleniä Pikkulinnussa 18.7.2018


Kesäkuukaudet ovat usein hiljaisia viskitastingien osalta, mutta Helsingin Puotilassa sijaitsevassa Olutravintola Pikkulinnussa tehtiin maukas poikkeus. Helteisen kesäillan kattaukseen oli koottu todelliset Islay-viskien harvinaisuudet, kun maisteluun saatiin neljä Port Ellen -pullotetta. Mielenkiintoa siis riitti ja vaikka Port Elleneitä on blogissakin melko paljon jo käyty läpi, niin illan neljästä viskistä kolme oli itselleni entuudestaan maistamattomia.

Tilaisuuden vetänyt Pikkulinnun ravintoloitsija Atte Erkkilä kertoi alkuun tiivistelmän tämän vuonna 1983 suljetun tislaamon historiasta ja itse maisteluosuus sujui leppoisan keskustelun ja mielipiteiden vaihdon merkeissä. Selkeästi tiettyä hartautta ja kunnioitusta illan viskinelikko sai aikaan, sillä kyllähän tässä oltiin todistamassa jotain, mikä ei kovinkaan helpolla tule toistumaan. Port Ellen -pullojen hinnat ovat viime vuosina karanneet pilviin ja hintakehitys on ollut järisyttävää. Vuonna 2001 julkaistu Annual Release -sarjan ensimmäinen julkaisu oli hinnaltaan noin 130€, mutta viime vuonna julkaistu ja nyt maistelussa mukana ollut sarjan seitsemästoista pullote kustantaakin jo noin 3000€/pullo.

Sitten illan viskien kimppuun.


Port Ellen 1983 33 yo, 56,8%. Distilled March 1983, bottled November 2016. Sherry Butt, 174 bottles. Hunter Laing's Old & Rare Platinum Selection.


Tuoksu on lääkemäinen, kevyen turvesavuinen ja kohtuullisen vahvan tammen sävyttämä.

Maku on prosentteihin nähden pehmeä, tyylikkään tamminen ja kohtalaisen turvesavuinen. Raikas mentholin tuulahdus. Makeahko hedelmäisyyden aavistus.

Jälkimaku on pitkähkö ja maukas. Tammi, turpeisuus, vanilja ja lääkemäinen suolaisuus hallitsevat.

Puhdaspiirteinen Port Ellen. Sherryisyyttä ei ole juurikaan havaittavissa, joten tynnyri lieneekin luovuttanut vahvimmat piirteensä jo siinä aiemmin kypsytettyihin viskeihin. Tammi ja turpeisuus ovat hyvin balanssissa. Pullomäärä 174 pulloa on pieni, joten joko tynnyristä on pullotettu vain osa, tai sitten haihtuminen/vuotaminen on ollut todella suurta.


Port Ellen 6th Annual Release 1978 27yo, 54,2%, bottled 2006. (4560 bottles).


Illan setin ainoa ennen maistettu, mutta tässä nyt tuoreet mietteet:

Tuoksu on makeahko ja kivan hedelmäinen (ananas, mango). Turpeisuus tuntuu vahvana ja pehmeänä. Tammi tuo kuivuutta taustalle.

Maku on täyteläinen, turvesavuinen ja puhtaan tamminen. Kypsää hedelmäisyyttä ja kookosta.

Jälkimaussa tammi ja turpeisuus saavat seurakseen suolaisuutta. Viskin täyteläisyys säilyy hyvin.

Mukavan hedelmäisiä piirteitä sisältävä ja tuhtipiirteinen Port Ellen. Selvästi makeampi kuin setin aloittanut Old & Rare.


Port Ellen 11th Annual Release 1979 32yo, 53,9%, bottled 2011. (2988 bottles).


Tuoksu on palaneen tamminen ja syväpiirteinen. Turvesavu on miellyttävän makeahkoa ja kevyen tervaista. Salmiakkia ja trooppista hedelmää. Hyvä tasapaino.

Maku on tuhdin turvesavuinen ja täyteläinen. Tervaisuus, salmiakki ja makea vanilja. Tammi tuntuu vahvana, mutta tyylikkäänä.

Jälkimaku on erittäin pitkä ja täyteläisenä säilyvä. Makujen tasapaino on upean hyvä.

Herkullisen täyteläinen ja puhdaspiirteinen Port Ellen. Selvästi kaikessa edellä verrattaessa kahteen edelliseen.


Port Ellen 17th Annual Release 1979 37yo, 51,0%, bottled 2017. (2988 bottles).


Tuoksu on kuivapiirteinen, kevyehkö ja runsaan tamminen. Suolaisuutta, hapahkoa trooppista hedelmäisyyttä ja kevyesti turvesavua.

Maku on erittäin pehmeä, tasapainoinen ja runsaan vaniljainen. Suuntuntuma on paksuhko ja öljyinen. Turvesavu nousee hiljalleen esiin ja voimistuu kauniisti.

Jälkimaku on uskomattoman pitkä! Turvesavu, tervaisuus, palvikinkku, hunajainen makeus ja tyylikäs tammi. Nyt viski herää toden teolla eloon. Aivan huikea. Wow!

Huikea viski ja mieletön jälkimaku. Ehdottomasti yksi parhaista maistamistani Port Elleneistä!


Kokonaisuutena upea tasting historiallisten pullotteiden äärellä. Iso kiitos Pikkulinnulle tällaisen tilaisuuden järjestämisestä. Blogin aiemmat Port Ellen -arviot löytyvät tästä.




keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Sauna Classic Heavy Metal Garden Party, Tampere 13.-14.7.2018



Linkistä tunnelmat Tampereen Sauna Classic -festareilta. Mukana mm. Uriah Heep, Battle Beast, Beast in Black, Thunderstone ja monta muuta...




maanantai 16. heinäkuuta 2018

Tamnavulin-Glenlivet 75° proof (1970’s)

Tamnavulinin viskejä on osunut kohdalle varsin harvoin, joten otetaanpa nyt käsittelyyn yksi.

Tamnavulin-Glenlivet 75° proof (1970’s) 4cl.


Tuoksu on kevyt ja raikkaan hedelmäinen. Kypsää mangoa, banaania ja vaniljaa. Märkä vilja ja kevyt tammi nousevat esiin. Ruusun raikkautta. Puhdaspiirteinen ja nätti.

Maku on tuoksun tavoin raikas ja mehukas hedelmäisyys hallitsee. Yleisilme on kevyt, mutta maukas. Hento maltaisuus ja tammi tuovat kuivempaa vivahdetta hedelmäisyyden vastapainoksi. Vaniljaa ja kivaa yrttisyyttä (yrttiteetä).

Jälkimaku jatkuu tasaisena ja maukkaana. Hedelmäisyys kääntyy nyt makeasta happamaan ja kirpeään suuntaan. Puhdaspiirteinen tammi. Suolaisuutta nousee mukaan. Tasapaino säilyy erittäin hyvin loppuun saakka.

Miellyttävä ja seesteisen pehmeä viski. Keveiden ikämerkitsemättömien mallasviskien sarjassa erittäin hyvä esitys.

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Aberfeldy 15 yo "Flora & Fauna"

United Distillers -yhtiön (nyk. Diageo) 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa lanseeraama pullotesarja sai lempinimekseen etikettien eläin- ja kasviaiheiden mukaan ”Flora & Fauna”. Sarjassa julkaistu Aberfeldy-tislaamon pullote on ollut hieman haastava saatava jo pitkään, mutta nyt kohdalle osui kyseisen viskin 5cl miniatyyriversio.

Aberfeldy 15 yo ”Flora & Fauna”, 43%. 5cl


Tuoksu on puhdaspiirteinen ja raikas. Hunajaa, persikkaa ja aprikoosia. Vihreän omenan kirpeyttä nousee esiin. Hennosti turpeisuutta ja palanutta tammea.

Maku on suussa sulavan pehmeä ja viehkeän hedelmäinen. Ananasta, persikkaa, aprikoosia ja omenaa. Paahtunut tammi nousee mukaan. Maltaisuus on tuntuvaa, mutta viskin luonteeseen sopien maltillista.

Jälkimaku jatkuu hedelmäisyyden ja tammen hyvässä sopusoinnussa. Sitruksista happamuutta (greippi) nousee esiin.

Kivan eläväinen ja vivahteikaskin viski. Kiehtovan monipuolinen makumaailma pitää hyvin otteessaan ja pullote onkin lajissaan varsin mainio!


keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Tormore-Glenlivet 10 yo (1980’s)

Skotlannista löytyy myös tislaamoja, jotka eivät ole nousseet erityisen tunnetuiksi ja Tormore on yksi näistä. Blogissakin koetaan nyt ensikosketus tähän Speysiden alueella sijaitsevaan tislaamoon vanhan miniatyyripullon muodossa.

Tormore-Glenlivet 10 yo, 40% (1980’s) 5cl


Tuoksu on pehmeä, ylikypsän hedelmäinen ja kevyesti kuminen. Märkää mallasta, kahvia ja makeaa kukkaisuutta.

Maku on makean maltainen, seesteisen pehmeä ja hunajainen. Maitosuklaata, tuoretta tammea, appelsiinia ja vaniljaa.

Jälkimaku jatkuu seesteisissä merkeissä. Maltaisuus, tammi ja maitosuklaa hallitsevat. maku ei kanna kovinkaan pitkään.

Pehmeä ja helppo perusmallasviski. Ei suuria vivahteita, mutta ei juuri vikojakaan.

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Edradour 1973, Gordon & MacPhail Connoisseurs Choice (old brown label)

Maisteluvuorossa Edradourin tuotantoa 45 vuoden takaa. Tämän vuonna 1973 tislatun viskin pullotusajankohta ajoittunee 1980-luvun alkupuolelle.

Edradour 1973, 40%. Gordon & MacPhail Connoisseurs Choice (old brown label). 5cl


Tuoksu on maltainen ja suklainen. Vihreän omenan kirpeyttä, toffeeta, pähkinää ja aromaattista kukkaisuutta. Pehmeä ja tasapainoinen.

Maku on maltainen ja makean hedelmäinen. Suutuntumaltaan viski on öljyinen. Kermatoffeeta, palanutta tammea ja raikasta yrttisyyttä.

Jälkimaku jatkuu öljyisenä ja maltaisena. Hunajaista makeutta, tammen kuivuutta, poltettua sokeria ja viinikumimakeisten hedelmäistä vivahteikkuutta.

Kiva pikku viski. Ei suuri elämys, mutta tasapainoisuudessaan ihan nautittava. Oman aikansa laadukas, nuorehkona pullotettu  mallasviski.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Bowmore 15 yo The Feis Ile Collection 2018

Bowmoren viime vuoden 11-vuotias Feis Ile -pullotus oli oikein herkullinen tapaus, joten ennakko-odotukset tämän vuoden pullotteeseen olivat korkealla. Tällä kerralla ikää on 15 vuotta ja kypsytys ensimmäisen täytön Oloroso Sherrytynnyreissä.


Bowmore 15 yo The Feis Ile Collection 2018, 52,5%. First-fill Oloroso Sherry casks. 3000 bottles.


Tuoksu on pehmeän ja täyteläisen sherryinen. Runsas kuivattujen sekahedelmien kirjo ja sopivan kuiva tammi. Kahvia ja lakritsia. Kevyen tervainen turvesavu nousee nätisti esiin. Tasapainoinen ja tyylikäs.

Maku on tuhdin sherryinen ja herkullinen. Makean maukas hedelmäisyys on suussa sulavaa. Pehmeän lempeä turvesavu sulautuu kokonaisuuteen hyvin. Lakritsin suolaisuutta ja raikasta marjaisuutta (mustaherukka).

Jälkimaussa tammi nousee kauniisti taittamaan sherryisyyttä. Tummaa suklaata, lakritsia ja herukoiden happamuutta. Kuiva, hieman pistävä turvesavu pyörii ympärillä. Palanutta puuta.  Maku jatkuu vahvana pitkään.

Herkullinen, tasapainoinen ja vahvapiirteinen viski. Tyylikäs sherrykypsytys!  Kokonaisuutena tasapainoisempi, hieman kuivempi ja kypsempi kuin viime vuoden pullote. Hyvä Bowmore!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Evil Drive, Evil-Lÿn - Suistoklubi, Hämeenlinna 29.6.2018


Suistolla nähtiin ja kuultiin maukas metalli-ilta, kun lavan valtasivat Evil Drive ja Evil-Lÿn. Illan tunnelmiin linkistä:

http://metalliluola.fi/pahat-kaksoset-evil-drive-evil-lyn-suistoklubi-hameenlinna-29-6-2018/

Kuvia katsottavissa myös Evil Driven Facebook-sivulla.


maanantai 2. heinäkuuta 2018

Bruichladdich 1986, Cask 494

Arviovuorossa toinen vuoden 1986 Bruichladdich.

Bruichladdich 1986, 57%. Cask no 494. Bottled 2006. Dark Sherry Cask. 


Tuoksu on vahvan katajainen ja ginimäinen. Tammea, maltaisuutta, kuivaa sherryä ja raikasta sitrusta. Lakritsin suolaisuutta ja mentholin raikkautta.

Maussa ginimäiset piirteet ovat tuoksun tavoin pinnassa. Tammea, katajanmarjaa, kuivaa vahvaa sherryä, raikasta makeahkoa sitruunaa ja hunajaa. Maltaisuus tuntuu melko kevyenä. Hedelmäkarkkien makeutta nousee esiin.

Jälkimaku jatkuu voimakaspiirteisenä ja maukkaana. Kataja ja sitrus tuntuvat sherryisyyden päällä. Tammi tuo sopivasti kuivuutta. maku jatkuu vahvana todella pitkään ja suolaisuutta nousee esiin.

Voimakaspiirteinen, erikoinen (ja sanoinko jo että ginimäinen) maukas Bruikka. Tämä viski on varmasti rajusti mielipiteitä jakava, mutta erilaisuudessaan hienosti valtavirrasta poikkeava herkku.