lauantai 28. toukokuuta 2011

Macallan 10 yo "2011"


Maistelussa Macallanin 10-vuotiaan "tuorein" versio, (2011)

The Macallan 10 yo, matured in Sherry Casks, 40%. (5cl)

Tuoksussa raikasta sherryisyyttä ja "puhdasta" mallasta. Kuivattuja hedelmiä - rusina, luumu. Pehmeä ja miellyttävä.

Viskin suutuntuma on kevyt ja sherryisyys tuntuu varsinkin alussa yllättävän vaimeana. Hedelmäisyys voimistuu hiljalleen vahvemmaksi. Pehmeää maltaisuutta, nuoruuden raikkautta, jossain määrin myös raakuutta. Hieman yksioikoinen.

Jälkimaku on raikas ja kevyen sherryinen. Jälleen makuprofiilin "ohuus" vaivaa, eikä maku myöskään jaksa kantaa kovinkaan pitkään. Hedelmäisyys muuttuu hieman kitkeräksi.

Ihan ok nuorukainen, joskin hieman raa'an oloinen ja ohut. Aiemmin maistamani vanhemmat versiot, (esim tämä) ovat olleen täyteläisempiä ja tasapainoisempia. Myös Sherryn vaikutus on ollut ennen hallitsevampi.

Ps. Samankaltainen maun tietty laimeus vaivasi myös taannoin maistettua 12-vuotiasta.

torstai 26. toukokuuta 2011

Bowmore 1987 21 yo, Blackadder Raw Cask

Maistelussa mukava Bowmore.

Bowmore 1987 21 yo,
50,1%.
Distilled 8.12.1987,
bottled 9.2009.
Single Oak Cask no 2790.
Bottle no 77 of 96.
Blackadder Raw Cask,
200ml.

Tuoksussa runsasta, mutta pehmeää savua, tammisuutta, sekä makeaa hedelmäisyyttä. Kuiva turpeisuus, kirpakka marjaisuus. Vaniljaa, kermatoffeeta, makeaa kukkaisuutta & ripaus laventelia.

Maku on maukkaan makea ja suutuntuma öljyinen. Pehmeä ja täyteläinen, runsas. Sopivan kuivahko turvesavuisuus, makea laventelisuus. Kypsiä trooppisia hedelmiä, vaniljasokeria. Taustalla suolainen vivahde - lakritsia. Myös tammi nousee kauniisti esiin tuomaan oman vivahteensa. Monipulinen makukirjo.

Jälkimaku on pitkä ja herkullinen. Laventeli & kukkaisuus tuntuvat runsaina, kun taas turvesavu tuo kuivempaa kontrastia. Tammi tuntuu edelleen tyylikkäänä ja puhtaana taustalla.

Maukas ja oikein hyvä, makeahko Bowmore. Varsin miellyttävä ja pehmeä nautittava, vaikka alkoholia on reippaanlaisesti, 50,1%.

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Skotlannin Ylämailla, osa 6

perjantai 13.5.2011 osa 2

Matka jatkui siis Elginiin ja siellä pysähdyskohteemme oli viskipullottaja Gordon & MacPhailin legendaarinen herkkukauppa.


Liike on alunperin perustettu jo vuonna 1895, joten perinteitä riittää. Syötävien herkkutuotteiden lisäksi liikkeestä löytyy luonnollisesti myös oma huoneensa viskeille - ja huikea sellainen. Pääosassa luonnollisesti G&M:n omat pullotteet, mutta myös kattava valikoima tislaamopullotuksia on tarjolla. Pitkät perinteet näkyvät myös pullotteissa, sillä hyvin vanhoja vuosikertoja on myynnissä paljon. Vanhimmat silmiin osuneet vuosikerrat olivat 1930-luvulta. Upea myymälä ja matkalaukku sai taas täytettä.

Elginin jälkeen matkamme viimeinen etappi oli GlenDronachin tislaamo Forguessa. Tislaamokirrosta odotellessa oli sopivasti aikaa "lentävälle lounaalle" ja mukaan varatun eväspussin sisältö maistuikin mainiosti tislaamon pihapiirissä nautittuna ja samalla tislaamorakennuksia ihastellen.















GlenDronachin tislaamokierros oli mukavan kiireetön ja kattava. Erityisesti sykähdyttävää oli nähdä tislaamon vanha, käytöstä poistettu mallastamo. Pienellä ja matalakattoisella mallastuslattialla oli esillä vanhoja työvälineitä ja tilan hämärässä aika tuntui pysähtyvän. Seesteinen hetki ja mielikuvituksessa saattoi aistia maltaan ja savun tuoksun.


Kierros päättyi kypsytysvarastoon ja Glenfarclasin tavoin täälläkin oli mahdollisuus maistaa viskiä suoraan parista tynnyristä. Hieno kokemus.


Kierroksen jälkeen oli aika käydä jälleen maistelupöytään. Maisteltavina olivat Seuraavat GlenDronachit:


- "New Make"
- 15 yo Revival
- 18 yo Allardice
-15 yo Moscatel Finish
- 20 yo Tawny Port Finish
- 1993 Manager's Cask, hand filled - distillery exclusive.

"Perus" 15- ja 18-vuotiaat maistuivat sherryisyydessään yhtä hyviltä kuin ennenkin, mutta kahteen viiniviimeisteltyyn en oikein päässyt "sisään". Ei nyt huonoja, mutta ei suosikkilistallekaan. Vain tislaamolta saatavissa oleva 1993 oli hyvä ja tuhti sherrymonsteri. Täyteläinen, runsaan sherryinen ja maukas viski, jonka makuprofiili ei latistunut runsaastakaan vedellä laimentamisesta.Erittäin hyvä tynnyri ja pullo tätä nektaria päätyikin "ostoskoriin".

Mukava tislaamo, jossa vallitsi varsin miellyttävä ilmapiiri.

Sitten edessä olikin enää matka Aberdeeniin ja majoittuminen keskustan hotelliin. Pubiin oli tietysti vielä päästävä ja pitkän päivän jälkeen "Real Ale" maistuikin jälleen mahtavalle. Aiempien päivien raskaiden skottiruokien vastapainoksi illallinen "espanjalaisittain" tapasbaarissa, mikä olikin ihan hyvä veto. Ei nyt maailman parasta tapasta, mutta tähän paikkaan ihan toimivaa ja kurniva vatsa tuli täyteen.

Iltaolut "The Grillissä" ja sitten olikin jo aika suunnistaa hotellille. Matkatavaroiden pakkaamaisen lomassa vielä yömyssyksi porukalla viskit, jonka jälkeen hetkeksi unten maille..


Lauantai 14.5.2011


Aikainen aamiainen ja kotimatkalle. Aamulennolla Lontoon Heathrow'lle ja sieltä nopea jatko Helsinkiin. Koneenvaihto oli tällä kerralla hieman liiankin nopea, sillä matkalaukku ei enää Helsingin koneeseen ehtinyt, vaan päätti jäädä vielä hetkeksi Lontooseen. Pari päivää myöhemmin laukkukin kera tuliaisviskien sitten saapui kotiovelle ja matka oli saatu siltäkin osin päätökseen.

Mukavaa oli ja paljon tuli nähtyä, kiitokset vielä tässä koko matkaseurueelle!

Skotlannin Ylämailla, osa 5

perjantai 13.5.2011 osa 1


Aikainen aamu valkeni aurinkoisena ja kirkkaana, mutta jälleen tuulisena. Maukkaan skottiaamiaisen jälkeen oli aika hyvästellä Gairnshiel Lodge ja sen lämminhenkinen ja viehättävä omistajapariskunta Archie & Justine. Matkatavarat siis bussiin ja kohti uusia seikkailuja...














Päivän ensimmäinen kohde oli keskellä Speysiden viskialuetta sijaitseva Dufftown ja siellä yllättäen viskikauppa.


The Whisky Shop Dufftownin valikoima oli hieno ja mielenkiintoista tutkimista olisi riittänyt vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Aikataulumme salli vain suhteellisen nopean pysähdyksen, joten oma huomioni keskittyi muutamaan hieman iäkkäämpään pullotteeseen. Maistiaisiakin oli tarjolla ja nopeasta "minitastingistani" muodostui seuraavanlainen:

- Strathisla 30 yo, Gordon & MacPhail. Ihan ok, mukava sherryisyys, jälkimaku hieman pistävä.
- Strathisla 40 yo, Gordon & MacPhail. Hyvä ja tuhti, runsaan sherryinen, jälkimaku vahvan tamminen.
- Glenfarclas Family Cask 1971 40 yo for The Whisky Shop Dufftown. Oloroso Sherry Cask no 152. Runsaan sherryinen, vahvapiirteinen ja maukas. Hyvä tynnyri! Selvästi maukkaampi kuin edellispäivänä tislaamolla maistettu vuoden 1967 yksilö. Tätä olisi tehnyt mieli ostaa pullollinen kotiin, mutta kun kaikkea ei vaan voi ostaa vaikka kuinka haluaisi.




Matka jatkui.. Seuraavana käyntikohteena Speyside Cooperage ja viskitynnyrien käsittelyn ihmeet. Lyhyt videoesitys tynnyrintekijöiden työstä, sekä katsaus "verstaalle" tarjosivat ytimekkään tietopaketin. Raskaat tynnyrit liikkuvat yllättävän kevyen näköisesti ammattilaisten käsittelyssä.
Kiinnostava aihe, johon olisi voinut syventyä nyt nähtyä laajemminkin.



Seuraavana The Macallan.


Legendaarinen tislaamo ja yksi suosikeistani sherrykypsytettyjen viskien saralla. Tislaamokierrokset olivat täyteen buukattuja, joten meillä oli tyytyminen vain vierailukeskuksen antiin. Kauppa oli pieni pettymys, eikä mitään "spesiaalia" ollut tarjolla. "Visitor Centrestä" jäi muutenkin hieman kliininen kuva, täältä puuttui se monien muiden paikkojen lämminhenkinen ilmapiiri. Valokuvaus ja fiilistely ulkona tislaamorakennusten edessä nosti kuitenkin tunnelmaa ja pian olikin aika taas jatkaa matkaa. Bussin nokka nyt kohti pohjoista ja Elginin kaupunkia.


Osa 6

lauantai 21. toukokuuta 2011

Skotlannin Ylämailla, osa 4

torstai 12.5.2011 osa 2


Glenlivetiltä matkamme jatkui kohti Ballindallochia ja siellä sijaitsevaa Glenfarclasin tislaamoa, jossa oli luvassa perusteellinen tutustuminen tislaamon toimintaan.










Tutustumiskierroksemme olikin kattava, edeten vaihe vaiheelta koko tuotantoprosessin läpi. Kierros päättyi kypsytysvarastoon, "Warehouse 1". joka tarjosikin henkeäsalpaavan näyn. Vanhoja tynnyreitä aina 1950-luvun alkupuolelta lähtien lähes jokaiselta vuodelta. Täällä voi aistia elävästi viskinvalmistuksen pitkät perinteet ja tuntea olevansa todistamassa jotain ainutlaatuista.


Syvemmällä varaston uumenissa odotti vielä lisää herkkua. Pääsimme maistelemaan suoraan tynnyreistä paria eri versiota: vuodelta 1992 olevasta tynnyristä löytyi väriltään vaalea, herkullisen hedelmäinen ja raikas viski, jonka pirteys oli varsin miellyttävä tuttavuus. Vuoden 1990 tumman punertava Sherry Butt tarjosi vahvaa makua, runsasta sherryisyyttä, sekä tummaa suklaata. Tuhti ja täyteläinen.

Seuraavaksi olikin aika siirtyä tislaamon upeaan maisteluhuoneeseen, jonne oli katettu lisää herkkuja.


Maisteluun saimme ensiksi neljä tuotetta:

- Glenfarclas 15 yo. Viski oli maukas, runsaan sherryinen ja makeahko.
- Glenfarclas 21 yo. Profiililtaan selvästi edellistä kuivempi, silkkinen ja tyylikäs.
- Glenfarclas 175th Anniversary: Sekoitus eri ikäisistä tynnyreistä, joista vanhin vuodelta 1952. Pääpaino kuitenkin nuoremmissa. Maukas, vivahteikkaan sherryinen, "iäkäs". Pitkä kaunis jälkimaku.
- Glenfarclas 1967 43 yo, Selected for The Spirit of Speyside Whisky Festival 2011. Bottle no 47 of 51. Vahva, kuivan sherryinen ja hedelmäinen. Hyvä, mutta hieman yksioikoinen, ikään nähden lievä pettymys.

Tastingin aikana oli puhetta tislaamon mainiosta 40-vuotiaasta pullotteesta ja kuinka ollakkaan, esittelijämme kävi nappaamassa pullon vielä tätäkin maisteluun.

- Glenfarclas 40yo. Rusinaisen makea, herkullinen. Pitkä, täyteläinen ja todella tasapainoinen maku. Upea viski.


Tämän todella mahtavan tislaamovisiitin jälkeen paluu hymyssä suin Gairnshiel Lodgelle, jossa ennen illan viskitastingia oli aikaa pienlle ulkoilulle.




Sitten taas viskejä laseihin. Gordonin johdolla maistelussa tällä kerralla seuraavat juomat:


- anCnoc 16 yo. Ei suuria tunteita, vaisua ja mitäänsanomatonta.
- Cragganmore Distiller's Edition. Parempi kuin perusversio, mutta ei tämäkään oikein innostanut.
- Glen Elgin 16 yo Cask Strength. Vahvaa ja maltaista, tasainen, yllätyksetön.
- Springbank 1997 Cask Strength, Cask no 789, bottled 2008. Bottled for Oddbins. Vahva Springeri, hyvää ja ihan maukasta. Kiva hedelmäisyys.
- Kilchoman Spring 2011 Release. Savuinen ja mukavan puhdaspiirteinen nuorukainen. Hyvää!
- Port Askaig Cask Strength. (Caol Ila). Savua, turvetta, nuorta terävyyttä. Raa'ahko ja tylsä.


Sitten illallista. Nyt saimme muiden ruokien lisäksi pöytään myös haggista perinteisin menoin samalla runoja lausuen. Ruokasalissa suurella veitsellä avattu herkku hupeni nopeasti nälkäisiin suihin.

Haggiksella täytettyä kananrintaa

Pintti paikallista Alea ja yömyssyksi vielä tilkka viskiä, niin olikin jo taas aika painua nukkumaan ja lataamaan akkuja seuraavaan päivään..


Osa 5 Osa 6

perjantai 20. toukokuuta 2011

Skotlannin Ylämailla, osa 3

torstai 12.5.2011, osa 1

"Full Scottish Breakfast" ja pintti olutta loivat mahtavan lähtökohdan uuteen päivään. Vatsa täynnä paahtoleipaa, makkaraa, pekonia, munakokkelia, haggista, yms. oli mukava hypätä bussiin ja suunnistaa kohti uusia kokemuksia.






Päivän ensimmäinen vierailukohde oli Royal Lochnagar Distillery Ballaterissa.



Gordon Muirin johdolla kattava kierros tislaamolla, jossa oli Glen Gariochin tavoin mielenkiintoista nähdä viskin valmistusprosessia oikeasti ja aidossa ympäristössä, sekä tuoksutella täytettäväksi meneviä tyhjiä tynnyreitä. Ex- Sherrytynnyreistä nousi ilmoille mahtavia aromeja ja eri tynnyreillä tuntui olevan keskenään huomattaviakin eroja. Valitettavasti itse tislaamorakennuksen sisällä oli valokuvaus kielletty.














Kierroksen jälkeen tislaamon maisteluhuoneessa Royal Lochnagar tasting, jossa mukana:

- "New Make". Maltainen, voimakas, makeahko.
- 12 yo. Maukas, tasapainoinen, pehmeä ja hyvä.
- Distiller's Edition: Viiniviimeistely hieman häiritsee varsinkin jälkimakua, ei niin hyvä ja tasapainoinen kuin 12 yo.
- Selected Reserve: Tämän viskin keskimääräinen ikä pyörii noin 20 vuoden kieppeillä. Hieno ja tyylikäs sherryisyys, loistava makujen tasapaino. Lopussa kaunis savun häivähdys. Erittäin hyvää.

Lochnagarin jälkeen matka Tomintouliin ja siellä pysähdys viskikauppaan.


The Whisky Castle olikin mukava kokemus. Hauska myymälä, jossa jälleen valtavat valikoimat. Palvelualttiit omistajat ja maistiaisia oli runsaasti tarjolla. Omaan lasiin valikoitui kaksi Ex-Bourbontynnyreissä kypsytettyä Macallania yksityisiltä pullottajilta ja "makuelämys" oli odotetunlainen. Ei toimi Macallan Bourbonissa, ei sitten millään. Parempi oli jo G&M:n Whisky Castlelle pullottama vuoden 2002 Caol Ila, mutta Dougles Laingin OMC-sarjan vuoden 1967 "Probably Speyside's Finest" 42 yo, (Glenfarclas) olikin jo todellista herkkua.

Evästauko ja kohti Ballindallochissa sijaitsevaa Glenlivetin Tislaamoa..

The Glenlivet sijaitsee luonnonkauniilla paikalla ja tarjoaa vierailijoille maksuttoman kierroksen tislaamolla. Tällä kerralla aikataulumme ei antanut myöden kierokselle osallistumiseen, vaan tyydyimme ihastelemaan tislaamorakennuksia ulkoapäin, sekä poikkesimme vierailukeskuksen kaupassa. Tislaamon kauppa olikin tyylikäs. Paljon mielenkiintoisia pullotteita, tyylikkäitä laseja, yms, yms. Myös hintataso oli varsin kohtuullinen. Ilman ostoksia ei täältä ulos selvinnyt. Tislaamo jätti itsestään varsin miellyttävän ja laadukkaan kuvan.




Osa 4 Osa 5 Osa 6

torstai 19. toukokuuta 2011

Skotlannin Ylämailla, osa 2

Keskiviikko 11.5.2011

Maaseudun rauhassa nukutun yön jälkeen maistuikin jo taas kevyt aamupala, sekä aurinkoisessa, mutta raikkaan tuulisessa säässä ulkosalla nautittu "drami" kymmenvuotiasta Aberlouria. Upeat maisemat kruunasivat elämyksen.


Kierros lähikyliin ja sitten olikin aika aloittaa Aberdeenin lentokentältä startannut Mallaswhiskyseuran järjestämä matkaosuus.
Pääjoukon lento oli "onneksi" puolisen tuntia myöhässä, joten koneen laskeutumista odotellessa oli sopivasti aikaa yhdelle Real Alelle ja pikkusuolaiselle kentän ihan mainiossa pubissa.

Sitten porukalla meille varattuun bussiin ja matkaan. Tiemme vei suoraan ensimmäiselle tislaamolle, joka oli Glen Garioch. Oldmeldrumin kylässä sijaitseva tislaamo on kaunis ja piiloutuu ovelasti kylän suojaan.


Tislaamokierroksen aluksi maistelussa oli Glen Garioch 12 yo, sekä näimme lyhyen videoesityksen. Sitten tutustumaan paikkoihin. Tislaamopäällikön johdolla kiersimme koko tislaamon, jossa oli viskinvalmistus täydessä käynnissä. Kypsytysvarastolla tynnyreiden ihmettelyn lomassa saimme maisteluun tislaamon vuoden 1991 vintagen. Nopeahko, mutta hyvä ja mielenkiintoinen kierros päättyi "Visitor Centreen", jossa maitelussa oli vielä yksi iäkkäämpi pullote, eli 1978 vintage.













Mukava "kylätislaamo", vaikka itse viski ei lähes turpeettomana ja muutenkin varsin kevyenä ole makuprofiililtaan oikein omaan makuuni. (Vanhemmissa vuosikerroissa on käytetty kevyen turpeista mallasta, mutta nykyään tislaamo käyttää täysin turpeetonta mallasta).
Matka oli kuitenkin saanut hyvän alun!

Oldmeldrumin kylästä matka jatkui kohti majapaikkaamme, eli Gairnshiel Lodgea.
Matkalla pysähdys "sekatavarakauppaan" - Strachan's of Royal Deeside, (kuva vas.). Kaupan viskivalikoima oli ällistyttävän hyvä ja laaja. Paljon "ikivanhoja", sekä muita mielenkiintoisia pulloja vieri vieressä. Pää täytyi pitää kylmänä ettei ostoskassi olisi täyttynyt jo täältä.


Gairnshiel Lodgelle majoittumisen jälkeen vuorossa oli viskitasting, matkan oppaamme Gordon Muirin johdolla. Tastingin aiheena oli "haistelu ja maistelu", eli kuinka löytää tuoksut ja maut viskeistä, sekä tunnistaa ne. Mielenkiintoinen tilaisuus, jossa "testiviskeinä" toimivat Glenlivet 12 yo, Cragganmore 12 yo, Dalwhinnie 15 yo, Macallan 10 yo Sherry Wood, Talisker 10 yo, sekä Lagavulin 16 yo.

Maistelun jälkeen tuhti illallinen ja jälleen ajoissa nukkumaan, että virtaa riittäisi vielä tulevillekin päiville.





Osa 3 Osa 4 Osa 5 Osa 6