Rob Roy 12 yo

Tarkastelussa vaihteeksi sekoiteviskiä., eli Morrison Bowmoren tuotevalikoiman  Rob Roy 12-vuotiaana versiona.

Rob Roy 12 yo, 40%. Blended Scotch Whisky

Tuoksu on raikkaan hedelmäinen, kirpeän sitruksinen ja suklainen. Yllättävän roteva maltaisuus ja runsaahko tammi. Hennosti turvesavua.

Maku on pehmeä, kevyehkö ja tuoksun tavoin raikkaan hedelmäinen. Tammi, puhdas maltaisuus ja hento turpeisuus. Taustalla blendimäistä pistävyyttä.

Jälkimaku jatkuu tasapainoisena ja hapahko sitrus nousee enemmän pintaan. Viljaisuus, tammi ja hyvin hennoksi hiipuva turpeisuus. Loppu jää ohueksi ja melko lyhyeksi.

Mukava blendi, missä on paljon yhtäläisyyksiä 1990-luvun alun Ballantine’s 12 yo:n kanssa.

Tomintoul 1967/2011, Malts of Scotland Angel’s Choice, Cask No. 11023

Lasissa kauniisti ikääntynyt Tomintoul.

Tomintoul 1967, 47,5%. Bottled 11/2011. Bourbon Hogshead #11023. Malts of Scotland Angel’s Choice. (5cl, 48 bottles)

Tuoksu on aromikas ja makean trooppisen hedelmäinen. Raikas herukkaisuus tuo sopivasti kirpeyttä. Runsaasti vaniljaa. Tammi ja maltaisuus tuntuvat tyylikkään puhdaspiirteisinä. Yleisilme on vivahteikas, kaunis ja virheetön.

Maku on pehmeän täyteläinen ja tuoksun tavoin herkullisen trooppisen hedelmäinen. Raa’ahkon mangon happamuutta, ananasta ja makeaa persikkaa. Herukkaisuus/nokkonen tuo kirpeyttä. Kermatoffeeta, puhdasta maltaisuutta ja tyylikkäästi tammea.

Jälkimaussa tammi voimistuu upeasti taittaen hedelmien makeuden taustalle. Hapahko marjaisuus, vanilja ja pehmeä maltaisuus ovat hyvin tasapainossa. Pituutta riittää hyvin.

Hieno esimerkki kauniisti ikääntyneestä mallasviskistä. Maukas ja tyylikäs vanhus!

Kilkerran Heavily Peated, Batch 3

Kilkerranin turpeista viskiä lasissa, eli Heavily Peated -sarjan osa 3.

Kilkerran Heavily Peated, Batch 3, 59,7%. Bottled 17.3.2020. 80% Ex-Bourbon & 20% Ex-Sherry

Tuoksu on raaka ja kirpeän hedelmäinen. Turvesavu tuntuu vahvana. Puhdaspiirteinen maltaisuus. Tuoretta tammea ja salmiakin suolaisuutta.

Maku on voimakas, raa’ahko ja miellyttävän turvesavuinen. Tuhkaisuutta, paahtunutta tammea, maltaisuutta ja sitrusta. Makea vaniljaisuus yrittää nousta taustalta esiin.

Jälkimaussa viskin nuori ikä puskee vielä selvemmin läpi. Sitrus nousee pintaan raa’ahkona ja happamana. Puhdasta tammea, vaniljaa, salmiakin suolaisuutta ja ärhäkkää pippurisuutta. Turvesavu on tuhtia ja kuivaa loppuun saakka.

Kokonaisuus oli yllättäen raaemman oloinen kuin sarjan edellinen julkaisu. Tuhti nuori turvepommi, mutta Batch 2 säilytti papereissani sarjan kärkipaikan.

Battle Beast - Pakkahuone, Tampere 19.11.2020

Noora Louhimo - Battle Beast

Kotimaan metallitykki Battle Beast pääsi Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneen lauteille peräti kolmen keikan verran, kun koronarajoitteet jakoivat alkuperäisen yhden konsertin kolmeen osaan. Olimme Metalliluolan iskuryhmällä paikalla keikoista ensimmäisellä ja illan raportti kuvineen löytyy nyt Luolan sivuilta:

https://metalliluola.fi/kotimaisen-power-metallin-juhlaa-battle-beast-tullikamarin-pakkahuone-tampere-19-11-2020/

Bunnahabhain 34 yo, Douglas Laing OMC (2001?)

 Lasissa Bunnahabhainia Douglas Laingin vanhasta Old Malt Cask -sarjasta. Näille miniatyyreille tyypillisesti vain viskin ikä on mainittu, mutta käsittääkseni kyseinen viski on tislattu vuonna 1967 ja pullotettu 2001.

Bunnahabhain 34 yo, 40,5%. Douglas Laing Old Malt Cask. (50ml, 1967/2001?)

Tuoksu on trooppisen hedelmäinen ja raikas. Kypsää aprikoosia, herukoiden kirpeyttä, toffeeta ja voin rasvaisuutta. tammi tuntuu taustalla vahvahkona.

Maku on alhaisiin prosentteihin nähden voimakaspiirteinen. Trooppiset hedelmät, tammi ja voin rasvaisuus hallitsevat. Makeaa kukkaisuutta, pehmeän kevyt maltaisuus ja ripaus suolaisuutta.

Jälkimaussa tammi voimistuu ja lääkemäisen katkeria piirteitä nousee esiin. Yrttiteetä. Loppu kuivahtaa reippaasti ja hedelmäisyys kääntyy hapahkoksi.

Maukas ja tyypillinen 1960-luvun lopun Bunna, joskin tässä yksilössä nätti tuoksu päihitti maun. Vierellä verrokkina maistettu 1967 33 yo oli puhdaspiirteisempi ja kokonaisuutena parempi.

Port Charlotte PC12

Tuhtia turvesavua Islaylta. 

Port Charlotte PC12 Oileanach Furachail, 58,7%. (Travel Retail 2015)

Tuoksu on melko sulkeutunut ja kovahko. Kuivaa sherryä, rusinaa ja poltettua tammea. Vahva turvesavuisuus on makeahkoa ja kevyen tervaista. Maltaisuus tuntuu runsaana taustalla. Kypsää omenaa ja lakritsin suolaisuutta.

Maku on tuhti ja yleisilmeeltään kuivahko. Tuhkainen turvesavu ja palanut tiukahko tammi hallitsevat. Kuivattuja sekahedelmiä, sitrusta ja suolaisuutta.

Jälkimaku jatkuu tiukkana ja ikeniä kuivattavana. Tammi ja kuiva turvesavu jatkuvat vahvoina. Omenaa, sitrusta ja aprikoosia.

Vahva ja haastava PC. Kokonaisuutta tasapainottavaa makeutta jäin kaipaamaan. Nyt lopputulos on liian kuiva ja kireä.

Tamdhu Batch Strength No. 004 (2019)

 Lasissa tuoretta Tamdhu-tislaamon tuotantoa.

Tamdhu Batch Strength No. 004, 57,8%. (2019)

Tuoksu on vahva, tuhdin sherryinen, mentolinen ja hieman rommimainen. Appelsiinia, rusinaa ja suklaata. Taustalla katkeraa yrttisyyttä. Vahvuutta on huimasti ja pieni laimennus on paikallaan aromien avaamiseksi.

Maku on voimakas, tuhdin rusinainen ja makean rommimainen. Yleisilme on kireä ja suutuntuma jää melko ohueksi. Hapanta sitrusta, mentolia ja kuiva maltaisuus.

Jälkimaussa happamuus voimistuu ja sitruksisuus puskee sherryn takaa voimakkaasti esiin. Rommimainen makeus pyörii ympärillä. Maltaisuus jatkuu kuivana ja lopussa tiukahko tammi ottaa myös tilaa itselleen.

Haastava ja tiukahko sherryttely Tamdhulta. Vesilisä ei tuo kokonaisuuteen parannusta, vaan latistaa muutenkin ohutta makuprofiilia. Myöskään rommimaiset piirteet eivät itseltäni kehuja saa. Ei jatkoon.

Erja Lyytinen - Lockdown live @ Tavastia-klubi, Helsinki 13.11.2020

Blueskitaristien kärkikastiin lukeutuva Erja Lyytinen nähtiin intiimillä klubikeikalla Helsingin Tavastialla. Konserttia oli mahdollista seurata joko olemalla paikan päällä, tai kotona nettistriiminä. Tämän mainion keikan raportti ja lisää kuvia löytyy nyt Metalliluolan sivuilta:

https://metalliluola.fi/erja-lyytinen-lockdown-live-tavastia-klubi-helsinki-13-11-2020/

Kuvat: Hannu Juutilainen (2020)

Finlaggan Feis Ile 2017, Port Wood Finish

Testissä Finlaggan Feis Ile 2017. Islayn mysteeriosastolla siis mennään.

Finlaggan Feis Ile 2017, 55%. Port Wood Finish. Bottled May 2017. 900 bottles.

Tuoksu on tuhdin turvesavuinen, palaneen kuminen ja hapahkon hedelmäinen. Raakaa omenaa, luumua, viikunaa ja suklaata. Hapan sitrus ja raikas mentoli. Nuoruuden raikkautta (ja raakuutta).

Maku on vahvan turvesavuinen ja happaman hedelmäinen. Port tuntuu kevyenä. Palanutta kumia, sitrusta, tuoretta tammea ja merellistä suolaisuutta. Yleisilme on nuori ja raa’ahko.

Jälkimaussa hapan sitruksisuus voimistuu ja tuhti turvesavu tuntuu kuivana ja palaneena. Poltettu tammi ja kumi säilyvät mukana. Finaali jää melko lyhyeksi.

Ilmeisen nuori ja kokonaisuutena vaatimaton pullotus. Kokonaisuus on raa’ahko ja pettymyksen puolelle tässä syvästi painutaan. Muistikuvien ja arvion mukaan vuoden 2016 versio oli parempi.

Ardbeg TEN (2007)

 Lasissa kolmetoista vuotta sitten pullotettu Ardbeg TEN.

Ardbeg TEN, 46%. Bottled 2007. (Bottle code L7 142)

Tuoksu on täyteläinen, vaniljainen ja banaaninen. Turvesavu tuntuu pehmeänä ja makeana. Kypsää trooppista hedelmää, puuhiiltä ja kevyesti tammea.

Maku on pehmeän täyteläinen ja lempeän turvesavuinen. Palanutta tammea, runsaasti vaniljaa ja kypsää banaania. Maltaisuus tuntuu taustalla tuhtina.

Jälkimaku jatkuu tasapainoisena ja maukkaana. Makeus säilyy yllättävän hyvin. Pehmeää turpeisuutta, kypsää persikkaa, sopivasti tammea, keveää kukkaisuutta ja salmiakin suolaisuutta. Kiva pippurisuus tuo särmää.

Maukas ja tyypillisen laadukas TEN! Parivertailussa erot vuonna 2018 pullotettuun versioon jäivät melko pieniksi, joten hyvällä tiellä Ardbeg tämän tislaamon kivijalkapullotteen kanssa on edelleenkin.

North-Port Brechin 1981/2000, Gordon & MacPhail Connoisseurs Choice

Nyt vuorossa blogin ensimmäinen viski vuonna 1983 suljetun North Port -tislaamon tuotannosta.

North-Port Brechin 1981, 40%. Bottled 2000. Gordon & MacPhail Connoisseurs Choice. (Bottle code JJ/E)

Tuoksua hallitsee kostea maltaisuus. Kuivattuja sekahedelmiä, paahteista tammea ja syksyisen märkiä lehtiä. Mentholin raikkautta ja lakritsin suolaisuutta nousee taustalta. 

Maku on pehmeä ja tasapainoinen. Tuoksun tavoin maltaisuus hallitsee. Kypsä hedelmäisyys ja hieman katkera suklaisuus. Suutuntuma on melko öljyinen. Taustalla mintun raikkautta.

Jälkimaussa minttu ja sitrus voimistuvat. Maltaisuus säilyy runsaana. tammi tuntuu kuivahkona ja melko kireänä. Vahva lakritsisuus nousee lopussa esiin.

Ympäripyöreä, mutta tasapainoinen esitys. Ihan jees, joskin lopulta vivahteikkuutta olisin kaivannut enemmän. Kyllä tätä kuitenkin mielellään nauttii. 

Bruichladdich 15 yo (b. 1999)

Bruichladdichia 1990-luvun lopusta. Vuosikymmenen alussa pullotettu versio ei vakuuttanut, mutta katsotaan mitä tämä sanoo.

Bruichladdich 15 yo, 43%. Bottled 1999 (bottle code L9 321)

Tuoksu on raikas, kirpeän herukkainen, kypsän trooppisen hedelmäinen ja pehmeän maltainen. Tammi tuntuu puhtaana. Taustalla aavistus monille tämän ajan Bruikille tyypillistä pahvisuutta.

Maku on kevyehkö ja miellyttävän pehmeä. Kypsää hedelmäisyyttä, runsaasti tammea, merellistä suolaisuutta ja kuivahkoa mallasta.

Jälkimaku kääntyy hapahkon sitruksiseksi (greippi). Tammi tuntuu edelleen runsaana. Maltaisuus on kuivahkoa ja hieman pahvimaista. Maku latistuu ja loppuu melko lyhyeen.

Joitain kivoja piirteitä sisältävä 15 yo, mutta kokonaisuus ei kuitenkaan kanna loppuun saakka. Maku jää lopulta turhan vaisuksi ja lopussa pistäväksi.

Caol Ila 26 yo, Douglas Laing OMC (2001?)

Nyt tarkastelussa iäkäs Caol Ila Douglas Laingin vanhasta miniatyyrisarjasta. Tässä pikkupullossa ei yksilöidä pullotteen tislaus- tai pullotusvuotta, mutta selvitykseni perusteella kyseinen viski on mitä ilmeisimmin tislattu 1974 tai 1975 ja pullotettu 2001.

Caol Ila 26 yo, 50%. Douglas Laing Old Malt Cask (50ml, bottled 2001?)

Tuoksu on pehmeän turvesavuinen ja suolainen. Raikas sitrus ja merellisyys, makea vanilja. Tammi nousee esiin poltettuna. Taustalla kaneliomenan ja lakritsin vivahteita.

Maku on pehmeä ja melko täyteläinen. Tuhkainen turvesavuisuus on makeahkoa ja kevyen tervaista. Kukkaista öljyisyyttä, vaniljaa, merellistä raikkautta ja suolaisuutta. Tammi tuo kuivuutta taustalle.

Jälkimaku jatkuu yllättävän makeana, vaikka kuivahko tammi nouseekin enemmän esiin. Kypsää hedelmää, vaniljaa ja kukkaisuutta. Suolaisuus ja lääkemäinen katkeruus voimistuvat lopussa.

Maukas ja vivahteikas Caol Ila, joskin tislaamolle epätyypilliset makean kukkaisen vivahteet rikkovat tasapainoa hieman. Vaan kyllä tätä mielellään juo!

Imperial 1979/1993, Gordon & MacPhail

Imperialin viskejä on osunut lasiin harvakseltaan, vaikka ne parhaimmillaan ovatkin maukkaan hedelmäisiä ja vivahteikkaita. Paikataan nyt tilannetta vanhalla Gordon & MacPhail -miniatyyrillä.

Imperial 1979, 40%. Bottled 1993. Gordon & MacPhail. (5cl, bottle code IC/BFD)

Tuoksu on pehmeä, kypsän hedelmäinen ja suklainen. Kevyehkö maltaisuus. Makeaa kukkaisuutta ja tuoretta tammea. Taustalla aavistus lääkemäistä katkeruutta.

Maku on melko täyteläinen ja suutuntumaltaan öljyinen. Makeaa hedelmäisyyttä, vivahteikasta kukkaisuutta, vaniljaa ja aavistus sherryä. Makea maltaisuus ja kevyt tammi.

Jälkimaku jatkuu tasapainoisena ja maukkaana. Hedelmäisyys ja kukkaisuus hallitsevat. Suklaisia sävyjä nousee taustalta. Tammi voimistuu hieman.

Maukas ja nätti Imperial. Kokonaisuus on hyvin tasapainossa.

Silentium - On The Rocks, Helsinki 28.10.2020

Silentium

Helsingin On The Rocksissa vietettiin mainio ilta melankolisen metallimusiikin parissa, kun lavalla nähtiin pitkältä levytystauolta palannut Silentium. Keikka juhlisti yhtyeen tuoretta Motiva-albumia ja illan tunnelmat löytyvät sanoin ja kuvin nyt Metalliluolasta.

https://metalliluola.fi/surumielisia-savelia-suomesta-silentium-on-the-rocks-helsinki-28-10-2020/

Riina - Silentium