Pariin kertaan lasissa on pyörähtänyt uusi Laphroaig Cairdeas 12 yo, 57,5%, Friends Of Laphroaig / Feis Ile 2009.
Tässä tuntemukset:
Tuoksu on raikkaan (raa'an) hedelmäinen, jonka läpi alkoholi tuntuu vahvana. Missä on tälle perinteiselle Islay-tislaamolle tyypillinen savu? Nyt tuoksu ei ole lainkaan tunnistettavissa Laphroaigiksi. Ainoastaan hieman vettä lisäämällä savuisuutta irtoaa hento häivähdys.
Maku on korkeasta alkoholiprosentista johtuen voimakas. Kirpeä hedelmäisyys, (päärynä, vihreä raaka omena), nousee päällimmäisenä esiin, jota merellinen raikkaus täydentää. Siinäpä se sitten oikeastaan olikin... Savuisuutta / turvetta ei löydy juuri nimeksikään, samoin poissa on vanhoille hyville Lappareille tyypillinen lääkemäisyys ja suolaisuus. Niinpä tämä viski onkin Laphroaigiksi todella outo ja vaisu.
Jälkimaku on varsin lyhyt, terävän pistävä ja varsin mitätön, joka tekee viskistä selkeästi ikäistään nuoremman oloisen
Suoraan sanottuna kaiken kaikkiaan huono tuote, joka kilpaileekin vahvasti heikoimman maistamani Laphroaigin tittelistä.
Laphroaigin pullotteissa on kautta linjan tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana isoja muutoksia ja suunta on valitettavasti jyrkästi alaspäin.
Lisää ajatuksiani Laphroaigin nykytilasta täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti