maanantai 30. heinäkuuta 2018

Doyle, Kill City - Aulanko Areena, Hämeenlinna 28.7.2018


Misfits-kitaristi Doyle nähtiin oman bändinsä kanssa Aulanko Areenalla. Illan kuvatunnelmat linkistä:

http://metalliluola.fi/doyle-kill-city-aulanko-areena-hameenlinna-28-7-2018/


sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Strathisla 1970 40yo, The Whisky Agency

Pikkulinnun reissulla lasissa pyörähti vielä toinenkin tuhdin Sherryinen Strathisla.

Strathisla 1970 40yo, 59,6%. Bottled 2011. Ex-Oloroso Hogshead. The Whisky Agency, 204 bottles.


Tuoksu on tuhti ja kuivahkon sherryinen. Paahtunut tammi tuntuu vahvana. Mehukasta hedelmäisyyttä ja lakritsisalmiakkia.

Maku on räjähtävän vahva ja sherry hallitsee hurjalla voimalla. Luumua, rusinaa, suklaata, kahvia ja nahkaa. Tammi tuo sopivasti kuivuutta. Jes!

Jälkimaku kääntyy sopivasti kuivempaan suuntaan ja tammi nousee enemmän esiin. Tummaa suklaata, kahvia ja nahkaa. Lopussa vahva tanniinisuus.

Huikean vahva ja maukas Strathisla. Herkkua!

torstai 26. heinäkuuta 2018

Strathisla 1960, Gordon & MacPhail

Lasissa Olutravintola Pikkulinnun hyllystä löytynyttä vanhaa Strathisla-tuotantoa.

Strathisla 1960, 40%. Gordon & MacPhail. Pullotusvuosi ei tiedossa.


Tuoksu on pehmeä ja täyteläinen. Etenkin vanhoista Macallanista tuttu tuhti ja erittäin aromikas sherryisyys hallitsee. Nätti tammi, tumma suklaa ja kahvi.

Maku on mehukas ja herkullinen. Runsas kypsien hedelmäinen kirjo. Viikunaa, taatelia ja hapahkoa marjaisuutta. Tammi tuo sopivasti kuivuutta.

Jälkimaussa sherryisyys jatkuu runsaana ja makeana. Tammi tuntuu nyt vahvahkona. Suutuntuma jää hieman ohueksi.

Maukas vanhan ajan sherryviski, joskin täyteläisyyttä jäi kaipaamaan.

tiistai 24. heinäkuuta 2018

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Port Elleniä Pikkulinnussa 18.7.2018


Kesäkuukaudet ovat usein hiljaisia viskitastingien osalta, mutta Helsingin Puotilassa sijaitsevassa Olutravintola Pikkulinnussa tehtiin maukas poikkeus. Helteisen kesäillan kattaukseen oli koottu todelliset Islay-viskien harvinaisuudet, kun maisteluun saatiin neljä Port Ellen -pullotetta. Mielenkiintoa siis riitti ja vaikka Port Elleneitä on blogissakin melko paljon jo käyty läpi, niin illan neljästä viskistä kolme oli itselleni entuudestaan maistamattomia.

Tilaisuuden vetänyt Pikkulinnun ravintoloitsija Atte Erkkilä kertoi alkuun tiivistelmän tämän vuonna 1983 suljetun tislaamon historiasta ja itse maisteluosuus sujui leppoisan keskustelun ja mielipiteiden vaihdon merkeissä. Selkeästi tiettyä hartautta ja kunnioitusta illan viskinelikko sai aikaan, sillä kyllähän tässä oltiin todistamassa jotain, mikä ei kovinkaan helpolla tule toistumaan. Port Ellen -pullojen hinnat ovat viime vuosina karanneet pilviin ja hintakehitys on ollut järisyttävää. Vuonna 2001 julkaistu Annual Release -sarjan ensimmäinen julkaisu oli hinnaltaan noin 130€, mutta viime vuonna julkaistu ja nyt maistelussa mukana ollut sarjan seitsemästoista pullote kustantaakin jo noin 3000€/pullo.

Sitten illan viskien kimppuun.


Port Ellen 1983 33 yo, 56,8%. Distilled March 1983, bottled November 2016. Sherry Butt, 174 bottles. Hunter Laing's Old & Rare Platinum Selection.


Tuoksu on lääkemäinen, kevyen turvesavuinen ja kohtuullisen vahvan tammen sävyttämä.

Maku on prosentteihin nähden pehmeä, tyylikkään tamminen ja kohtalaisen turvesavuinen. Raikas mentholin tuulahdus. Makeahko hedelmäisyyden aavistus.

Jälkimaku on pitkähkö ja maukas. Tammi, turpeisuus, vanilja ja lääkemäinen suolaisuus hallitsevat.

Puhdaspiirteinen Port Ellen. Sherryisyyttä ei ole juurikaan havaittavissa, joten tynnyri lieneekin luovuttanut vahvimmat piirteensä jo siinä aiemmin kypsytettyihin viskeihin. Tammi ja turpeisuus ovat hyvin balanssissa. Pullomäärä 174 pulloa on pieni, joten joko tynnyristä on pullotettu vain osa, tai sitten haihtuminen/vuotaminen on ollut todella suurta.


Port Ellen 6th Annual Release 1978 27yo, 54,2%, bottled 2006. (4560 bottles).


Illan setin ainoa ennen maistettu, mutta tässä nyt tuoreet mietteet:

Tuoksu on makeahko ja kivan hedelmäinen (ananas, mango). Turpeisuus tuntuu vahvana ja pehmeänä. Tammi tuo kuivuutta taustalle.

Maku on täyteläinen, turvesavuinen ja puhtaan tamminen. Kypsää hedelmäisyyttä ja kookosta.

Jälkimaussa tammi ja turpeisuus saavat seurakseen suolaisuutta. Viskin täyteläisyys säilyy hyvin.

Mukavan hedelmäisiä piirteitä sisältävä ja tuhtipiirteinen Port Ellen. Selvästi makeampi kuin setin aloittanut Old & Rare.


Port Ellen 11th Annual Release 1979 32yo, 53,9%, bottled 2011. (2988 bottles).


Tuoksu on palaneen tamminen ja syväpiirteinen. Turvesavu on miellyttävän makeahkoa ja kevyen tervaista. Salmiakkia ja trooppista hedelmää. Hyvä tasapaino.

Maku on tuhdin turvesavuinen ja täyteläinen. Tervaisuus, salmiakki ja makea vanilja. Tammi tuntuu vahvana, mutta tyylikkäänä.

Jälkimaku on erittäin pitkä ja täyteläisenä säilyvä. Makujen tasapaino on upean hyvä.

Herkullisen täyteläinen ja puhdaspiirteinen Port Ellen. Selvästi kaikessa edellä verrattaessa kahteen edelliseen.


Port Ellen 17th Annual Release 1979 37yo, 51,0%, bottled 2017. (2988 bottles).


Tuoksu on kuivapiirteinen, kevyehkö ja runsaan tamminen. Suolaisuutta, hapahkoa trooppista hedelmäisyyttä ja kevyesti turvesavua.

Maku on erittäin pehmeä, tasapainoinen ja runsaan vaniljainen. Suuntuntuma on paksuhko ja öljyinen. Turvesavu nousee hiljalleen esiin ja voimistuu kauniisti.

Jälkimaku on uskomattoman pitkä! Turvesavu, tervaisuus, palvikinkku, hunajainen makeus ja tyylikäs tammi. Nyt viski herää toden teolla eloon. Aivan huikea. Wow!

Huikea viski ja mieletön jälkimaku. Ehdottomasti yksi parhaista maistamistani Port Elleneistä!


Kokonaisuutena upea tasting historiallisten pullotteiden äärellä. Iso kiitos Pikkulinnulle tällaisen tilaisuuden järjestämisestä. Blogin aiemmat Port Ellen -arviot löytyvät tästä.




keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Sauna Classic Heavy Metal Garden Party, Tampere 13.-14.7.2018



Linkistä tunnelmat Tampereen Sauna Classic -festareilta. Mukana mm. Uriah Heep, Battle Beast, Beast in Black, Thunderstone ja monta muuta...




maanantai 16. heinäkuuta 2018

Tamnavulin-Glenlivet 75° proof (1970’s)

Tamnavulinin viskejä on osunut kohdalle varsin harvoin, joten otetaanpa nyt käsittelyyn yksi.

Tamnavulin-Glenlivet 75° proof (1970’s) 4cl.


Tuoksu on kevyt ja raikkaan hedelmäinen. Kypsää mangoa, banaania ja vaniljaa. Märkä vilja ja kevyt tammi nousevat esiin. Ruusun raikkautta. Puhdaspiirteinen ja nätti.

Maku on tuoksun tavoin raikas ja mehukas hedelmäisyys hallitsee. Yleisilme on kevyt, mutta maukas. Hento maltaisuus ja tammi tuovat kuivempaa vivahdetta hedelmäisyyden vastapainoksi. Vaniljaa ja kivaa yrttisyyttä (yrttiteetä).

Jälkimaku jatkuu tasaisena ja maukkaana. Hedelmäisyys kääntyy nyt makeasta happamaan ja kirpeään suuntaan. Puhdaspiirteinen tammi. Suolaisuutta nousee mukaan. Tasapaino säilyy erittäin hyvin loppuun saakka.

Miellyttävä ja seesteisen pehmeä viski. Keveiden ikämerkitsemättömien mallasviskien sarjassa erittäin hyvä esitys.