 |
| Laadukkaiden viskien ystävät täyttivät Vanhan kahtena päivänä |
Järjestyksessään jo kymmenes UISGE-viskifestivaali kiinnosti jälleen viskiharrastajia ja Helsingin Vanha ylioppilastalo täyttyi kahtena päivänä ääriään myöten. Itse oli paikalla tapahtuman avauspäivänä perjantaina.
Mukana karkeloissa olivat lähes kaikki maahantuojat tuotteineen ja ohjattuja tastingeja järjestettiin tapahtuman aikana runsaasti. Valikoimaa oli enemmän kuin yhdessä (tai kahdessa) päivässä pystyy sisäistämään, mutta tässä muutamia poimintoja kohdalle osuneista.
Edringtonilla oli tarjolla muun muassa tällä hetkellä supersuosittua Highland Parkia ja Macallania. HP-hype ei ole oikein itseeni iskenyt, joten poimin maistoon pari Macallania (koska Bowmorelta ei ollut tällä hetkellä mitään uutta tarjolla).
 |
| 15 yo Triple Cask oli odotusten kaltainen, nykyaikainen ja kevyehkön sherryn hallitsema pullote. |
 |
| 18 yo Sherry Oak (2018) tarjosi jo kaikkea enemmän, olen maukas ja tasapainoinen. Hyvä viski pehmeän sherryisyyden ystäville. Miinuksena pullon korkeahko hinta (Alkossa 270€). |
Interbrandsin tiskiltä löysin lasiini Juraa, Dalmorea ja jenkkiviski Michtersiä.
 |
| "One Road"-juliste palautti mieleen viime syyskuisen vierailun Juralla |
 |
| Keskellä poseeraava Jura 1989 oli puhdaspiirteinen ja tyylikäs. Tämä viski oli säilyttänyt vahvuutensa hienosti pitkästä kypsytyksestä huolimatta. Laadukas pullote! |
 |
| Dalmore Port Wood tarjosi täyteläistä ja runsasta hedelmäisyyttä, ollen kaikin puolin maukas tuote. |
 |
| Jenkkiviskeistä lasiin valikoitui Michter’s Single Barrel 10 yo, joka osui Amerikan ihmeisiin tottumattoman maistajan suuhun kivasti. Viski oli tasapainoinen, eikä liian makea. Ei tästä kuitenkaan skottilaisten haastajaa vielä itselleni tullut. |
Kotimaisista tislaamoista otin käsittelyyn Valamon. Esillä oli kiva kattaus erilaisissa tynnyreissä kypsytettyjä turpeettomia ja turvesavuisia versioita. Tarjolla olleiden näytteiden perusteella tislaamo on erittäin hyvällä tiellä ja aivan alkuajoista on otettu todella suuri harppaus eteenpäin. Tislausprosessi ja tynnyrivalinnat tuntuvat olevan nyt kohdallaan ja jatkossa täältä on lupa odottaa hyvää. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä lisäkypsytys tuo tullessaan.
Juomatalo Pikkulintu tarjosi jälleen laajan kattauksen vanhempia ja harvinaisempia herkkuja.
 |
| Flora & Fauna -sarjaa |
Valitettavasti kolikon kääntöpuolena tein havainnon, että tällä tiskillä myös hinnat oli nostettu melkoisen tappiin. Toki ymmärrän sen, että monille muuten tavoittamattomien ja harvinaisten viskien tuominen paikalla on hieno ele, mutta samalla raaka bisnes ja vanhempien pullotteiden viime vuosien raju hintojen nousu näkyy. Kamalimpana esimerkkinä nostan esiin Bowmoren vuoden 1971 34 yo:n, jonka 1cl annoksesta olisi lompakkoa pitänyt raottaa käsittämättömät 95€. Toki pullo on maailmalla huutokauppatavarana nykyään kallis (+-3000€), mutta ilmestyessään kyseinen viski maksoi vain +-350€ (Oma pullo on ostettu Lontoon Heathrowlta n.330€). Tähän suhteutettuna en voi käsittää tuota 95€ hintalappua, mutta on maailmassa monta muutakin asiaa joita en ymmärrä ja eihän se ole tyhmä joka pyytää… Toivottavasti kuitenkin tätä ostaneet tunsivat saaneensa rahalle vastinetta. Hieno viskihän tuo on.
Edullisemmassa päässä Pikkulinnun tiskiltä hyvän (tai ehkä jopa parhaan) hinta-laatusuhteen tarjosi Royal Mile Whiskiesille pullotettu Skye Single Malt 1987 23 yo, joka oli oikein mainio ja pehmeän turpeinen herkku 5€/1cl hinnallaan.
 |
| Skye Single Malt pitää sisällään Taliskeria. |
 |
| Bubbahabhain 1980/2014 34 yo (The Whisky Fair) oli laadukas ja maukas, mutta jotenkin persoonaton. Tässä ikäluokassa Bunnalta on parempiakin pullotteita osunut kohdalle. |
Yleisesti Vanhan ylioppilastalon järjestelyt sujuivat tapahtumassa pääsääntöisesti hyvin, mutta yläkerrassa pidettyjen tastingien osalta homma oli sotkeutua pahasti. Jo lipunmyynnistä alkaneet ongelmat johtivat siihen, että osallistujat otettiin sisään nimilistoilla, joissa ainakin omalla kohdallamme oli puutteita. Lopulta kuitenkin järjestäjillä olleen toisen listan avulla ryhmämme saatiin sisään. Tastingien ”nimenhuuto” oli sijoitettu Vanhan kapeaan aulatilaan, joka useaan yhtä aikaa alkavaan maisteluun jonottavien toimesta tukkiutui täydellisesti ja meno oli kuin marokkolaisella torilla.
Illan tastingiksi valikoitunut GlenAllachie tarjosi hyvän läpileikkauksen omistajan vaihdoksen myötä uudelleen brändätyn tislaamon toimintaan. Tästä ja tislaamon viskeistä lisää myöhemmin omassa jutussaan.
 |
| GlenAllachiet ryhmäpotretissa |
UISGE 2020 oli jälleen osallistumisen arvoinen tapahtuma ja mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Alla kuvasatoa illan tapahtumista.
 |
| Monilla osastoilla oli kattava valikoima mielenkiintoisia pullotteita |
 |
| Kilkerran 8 yo Cask Strength yllätti postitiivisesti. Tuhti ja maukkaan sherryinen herkku. |
 |
| Octomorea erittäin vahvan savun ystäville |
 |
| Bruichladdichin The Classic Laddie voitti tänä vuonna Uisgen viskikilpailun Islay-sarjan |
 |
| 5x The Glenlivet |
 |
| Taliskeria Skyen saarelta |
 |
| Valinnanvaraa riittää |
 |
| Kilchomanin laadukasta valikoimaa |
 |
| Teerenpelillä oli tarjolla muun muassa Uisge X juhlapullote |
 |
| Iltapäivästä oli vielä rauhallista |
 |
| Bruichladdich |
 |
| Muutamat kaikissa Uisgeissa mukana olleet olivat sonnustautuneet asiaankuuluvasti |
 |
| Keskustelu käynnissä |
 |
| Menossa mukana myös The Helsinki Distilling Co viskeillään ja gineillään |
 |
| Loch Lomondin värisuora |
 |
| The Macallan |
 |
| Uisge X. Perässä olevan pisteen merkitys on toistaiseksi arvoitus. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti