White Bowmore 1964

1990-luvulla julkaistut kolme Black Bowmorea ovat nousseet nykypäivänä todelliseen kulttiasemaan viskiharrastajien keskuudessa. Nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin Bowmoren tislaamo päätti herättää henkiin vastaavan "legendan" kolmella erilaisella pullotteella. 2007 julkaistiin uusi Black Bowmore, 2008 vuoron sai White Bowmore ja suunnitelmien mukaan tänä vuonna trilogia täyttyy vielä yhdellä. (Alun alkaen kerrottiin että kolmas olisi "red", mutta viime päivinä on kantautunut huhua, jonka mukaan kolmas pullote olisi "gold", aika näyttää..). Nämä uudet pullotteet ovat myöskin jo ehtineet kerätä mainetta ja kunniaa maailmalla erilaisten palkintojen muodossa, tästä lisää esimerkiksi täällä.

Mutta nyt maistelussa sarjan kakkos-osa, Eli Bowmore White 1964, 43yo, 42,8%, 732 bottles.

Tämän iäkkäimmän maistamani Bowmoren tuoksu on todella miellyttävä ja vahvan aromaattisen tyylikäs. Herkullinen sekoitus pehmeää kermatoffeeta, eksoottista hedelmää ja raikasta herukkaa.
Viskin suutuntuma on hento ja silkkisen pehmeä.
Maku on tyylikkään vivahteikas, iän tuomaa kuivuutta löytyy sopivasti ja korkeasta iästä huolimatta puu ei nouse liian vahvasti esiin. Herukka hallitsee makuprofiilia ja ripaus suolaista salmiakkia tuntuu voimakkaana häivähdyksen omaisena hetkenä keskivaiheilla. Eksoottiset hedelmät ja toffee luovat nautinnollisen pohjan ja kirpeät herukanlehdet ja jopa nokkosen aromit tuovat raikkautta, jota harvoin näin iäkkäässä viskissä pääsee aistimaan.
Jälkimaku on miellyttävä ja todella pitkä, yllättävän ja täyteläisen öljyisyyden noustessa esiin.

Uskomattoman upea viski, jota mielellään nauttisi enemmänkin. Nyt maistetun annoksen jälkeen jäi kaipaus, lisää...