Macallan 1990/2011, 51.5%, Malts of Scotland, Fino Sherry Hogshead #1135, 254 Bts. Distilled 24.1.1990, bottled 27.5.2011.
Tuoksu on tyylikäs ja kuivahko. Kuivattuja hedelmiä, valkosuklaata, kermaa. Raikas ja hieman sitruksinen (appelsiininkuori). Kuivaa sherryä, sekä hieman alkoholin terävyyttä. Kaipaa ehkä pientä laimennusta?
Maku on miellyttävän mausteinen. Kuivahko sherryisyys on tyylikästä. Viski on mukavan pehmeä ja maultaan runsas. Kuivattuja aprikooseja, neilikkaa, kanelia, sekä sopivasti viinimäistä happamuutta. Hento turpeisuus taustalla.
Jälkimaku on pitkä ja tasapainoinen. Kermaista suklaata, hedelmiä, sekä kevyesti esiin nousevaa tammea ja turvetta.
Hyvä, kevyehkö ja hieman totutusta vahvemmasta sherrylinjasta poikkeava Macallan. Mielenkiintoinen ja maukas, mutta jotain jää kuitenkin puuttumaan, että tämä viski nousisi aivan huipputasolle.
Macallan 1990/2011, 49.1%, Malts of Scotland, Oloroso Sherry Hogshead #1134, 184 Bts. Distilled 24.1.1990, bottled 27.5.2011.
Tuoksu on täyteläisempi kuin Fino-versiossa. Runsas kypsä hedelmäisyys - rusina, viikuna.Raikasta minttuista vivahdetta taustalla. Hyvä tasapaino.
Maku on makea ja runsaan sherryinen. Kypsää hedelmäisyyttä, tummaa suklaata, karamellisoitua appelsiinia sekä pehmeä, runsas maltaisuus. Suuntuntuma jää hieman ohueksi.
Jälkimaku tarjoaa tämän viskin parhaan osan. Upeasti kasvava makukaari suorastaan räjähtää täyteen voimaansa vasta jälkimaussa. Maukasta sherryä, tammea, tummaa suklaata. Vahva ja pitkään kestävä.
Hyvä ja se "perinteisempi" Macallan, joskaan ei kuitenkaan aivan pärjää saman ikäluokan tislaamopullotteille.
Keskenään selkeästi erilaiset Macallanit olivat hyviä, mutta parempiakin yksilöitä tältä tislaamolta on tarjolla. Suurin anti olikin tuo alussa mainittu eri sherrytyyppien vaikutuksen vertailu. Fino tarjosi odotetusti kuivemman ja tavallaan mielenkiintoisemman profiilin, mutta Oloroson sopiva makeus ja huikea loppumaku nostivat sen tästä kaksikosta suosikikseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti