Taannoin kirjoittelin viskien sokkomaistelusta, sekä UISGE 2011 tapahtumaan liittyvästä viskikilpailusta. Sain kutsun tuomaroimaan kilpailuun osallistuneita viskejä ja tämä "sokkomaistelu" pidettiin viime viikolla, jotta tulokset ja "paras/parhaat viski(t)" voidaan tapahtumassa julkaista.
Tuhti aamupäivä viskien parissa tästä tuomaroinnista muodostuikin. Viskit oli jaettu alueittain omiin sarjoihinsa ja puolueettomuuden sekä tasapuolisuuden takaamiseksi kunkin sarjan maisteluun osallistujat arvottiin ennen tuomaroinnin alkua.
Omalla kohdalla arpa osoitti sarjaa Highland-viskit, joka olikin kipailun suurin yksittäinen sarja, sisältäen 29 viskiä.
Pieni epäusko ja tilanteen hallitsemattomuus meinasi päytään istuessa vallata mielen, kun eteen oli katettu 15 annosta viskejä ja toinen mokoma oli vielä odottomassa.
Viskisieppo kirjoittikin aiemmin siitä, kuinka maistella, arvioida, tai yleensä hallita tällaista määrää.
Aikaa oli onnaksi varattu maistelulle riittävästi, joten kiire ei päässyt yllättämään. Alkuun kuluikin tovi vain lasimäärää ihmetellessä ja "maistelusuunnitelmaa" laatiessa.
Sitten työhön. Taktiikaksi valitsin viskien lajittelun tuoksun perusteella. Rauhallisesti haistellen eroja alkoikin löytyä ja kommentteja sekä arvosanoja piirtyi paperille tasaiseen tahtiin. Tuoksujen jälkeen homma avautui jo yllättävän paljon, sillä erot parhaiden ja heikoimpien välillä olivat valtavat ja tästä muodostui "lähtöjärjestys" maisteluun.
Maistelussa tulivatkin vastaan uudet haasteet, sillä näin suuren määrän nauttiminen kerralla ei kuullostanut kovin järkevältä. Olikin turvauduttava sylkykuppiin jotta aistit pysyisivät kirkkaina loppuun asti.
Tuoksujen perusteella tekemäni maistelujärjestys toimikin hyvin, alkaen "heikoimmista" tai muuten keveimmistä, edeten tasaisesti voimistuvana kaarena kohti loppua.
Jälleen erot olivat suuria, muutaman suosikin noustessa selvinä esiin. Ensimmäisen setin mielestäni neljä parasta viskiä poimin "talteen" odottamaan seuraavaa neljäntoista viskin kattausta.
Kakkos-setti samalla kaavalla läpi, parhaiden kesken vielä vertailut ykkös-setin parhaisiin ja maali. Viskit olivat selkeästi järjestyksessä ja oma suosikki löydetty!
Kunkin maisteluryhmän/alueen parhaat viskit kerättiin vielä "best of the best" vertailuun ja arpa heitti myös minut mukaan tähän maisteluun.Kun lasissa oli nyt vain kuuden sarjan voittajaviskit, oli tästä joukosta oman "lopullisen" suosikin löytäminen helppoa. Erot olivat jälleen suuria.
Mielenkiintoinen tilaisuus ja varsin erilainen maistelutapahtuma kuin mikään muu aiemmin kokemani. Oli ilo olla mukana.Ja niin, mikä oli se paras viski? No, sehän oli tietysti... Vastausta tähän joudutaan vielä odottamaan, sillä voittajat paljastetaan luonnollisesti vasta UISGESSA.
Highlandin osalta omat "topit ja flopit" lupaan avata myös kaikkien nähtäville, mutta toki nekin vasta UISGEN jälkeen täällä blogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti