Kuukauden levyklassikko 9: Thin Lizzy - Johnny The Fox

Parhaista Thin Lizzy-levyistä puhuttaessa varmastikin ensiksi mieleen tulee bändin suurimmat hitit sisältänyt Jailbreak vuodelta 1976, tai vaikkapa vuoden 1979 Black Rose.
Vaan tällä kerralla ei mennä siitä mistä aita on matalin, vaan napataan käsittelyyn pian Jailbreakin jälkeen (vielä samana vuonna) julkaistu Johnny The Fox, sillä viimeaikoina juuri tämä levy on tullut pistettyä selkeästi useimmin soimaan kun Thin Lizzyä olen kuunnellut.

Tämä levy tarjoaakin varsin tasapainoisen ja viihdyttävän kokonaisuuden vahvaa Irlantilaista hardrockia.

Levyn kaksi ensimmäistä kappaletta, Johnny, sekä Rocky tarjoavat mainiota, melodista ja vahvaa rockia.
Kolmas kappale, tyylikäs Borderline on rauhallinen ja aivan loistava kappale. Todellinen helmi.
Don't Believe World jatkaa vankkaa menoa, biisi vakiinnuttikin paikkansa Lizzyn keikkasetissä ja toimiikin liveversiona loistavasti.
Puheosuudella alkava ja mainiosti rullaava Fools Gold, jonka jälkeen levyn hieno nimibiisi Johnny The Fox Meets Jimmy The Weed. Monipuolinen ja maukkaasti mustaan soul-musiikkiin vivahtava kappale.
Kepeän popahtava Old Flame toimii välipalana ja seuraava kappale, Massacre tarjoaakin vahvaa tykitystä alusta loppuun. Jykevä biisi!
Hidas Sweet Marie onnistuu välttämään monia balladeja vaivaavan liian imelyyden, jonka jälkeen levy päätetään rytmikkäissä merkeissä Boogie Woogie Dancella.

Lyhyestä versi kaunis, voitaisiin kai tästä sanoa, sillä ajan hengen mukaisesti kokonaiskestoa levyllä on vain reilut 35 min. Kokonaisuus kuitenkin toimii ja ainakin itsellä levy on jäänyt elämään yhtenä parhaista Thin Lizzy-levyistä.

1. Johnny
2. Rocky
3. Borderline
4. Don't Believe A Word
5. Fools Gold
6. Johnny The Fox Meets Jimmy The Weed
7. Old flame
8. Massacre
9. Sweet Marie
10. Boogie Woogie Dance



Philip Lynott - Bass, Vocals
Brian Downey - Drums
Scott Gorham - Guitars
Brian Robertson - Guitars