Kilchoman Am Bùrach (2020)

Vaihteeksi uutta viskituotantoa lasissa. Arviossa Kilchomanin melkoisen tynnyrisekoituksen sisältävä Am Bùrach.

Am Bùrach, gaelic for ‘the mess’, might seem a strange name for a limited edition single malt. That would be if you were not aware of the story behind this unique bottling; the delicious consequence of an incident in 2014 where two different Kilchoman expressions were mistakenly combined.

 The unnamed stillman, whilst vatting casks, accidentally mixed Machir Bay (a core expression from Kilchoman) and Port Matured Kilchoman causing Islay Heads, General Manager, to describe the resulting whisky as ‘Am Bùrach’. The name stuck.

 A true one-off, never to be repeated, Am Bùrach has a somewhat complicated nine year maturation, a vatting of bourbon and sherry matured Kilchoman combined with port cask matured in 2014, the whisky was then filled back in bourbon barrels for a further six years ahead a six month finish in ruby port casks.

 

Kilchoman Am Bùrach, 46%. Bottled 2020

Tuoksu on vahvan tervainen ja kypsän luumuinen. Turvesavu kietoutuu ympärille tuhtina. Poltettua tammea, maltaisuutta ja marjaista happamuutta. Hyvä startti!

Maku on tuoksun tavoin tervainen ja herkullinen. Tuhti turvesavu levittäytyy runsaan hedelmäisyyden ympärille. Suutuntuma on pehmeä ja täyteläinen. Hapahkoa herukkaa, tummaa suklaata ja kivan raikas sitrus.

Jälkimaussa turvesavuisuus ja tervaisuus kuivahtavat odotetusti. Tammea nousee esiin. Portviinin happamuutta, tummaa suklaata ja vaniljakahvia.

Runsaasta tynnyri- ja makukirjosta huolimatta Am Bùrach tarjoaa tasapainoisen ja herkullisen kokonaisuuden, joka rinnakkain maistellessa kiilaa jopa ohi aiemmin kehumani tämän vuoden Loch Gorm -julkaisun. Maukas Islay-viski!

Caperdonich 1968 37 yo, Murray McDavid Mission

 Tarkastelussa iäkäs Caperdonich.

Caperdonich 1968 37 yo, 46,2%. Sherry/Madeira Casks. Murray McDavid Mission

Tuoksu on pehmeä ja kypsän trooppisen hedelmäinen. Vaniljaa, kookosta ja runsaahkona esiin nouseva tammi. Pippurista mausteisuutta.

Maku on makean maltainen, tyylikkään tamminen ja tuoksun tavoin runsaan trooppisen hedelmäinen. Vanilja ja kookos tuntuvat myös maussa. Suutuntuma on öljyinen ja täyteläinen.

Jälkimaussa tammi voimistuu odotetusti ja hedelmäisyys kuivahtaa enemmän happamaan suuntaan. Sitrusten raikkautta ja kevyesti suolaisuutta.

Hyvä ja tasapainoinen, joskin lopulta melko yllätyksetön iäkäs Caperdonich. Tämä viski vaatii hieman aikaa ja kärsivällisyyttä auetakseen. Sherryn ja Madeiran vaikutus jäi häviävän pieneksi.

Glen Garioch 21 yo (+-2004)

Lasissa hedelmäinen Glen Garioch.

Glen Garioch 21 yo, 43%  (+-2004)

Tuoksu on makean hedelmäinen ja vaniljainen. Parfyymimainen laventeli nousee vahvasti esiin. Hunajaa, persikkaa ja tuoretta tammea. Kevyt tumman suklaan katkeruus.

Maku on keveä ja pehmeä. Laventeli hyökkää heti voimalla. Vanilja ja trooppinen hedelmäisyys tuntuvat runsaina. Kypsää persikkaa. Tammi tuo hieman kuivempaa ilmettä taustalle. Kevyt maltaisuus.

Jälkimaussa makeus säilyy yllättävän runsaana. Laventeli on edelleen voimakasta. Tammi voimistuu taustalla. Vaniljaa, kosteaa mallasta ja kevyesti suolaisuutta.

Laventelin kyllästämä hedelmäilotulitus. Hyväähän tämä on, joskin varmasti vahvasti mielipiteitä jakava.

Inchgower 12 yo ”A De Luxe” (1980’s)

Inchgowerin viskejä ei usein kohdalle osu, eikä tislaamokaan niihin Skotlannin tunnetuimpiin lukeudu. Tässä 12-vuotias, joka lienee pullotettu 1980-luvun puolivälin kieppeillä.

Inchgower 12 yo ”A De Luxe”, 40% (1980’s)

Tuoksu on ylikypsän hedelmäinen ja pölyisen tamminen. Poltettua voita ja makeaa yrttisyyttä. Runsaahko maltaisuus. Taustalla suolaisuutta.

Maku on pehmeä ja miellyttävä. Runsas kypsä hedelmäisyys hallitsee. Tammi ja maltaisuus tuntuvat melko kuivina. Grillimakkaran rasvaisuutta ja suolaisuutta. Täyteläisyyttä riittää 40% runkoon nähden hyvin.

Jälkimaku jatkuu seesteisenä ja pehmeänä. Ylikypsiä omenia ja luumuja, yskänlääkettä, puhdasta maltaisuutta ja tammea. Lopussa maku jää vähän ponnettomaksi (mikä ei toki yllätä).

Tyypillinen 1980-luvun perusmalt, jossa makuprofiili ”likaisempi” ja rouheampi kuin monissa turhan kliinisissä nykyviskeissä. Kiva viski, joskaan ei tästä nyt mitään erityisen syvää muistijälkeä jää.

Bowmore 1989 30 yo. Hunter Laing Old & Rare Platinum Selection

 Tarkastelussa 30-vuotias Bowmore Hunter Laingin valikoimasta.

Bowmore 1989 30 yo, 53,1%. Bottled 2019. Hunter Laing Old & Rare Platinum Selection. 172 bottles.

 

Tuoksu on hunajainen, pehmeän yrttinen ja tyylikkään tamminen. Hento turvesavuisuus pyörii ympärillä samettisen pehmeänä ja kevyen tervaisena. Lakritsin suolaisuutta, kypsiä trooppisia hedelmiä ja nallekarkkeja.  

Maku on täyteläinen ja suutuntumaltaan öljyinen. Runsas kypsä hedelmäisyys, lakritsi ja pehmeän tervainen turvesavuisuus. Raikasta minttua ja eukalyptusta. Tammi nousee mukaan tyylipuhtaana. 

Jälkimaku on pitkä ja lämmittävä. Hento turpeisuus sulautuu hedelmäisyyteen kauniisti. Tammi on tyylikkäänä mukana loppuun saakka. Lakritsin suolaisuus tuo sopivasti särmää. Tasapaino säilyy hienosti läpi makukaaren. 

Tyylikkäästi ikääntynyt kolmekymppinen. Laadukas ja herkullinen viski.  

Aberlour 8 yo, 50% (1980’s)

Blogin edellisestä Aberlour-arviosta on jo kauan, joten paikataan tilanne tislaamon 1980-luvun 8-vuotiaalla pullotteella.

Aberlour Over 8 Years Old, 50%, 75cl (1980’s)

Tuoksu tarjoaa makeahkoa sherryä, appelsiinia ja lääkemäisyyttä. Taustalta kumpuaa suklaisia ja nahkaisia sävyjä. Maltaisuus sitoo aromit hyvin yhteen.

Maku on miellyttävän pehmeä, maukkaan sherryinen ja toffeinen. Mintun raikkautta. Suutuntuma on öljyinen. Tuoksun tavoin appelsiini nousee kivasti esiin. Aavistus nahkaa ja runsas "obe” (Old Bottle Effect).

Jälkimaku on vahvapiirteinen. Sitruksisuus nousee nyt sherryn takaa alkua hallitsevammaksi. Maltaisuus tuntuu nyt kuivahkona ja ripaus tammea nousee mukaan. Lääkemäisyys ja siirappinen yrttisyys tuovat loppuun särmää.

Hyvä ja maukas Aberlour. Pitkä aika pullossa lienee pyöristänyt ja tiivistänyt makuja sopivasti.

Talisker 100° Proof. Gordon & MacPhail (1970's)

1950/1960-luvulla tislattu Talisker kuulostaa lähtökohdiltaan varsin lupaavalle, joten odotukset tähän olivat korkealla. Kyseisen 1970-luvulla pullotetun viskin tislausajankohta on mysteeri, sillä tislausvuoden kertova kaulaetiketti on mitä ilmeisimmin vuosien saatossa pullosta irronnut ja kadonnut. Vastaavalla pääetiketillä on valmistettu ainakin vuosikerrat 1957 ja 1967, mutta nyt tosiaan ollaan tämän suhteen vain arvailujen varassa. Toki voi olla myös mahdollista, että tässä pullossa ei ole alun perin ollutkaan tislausvuosimainintaa.

Talisker 100° Proof. Gordon & MacPhail. 26 ⅔ Fl Ozs (1970’s)

Tuoksu on kauniin sherryinen, pehmeän maitosuklainen ja tyylikkään tamminen. Kaunis kuivahko lääkemäisyys. Yrttisyys ja kevyt turpeisuus tuovat aromikasta vivahdetta taustalle.

Maku on vahvan lääkemäinen, kevyen turvesavuinen ja maukkaan kypsän hedelmäinen. Kokonaisuus on pehmeä ja täyteläinen. Huikean hieno tasapaino ja vahvuus.

Jälkimaku jatkuu tuhdin lääkemäisenä, sherryisen hedelmäisenä ja tyylikkään tammisena. Voimaa riittää edelleen upeasti.

Täyteläinen, tuhdin maukas Talisker, jonka makuprofiili on upea ja esimerkillisen tasapainoinen. Hieno viski!