Bowmore 14 yo 1971, Sestante

Ardbegien jälkeen paluu Bowmoren pariin:

Bowmore 14 yo, 40%. Distilled 1971. Sestante.

Tuoksu on yllättävän voimakas, vaikka alkoholia on vain 40%. Pehmeä turvesavuisuus, hunajainen makeus ja yllättävän reipas merellinen raikkaus. Taustalla hyvin hento herukkainen vivahde.

Maku on voimakas ja "hapokas". Tässä on todella paljon samaa kuin keraamisessa (OB) 10-vuotiaassa! Maltaisuus on kuivahkoa, hedelmäisyys raa'ahkon kirpeää, mutta taustalta nousee sopivan tasapainoittavaa hunajaista makeutta ja toffeeta. Savua hyvin hennosti. Raikkaus pitää otteensa koko ajan.

Jälkimaku jatkuu raikkaana ja herukka vilahtaa hentona taustalla. Kirpeää omenaa, sitrusta. Kevyt kuivahko savuisuus nousee lopussa hyvin esiin. Vahvuutta riittää yllättävän pitkään.

Hyvä ja voimakaspiirteinen Bowmore. Vaikea uskoa alkoholiprosentiksi vain 40%, mutta kun tämä on jo toinen vastaava Bowmore missä tämä efekti näin vahvana on, niin pakkohan se on uskoa. Suoraviivaisen Bowmoren ystäville varsin suositeltava tapaus, joskin nykyään ehkä hieman hankalasti hankittavissa oleva. Mielenkiintoinen viski.

Ardbeg-komitea juhli Helsingissä

Eilen koettiin Helsingissä Suomen ensimmäinen Ardbegin komitea-ilta ja On The Rocks-ravintolaan olikin saapunut peräti 250 kutsun saanutta komiteajäsentä. Komitean 10-vuotis juhlateemalla järjestetyssä illassa tarjolla oli savuista Ardbeg-viskiä, pientä naposteltavaa, musiikkia, leikkimielisiä kilpailuja, yms.. Ilta oli varsin onnistunut ja tapahtuma hyvin järjestetty, joten vastaavien tilaisuuksien soisikin yleistyvän maassamme. Mukava oli myös tavata tuttuja, niin vanhoja kuin uusiakin ja vaihtaa kuulumisia illan aikana.
Lisää juttuja illasta viskifoorumilla.

Tässä muutama kuva + video illan annista:

2 x Bowmore 1968 (Signatory)

Pitkästä aikaa Bowmoren pariin ja laseissa kaksi Signatoryn vuosituhannen vaihteessa pullottamaa versiota.


Bowmore 1968, 32 yo, 46%. Distilled 27.2.1968, bottled 25.8.2000. Cask no 1422. 236 bottles. Signatory.

Tuoksussa pehmeää turpeisuutta ja makeahkoa hedelmäisyyttä - ananas, mango, persikka. Taustalla runsaasti herukanlehteä sekä nokkosta. Vaniljainen mausteisuus nousee myös esiin. Tämä varsin miellyttävä tuoksu on itseasiassa varsin tyypillinen tämän ajan Bowmorelle.

Maku on herkullinen. Upea trooppinen hedelmäisyys luo pohjan, johon sekoittuu maukas ja silkinpehmeä turvesavuisuus sekä raikas herukkaisuus. Suutuntuma on mukavan öljyinen. Hedelmäkaramellimaisen makeuden takaa esiin nousee ripaus kuivahkoa tammea.

Jälkimaku on mukavan pitkä, runsaan herukkainen ja sopivasti tamminen, jota maukas ja vahva vaniljaisuus maustaa.

Herkullinen ja varsin tyypillinen 1968 vuoden Bowmore. Persoonallisuutta ehkä olisi voinut olla enemmän, mutta "peruselementit" ovat kauniisti järjestyksessä.


Bowmore 1968, 31 yo, 43%. Distilled 8.10.1968, bottled 4.11.1999. Cask no 3817. 238 bottles. Signatory.

Tuoksu on turpeinen ja kypsän hedelmäinen. Tasapainoinen ja pehmeä, mutta ei niin vivahteikas kuin cask 1422. Herukka nousee kauniisti esiin taustalta.

Maku on todella pehmeä ja täyteläinen. Runsas, kypsä hedelmäisyys luo maukkaan pohjan, taustalla "pyöreähkö" turpeisuus sekä hento puun vivahde. Öljyinen suutuntuma.

Jälkimaku jatkuu silkinpehmeänä ja makeana. Tuttu "hedelmäkarkki" nousee herukan alta esiin, kunnes aivan lopussa pehmeä tammisuus tuo kokonaisuuteen hieman kuivemman vivahteen.

Tasapainoinen, erittäin pehmeä ja todella helposti juotava herkku tämäkin. Kriittisesti arvioituna kokonaisuus on ehkä hieman tasapaksu, edellinen oli selvästi vivahteikkaampi.

Vertailun vuoksi perään OB 1968 32yo, joka oli tähän kaksikkoon verrattuna kuin vanhasta Duracell-mainoksesta. Kun Signatoryn pullotteista maku hiipui, niin OB:n maku vain jatkuu ja jatkuu.. Hieno viski, mutta hyviä ja todella maistamisen arvoisia ovat nämä Signatoryn pullotteetkin. Varsinkin cask 1422 omasi varsin paljon samoja elementtejä kuin tuo 32-vuotias tislaamopullote.

Historian havinaa

Erään käytettynä ostamani kirjan välistä löytyi taannoin varsin mukava yllätys, eli vanha Oddbinsin viskihinnasto. Tämä hinnasto on peräisin reilun parinkymmenen vuoden takaa, eli 1980-luvun lopulta. Hintataso on tuolloin ollut kyllä jotain aivan muuta kuin mihin nykypäivänä on saatu tottua ja väkisinkin tätä katsellessa alkaa haikailemaan aikakonetta, millä pääsisi hakemaan vaikkapa vuoden 1969 Port Ellenia hintaan £14,85! Katsokaa ja ihmetelkää..

Goose Island Bourbon County Stout

Vaihteeksi maistelussa Bourbontynnyreissä kypsytettyä vahvaa Stoutia Yhdysvalloista.

Goose Island Bourbon County Stout 2009, aged in Bourbon Barrels, 13%.

Tämän hyvin tumman oluen tuoksu on mainio. Makean siirappista mallasta sekä sopivasti kuivaa, vaniljaista puuta. Bourbontynnyröinti on mukavan selkeästi esillä.

Maku on pehmeä ja kevyesti hiilihappoinen. Makea maltaisuus, kypsä hedelmäisyys sekä vaniljainen tammi luovat hyvän ja tasapainoisen kokonaisuuden, jossa alkoholi pysyy ihmeen hyvin piilossa. Taustalta esiin nousee voimakasta paahteisuutta ja espressoa.

Jälkimaussa kuivan puun vivahde nousee vahvemmin esiin makeuden takaa ja nyt myös alkoholi muistuttaa olemassaolostaan lämmittäen mukavasti kurkkua. Loppuun kaipaisi ehkä hieman enemmän täyteläisyyttä.

Erittäin hyvä, makea Stout, jolle Bourbontynnyrikypsytys sopii kuin nenä päähän tuoden mukavan persoonallisen vivahteen.

9 x "Managers' Choice", (osa 3/3)

Talisker, cask 7147. Bodega Sherry European Oak. 58,6%. Filled 7.12.1994, bottled 2.3.2009. 582 bottles.

Tuoksussa päällimmäisenä tuntuu mukavan vahva turvesavu. Taustalla pehmeää hedelmäisyyttä ja merellistä raikkautta. Hyvä.

Maku on maukas. Savuisuus yllättää vahvuudellaan, mutta tilaa saavat myös hedelmäisyys sekä raikkaus. Puu nousee esiin kevyenä taustalle ja kuivahko "tulinen" mausteisuus tuo "terävän särmän".

Jälkimaku on pitkä ja sopivasti kuivuva. Puu nousee kauniin selkeästi esiin hedelmäisyyden ja savun takaa. Myös "Taliskermaista" pippuria pyörii mukana.

Varsin hyvä ja vahva, klassinen Talisker, jossa savuisuus oli todella intensiivisesti läsnä. Vesilisä avasi makua huomattavasti ja jo laimentamattomanakin hyvä kokonaisuus parani vielä selvästi.


Caol Ila, cask 14185. Bodega Sherry European Oak. 58%. Filled 22.10.1997, bottled 13.3.2009. 366 bottles.

Tuoksu on runsas. Tuhti turvesavu & tervainen makeus toimivat hyvin. Taustalla kypsää hedelmää ja tummaa suklaata. Lupaa hyvää..

Maku on vahvan savuinen ja erittäin voimakasprofiilinen. Hededelmäisyys on runsasta ja maut hyvin tasapainossa. Sherryn ja turpeen yhdistelmä on "ronski" ja hieman "likainen".

Jälkimaku kuivuu reippaasti vahvan tumman suklaan suuntaan, savuisuus jatkuu reippaana. Vahvuus ei hellitä ja maku jatkuu pitkään varsin tuhtina.

Vahva ja täyteläinen Caol Ila. Sherrykypsytys täydentää hyvin kokonaisuutta, joka ehkä kuitenkin kärsii pienestä yllätyksettömyydestä, vaikka hyvä viski onkin. Tislaamon ns. peruspullotteet tämä tynnyri kuitenkin jyrää täysin maanrakoon.


Lagavulin, cask 4477. Bodega Sherry European Oak. 54,7%. Filled 25.10.1993, bottled 19.2.2009. 612 bottles.

Tuoksu on vahvan savuinen, ja tuhdin hedelmäinen. Tervaa, sopivasti tammen kuivattavaa vivahdetta, BBQ-kastiketta.

Maku on voimakas ja täyteläinen. Tervasavuisuus on vahvaa ja mukavan makeaa. Sherryinen hedelmäisyys on herkullista ja sulautuu kokonaisuuteen saumattomasti. Taustalla hieman kuivempi turpeisuus sekä aavistus tammen vivahdetta. Loistava "runko".

Jälkimaku on pitkä, jossa savuisuus muuttuu huomattavan kuivaksi. Riittävä makeus tulee kuitenkin hedelmäisyydestä, joten tasapaino säilyy. Puu pysyttelee varsin hentona ja kauniina taustalla. Hyvää!

Hieno ja vahva Lagavulin. Todella onnistunut pullote ja yksi illan omia suosikkeja.


Mielenkiintoiset yhdeksän viskiä siis takana ja hyvää oli. Näin jälkeenpäin ajateltuna parhaiten setistä mieleen jäivät kevyemmästä osastosta Dalwhinnie ja Royal Lochnagar, sekä savuisemmasta osastosta Lagavulin. Pettymyksestä vastasi Cragganmore, jonka päärynäisyys ei ainakaan tällä maistamisella oikein toiminut.

9 x "Managers' Choice", (osa 2/3)

Royal Lochnagar, cask 837. Bodega Sherry European Oak. 59,3%. Filled 27.7.1994, bottled 26.3.2009. 528 bottles.

Tuoksu on tuhti, puinen ja hieman palanut. Hedelmäisyys on raikasta. Maanläheinen ja koko ajan lasissa kehittyvä. Mielenkiintoinen.

Maku on vahva ja maukas. Mukava hedelmäisyys nousee ensimmäisenä esiin, mutta pian tammisuus nousee päällimmäiseksi ja alkuun jopa liiankin hallitsevaksi. Ajan kanssa puun vaikutus taas tasoittuu ja mukava mausteisuus täyttää juoman. Viski "elää" hienosti.

Jälkimaku on maukas, runsaan hedelmäinen ja runsaan tamminen. (ei liian puinen, vaan tasapaino säilyy hyvin).

Mielenkiintoinen Lochnagar, jonka vaihtelevat piirteen tekivät hyvän vaikutuksen. Pieni vesilisä avasi makua ja korosti makeutta sekä paransi tasapainoa. Yksi illan mielenkiintoisimmista viskeistä.


Oban, cask 1186. Bodega Sherry European Oak. 58,7%. Filled 13.6.2000, bottled 12.2.2009. 534 bottles.

Tuoksu on täyteläinen ja runsaan sherryinen. Voimakas, mutta tasapainoinen. Hento savu ja sopiva makeus.

Maku on sherryisen makea, voimakas ja täyteläinen. Runsas mausteisuus täydentää, taustalla erottuu savuisuutta yllättävänkin vahvana.

Jälkimaussa hedelmäisyys kuivuu, savu pyörii jälleen yllättävän hyvin esillä.

Vahva nuorukainen. Maukas, mutta ajan kanssa latistui hieman tasapaksuksi.


Clynelish, cask 4341. First Fill Bourbon American Oak. 58,8%. Filled 10.4.1997, bottled 19.2.2009. 216 bottles.

Tuoksu on raikas, kevyehkö ja maltainen. Hento savuhuntu, makea mausteisuus, vanilja, sinappi, jotain itämaista..

Suutuntuma on öljyinen ja vahamainen. Maussa mausteisuus kohtaa kuivan turpeisuuden. taustalla hentoa savua ja kuivahkoa vaniljaista tammea. Jotain hieman kitkerää..

Jälkimaku on pitkähkö, kuivan vaniljainen ja kevyesti puinen. Mausteisuus jatkuu..

Clynelish ei lukeudu omien suosikkiviskien joukkoon, eikä poikkeusta tee tämäkään versio. Kuitenkin varsin "tyylipuhdas" esitys, eli ilmeisen hyvä tynnyri on kyseessä ollut.

Osa 3