Rockvuosi 2016 saatiin viimein käyntiin täälläkin ja Tampereen Klubilla koettiin maukas ilta. Suomen folkmetalpioneeri Ensiferum on tullut nähtyä vuosien varrella jo useasti, mutta nyt oli luvassa jotain erilaista akustisen setin muodossa. Ulkona oli pakkasta parikymmentä astetta, mutta Klubilla riitti lämpöä, vaikka enemmänkin yleisöä olisi mukaan mahtunut.
Illan avasi Helena Haaparanta ja kuulimme tunteikkaan kansanmusiikkiesityksen. Mystisyyttä, kauniita melodioita, loitsuja ja haavekuvia maailmalta sisältänyt keikka pysäytti kuuntelemaan. Yksin esiintynyt Haaparanta oli haasteellisessa paikassa rockyleisön edessä, mutta selviytyi tilanteesta hienosti. Musiikkityylinä ei sitä tutuinta osastoa ja eipä tällaista ole ennen rockkeikoilla tullut kuultua. Ennakkoluulotonta rajojen rikkomista.
Sitten illan pääesiintyjän pariin.
Ennakko-odotuksissani arvelin Ensiferumin musiikin toimivan hyvin akustisena ja näin myös kävi. Folkmetalrallit olivat sovitettu mainiosti ja illan settilista oli mielenkiintoinen. Tuttujen hittien lomaan oli valittu kappaleita, joita harvemmin livenä kuulee. Yhtyeen tuorein jäsen Netta Skog sulautui haitareineen joukkoon mainiosti ja myös lauluvastuuta oli sysätty yllättävänkin paljon Skogin siroille harteille.
Yleisö oli hyvin mukana ja illan nopeimmissa ralleissa saliin saatiin pientä pittiäkin aikaiseksi. Eipä ole ennen tullut moista vastaan akustisella keikalla. Wanderer, Lai Lai Hei, Two of Spades ja Battle Medley (mm. Victory Song) nostivat tunnelman korkealle. Kansallistuntoa nostatettiin kivalla medleyllä, missä kuultiin ainakin Karjalan kunnailla, Myrskyluodon Maija ja Metsämiehen laulu. Myös One Man Army -albumin päätöskappale Neito Pohjolan sopi settiin mainiosti.
Tunti ja vartti kului viihdyttävissä merkeissä nopeasti, bändin vähintäänkin täyttäessä odotukset. Hyvä startti tähän keikkavuoteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti