Perjantai-illasta huolimatta Verkatehtaan aulassa oli puolisen tuntia ennen illan konserttia varsin väljää. Missä väki, kun kuitenkin hyvää keikkasettiä oli tarjolla? Ei tällaista tarjontaa Hämeenlinnassa ainakaan liikaa ole.
Illan aloitti Barren Earth, jonka synkeähkö ja hidastempoinen doom/deathmetal oli jokseenkin puuduttavaa seurattavaa kappaleita entuudestaan tuntematta. Laahaavat kappaleet olivat vähäisen yleisön edessä haukotuttavaa kuunneltavaa ja ei tällä kyllä juhlatunnelmaa nostatettu. Taidokasta soitantaa kuitenkin, mutta kappaleet eivät olleet minua varten.
Turisas tuli nähtyä parisen viikkoa sitten Pakkahuoneella ja nyt oli uusinnan aika. Tuo Tampereen veto jätti sopivasti parannettavaa ja nyt kotikaupungissa homma kuulostikin heti paremmalle. Pieni yleisömäärä ei haitannut, vaan hyvät bileet tästä saatiin aikaan. Kuultavaksi ja nähtäväksi saatiin oikein mainio veto, yhtyeen ollessa Vanaja-salin suurella lavalla kuin kotonaan. Myös upeat taustakankaat ja näyttävät tehosteet pääsivät täällä upeasti esiin.
Setti noudatteli Tampereella kuultua, mutta pari mukavaa vaihtoa oli tehty. Soundit olivat hyvät heti avauskappale The March of the Varangian Guardista lähtien ja illan kohokohdaksi nousi settiin Tampereen jälkeen nostettu jylhä The Varangian Way -albumin helmi Miklagard Overture. Turisas-klassikko Battle Metal kuultiin tällä kerralla varsinaisen setin lopuksi ja encoreiden aluksi tartuttiin hauskaan coveriin. Pet Shop Boysien It’s a Sin oli riemukas revittely ja itselleni ensimmäinen kerta kun tämän ilottelun pääsin livenä kuulemaan. Pakkahuoneellahan kuultiin Turisaksen seteissä useammin ollut Boney M:n Rasputin.
Stand Up And Fight -albumin hieno nimikappale toimi vahvana lopetuksena ja komea iltahan tämä oli. Ja sitä yleisöä olisi tosiaan mahtunut paljon enemmän. Tulkaahan jatkossa muutkin paikalle, niin saadaan näitä rocktapahtumia Hämeenlinnaan myös tulevaisuudessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti