Kuten aiemminkin tässä blogissa olen todennut, on vuosi 1976 ollut BenRiachille varsin hyvä ja kyseisen vuoden parhaat tynnyrit ovat olleet varsin loistavia.
Tislaamon tämän vuoden Single Cask-julkaisuissa oli mukana peräti kolme vuoden 1976 tynnyriä, joten otetaanpa selvää onko laatu säilynyt edelleen korkeana.
BenRiach 35yo 1976/2012, 59.0%, "Classic Speyside", Sherry Butt 6967, 339 Bts.
Vahva ja terävä tuoksu on runsaan tammen ja täyteläisen sherryisyyden yhdistelmä. havua, lakritsia, minttua.
Maku on tuhti ja täyteläinen. Runsas sherryisyys hallitsee. Tammi tuntuu (liian) vahvana taustalla, suklaata, kahvia. Hieman sekava.
Jälkimaussa puu nousee liian hallitsevaan rooliin. Sherryä, appelsiininkuorta. Hedelmäisyys kuivuu liikaa. maku on pitkä, mutta liikaa tammen hallitsema.
Vesilisä parantaa makujen tasapainoa, muttei pelasta heikkoa jälkimakua. Yli-ikäinen? Selvä pettymys.
BenRiach 35yo 1976/2012, 54.9%, Peated, Hogshead 8804, 232 Bts.
Tuoksu on tuhti ja vahvan turvesavuinen. Hiiltä, tuhkaa, tammea. Ylikypsiä trooppisia hedelmiä, vaniljaa. Turvesavuisuus ei ole ihan tasapainossa muiden aromien kanssa ja tästä jää jotenkin epäpuhdas vaikutelma. Savuisuudessa on samaa esanssimaisuutta kuin joissain maistamissani nuoremmissa yksilöissä (esim. 10 yo Curositas).
Maku on kevyehkö ja pehmeä. Makeaa vaniljaa, aprikoosia, ananasta. Tuhti makeahko turvesavuisuus. Kevyesti tammea.
Jälkimaussa tuntuvat kuiva turvesavuisuus, vanilja, kuivatut hedelmät. Sitrusta, appelsiinimarmeladia. Loppu muuttuu todella kuivaksi.
Vesi lisää tasapainoisuutta ja tuo maut selvemmin esiin. Viski on makeassa savuisuudessaan kuitenkin jotenkin esanssinen ja keinotekoisen oloinen. Parempi kuitenkin kuin yllä oleva sherry cask, mutta ei tämäkään hurraahuutoja saa aikaan.
Benriach 35yo 1976/2012, 54.1%, PX Sherry Finish, PX Sherry Barrel 5317, 204 Bts.
Tuoksu on makean hedelmäinen (Tuore luumu, persikka). Hunajaa, toffeeta, pähkinävoita, herukanlehteä.
Maku on makean hedelmäinen ja tasapainoisen sherryinen. Vahva, mutta pehmeä. Tammea sopivasti. Sitruksista happamuutta, mustaherukkaa.
Jälkimaku kuivahtaa sopivasti. Hapahko hedelmäisyys, tammi, hyvin hento turpeisuus. Hyvä tasapaino ja pitkään kestävä maku.
Veden kera tämä viski avautuu kauniiksi ja vivahteikkuus lisääntyy. Myös herkullinen mehukkaiden hedelmien makeus korostuu.
Kolmikon selvästi paras (ja ihan hyvä) viski, mutta liki 400€ hintaisena liian kallis.
Kokonaisuutena pettymyksiä koko kolmikko. #5317 pääsi lähimmksi odottamaani tasoa, mutta parhaisiin maistamiini jäi silläkin matkaa. Ei löytynyt siis helmiä näistä, joten taitaapa olla niin, että parhaat vuoden 1976 tynnyrit on jo nähty?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti