torstai 11. maaliskuuta 2010

2 x Ardbeg Provenance 1974, osa 2.



Ardbeg Provenance on viskimaailmassa noussut tiettyyn kulttiasemaan ja juomaa on ylistetty maasta taivaisiin lähes kaikkialla. Provenancea pullotettiin vuosituhannen taitteen tienoilla muutamakin setti ja nyt rinnakkainmaisteluun olimme saaneet vuosien 1997 ja 2000 pullotukset.


Ardbeg Provenance 1974, bottled 18 Nov 1997,
55,6%, bottle no 2927.


Tuoksu on hienostunut ja todella vivahteikas. Savuisuutta kevyemmin kuin pari päivää aiemmin arvioidussa Single Caskissa, mutta tilalla runsaasti marjaa, vaahtokarkkia ja öljyistä puuta.


Suutuntuma on öljyinen ja maku huikean vivahteikas. Savuisuus on sopivaa eikä nouse liian hallitsevaksi. Savu, edelmäinen makeus & merellinen raikkaus sulautuvat upeasti yhteen. Viskistä löytyy niin tyylikkäämpää herkkyyttä, mutta myös yllättävän tiukkaa ja terävää sarmikkyyttä.

Jälkimaku on todella pitkä, ja viskin ikä huomioiden mukavan raikas. Makujen intensiivisyys säilyttää otteensa aivan loppuun asti. Maku jatkuu ja jatkuu...

Hienon vivahteikas, sekä varsin nautinnollinen ja vahvan mutta tyylikkään makuprofiilin omaava viski. Kaiken lisäksi tämä yksilö tuntui juuri avatusta pullosta maistettuna ikäänkuin olevan hieman tukossa, joten se vaati maistelijoilta malttia ja kärsivällisyyttä. Tullee kehittymään avatussa pullossa vielä huimasti.




Ardbeg Provenance 1974, bottled 29 March 2000,
55%, bottle no 5360.


Tuoksu on huumaava, runsaan hedelmäinen ja raikkaan marjainen. Hento tervasavu & tyylikäs tammi täydentävät. Kahvin ja vihreän teen aromit tuovat lisävivahdetta. Hieno, syvä ja täyteläinen.


Maku on pehmeän tervasavuinen, yhdellä sanalla sanoen upea. Öljyisessä ja "paksussa viskissä maut täyttävät suun todella intensiivisesti. Hedelmäisyys on runsasta, johon merellinen, raikas suolainen tuulahdus tuo oman vivahteensa. Silkinpehmeä suutuntuma.

Jälkimaku on pehmeä, ( mihin on hävinnyt kaikki 55% ? :). Pituutta riittää jälleen huimasti ja tyylikkäästi hiipuvassa maussa runsas hedelmäisyys säilyy pitkään mehukkaan tuoreena. Savuisuus jatkuu tasaisena.

Mahtava viski, joka on vielä pehmeämpi, täyteläisempi ja intensiivisempi kuin 1997 pullotettu.

Nämä kaksi viskiä ovat todellakin kehunsa ansainneet. Vielä lisää aikaa, hieman happea ja sopivan rauhallinen nauttimishetki takaavat, että lasissa on ehkäpä parasta viskiä mitä Ardbegilla on koskaan tehty - ja tullaan tekemään. Joskin seuraavana arviovuorossa oleva IB-Ardbeg saattaa heittää kovan haasteen tälle kaksikolle...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti