2 x Glenfarclas 10 yo

Jälleen vuorossa yksi "ennen ja nyt" vertailu, laseissa pari Glenfarclasia, joista toinen edustaa nykyistä linjaa ja toinen on pullotettu noin 20 vuotta sitten.

Aloitetetaan tuoreemmalla tapauksella:


Glenfarclas 10 yo, "uusi" 40%, (50ml, +-2009)

Tuoksu on kuivahkon sherryinen, hieman yskänlääkemäinen ja yrttinen. Taustalla kevyt maltaisuus.

Maku on makea ja melko täyteläinen. Sherryisyys on pehmeää ja hillityn rusinaista, mutta melko kuivaa. Taustalla yrttisyyttä ja aavistus tervaa. Melko yksioikoinen ja tasapaksu.

Jälkimaku on suhteellisen raikas, kuivan ja hennon sherryinen, mutta melko kirpeä ja jopa hieman kitkerä. Ei oikein hyvä..

Kokonaisuus on varsin "tavanomainen" keskitason kymppivuotias. Ei nyt mitenkään huonoa, mutta huipulle on kyllä pitkä matka.


Sitten ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin ja eroa löytyy..


Glenfarclas 10 yo, 40% "vanha", 75cl. (+-1990)

Tuoksu on voimakkaan sherryinen ja täyteläinen. Kypsä hedelmäisyys on vahvaa - rusinaa, luumua, kirsikkaa.. Tummaa suklaata, sekä raikas minttuinen tuulahdus. Hieno!

Maku on pehmeä ja täyteläinen. Runsas sherryisyys on varsin herkullista ja sen tuhti hedelmäisyys kietoo otteeseensa. Makeuden takana väijyy hento, kuivahko turpeisuus sekä kesäisen kostean ruohikon raikkaus. Maukasta ja suussa sulavaa.

Jälkimaussa sherryisyys ei hellitä, vaan kypsien hedelmien marssi jatkuu ja jatkuu.. Taustalta nousee kevyt raikkaus, sekä kokonaisuutta sopivasti kuivattava tanniinisuus. Maku loppuu ehkä hieman lyhyeen.

Herkullinen ja vahvan sherryinen Glenfarclas, joka on (taas kerran) valovuoden edellä nykyversiota, tarjoten valtavasti enemmän - niin tuoksua kuin makuakin. Hieno viski!