Saksassa järjestettävä Wacken Open Air on vuosien varrella vakiinnuttanut paikkansa metallimusiikkiin keskittyneiden tapahtumien ykköspaikkana. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin jo 24 kerran ja kahdeksannen kerran peräkkäin festivaali oli loppuunmyyty, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisena festivaalipäivänä alueelle vaeltaa 75 000 metallimusiikin ystävää.
Wackenin suosio on mietityttänyt ja kiinnostanut itseäni jo pidemmän aikaa, joten nyt oli aika lähteä paikanpäälle katsomaan, saako hyville kävijäraporteille oikeasti katetta ja mikä on Wackenin hurmoksen salaisuus. Ainakin varsin huikea bändikattaus oli tiedossa.
Tämän vuoden festivaali pidettiin 1.-3.8.2013, mutta jo heinäkuun viimeisenä päivänä tapahtuma-alue oli avoinna.
Saavuimme Wackeniin edellisenä yönä, pilkkopimeässä ja kaatosateessa. Voiko parempaa alkua toivoa ;) Onneksi olimme valinneet festivaalileirinnän sijaan hotellimajoituksen läheisestä Brunsbüttelin pikkukaupungista. Tämä olikin loistava valinta, sillä kaupunki osoittautui varsin viehättäväksi ja rauhalliseksi paikaksi, tarjoten vastapainoa festivaalin hulinalle. Matkanjärjestäjän bussiyhteys Wackeniin toimi täältä myös moitteettomasti, joten kulkeminen oli helppoa.
 |
| Brunsbüttel |
 |
| Mukava yösija |
Keskiviikko 31.7.
Aamu valkeni kirkkaana ja aurinkoisena, eikä edellisen yön sateesta ollut enää tietoakaan. Otimme suunnaksi siis Wackenin kylän pelloille rakentuneen mielettömän kokoisen festivaalialueen. Festarirannekkeen vaihtopistettä etsiessä alueen laajuus alkoi käydä selville. Kokonaisuutena tapahtuma-alue on valtava ja alkuun kartta oli paikallaan suunnistettaessa paikasta toiseen. Esiintymislavojen ympärille on rakentunut kaikkea oheistapahtumaa. Erilaisia myyntikojuja on valtavasti, on elokuvanäytöksiä , showesityksiä ja livemusiikki soi melkein joka nurkalla. Keskiaikahenkinen ja idyllinen Wackinger Village oli valloittava monipuolisine ruoka- ja juomakojuineen, käsityöläispajoineen ja moninaisine esityksineen.
Matkaväsymys alkoi kuitenkin painamaan aikaisessa vaiheessa, joten oli viisasta siirtyä hotellille lataamaan akut seuraavia kolmea varsinaista festivaalipäivää varten. Bussikuljetus olisi mennyt vasta yöllä, joten tässä vaiheessa oli helpoin napata taksi, joka olikin ihan kohtuuhintainen ja ajeli vieläpä kaunista maisemareittiä pitkin joenvartta (ja pariin kertaan lossilla joen ylikin).
Nyt kun alue oli suurin piirtein hanskassa, oli tästä hyvin nukutun yön jälkeen helppo lähteä seuraavan päivän bändikattauksen pariin…
 |
| Keskiviikkona festivaalin suuret päälavat odottivat vielä aitojen takana |
 |
| Maamerkki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti