Ardbeg Ardcore (2022)

Ardbegin markkinointikoneisto jauhaa vuodesta toiseen mitä erilaisempia teemoja tislaamon ikämerkitsemättömien viskien ympärille. Keväällä julkaistu Ardcore on saanut innoituksensa punkkulttuurista. Katsotaan, mitä pullosta löytyy.

Ardbeg Ardcore, 46%. Created with roasted black malt (2022)

Tuoksu on makeahkon savuinen, lakritsinen ja kevyesti yskänlääkemäinen. Hiiltynyttä tammea, paahtunutta maltaisuutta ja aavistus poltettua kumia.

Maku on mausteinen, vaniljainen, tuhdin turvesavuinen ja hiiltyneen tamminen. Ripaus tervaisuutta tuo makeutta. Hedelmäisyys tuntuu ylikypsänä ja hieman hapahkona. Yskänlääkemäistä yrttimäisyyttä ja tummaa siirappia.

Jälkimaku jatkuu verrattain makeana ja tuhdin turvesavuisena. Esiin nouseva sitruksisuus tuntuu happamana ja kirpeänä. Siirappisuus säilyy taustalla loppuun asti. Palanut tammi ja tuhkaisuus tuovat kuivuutta. Maku loppuun turhan lyhyeen, eikä enää kehity odotetusti.

Tyypillinen nykytyylin nuori Ardbeg. Kiva makeus pelastaa paljon, vaikka kokonaisuus ei aivan kanna loppuun asti. Vesilisä latistaa makua herkästi.

Erja Lyytinen - Olympia-kortteli, Tampere 27.10.2022

Blueskitaristien kuningatar Erja Lyytinen loisti Waiting For The Daylight -levyn kiertueen keikallaan Tavastialla. Muutamaa päivää myöhemmin sama elämys koettiin Tampereella ja tunnelmat täältä löytyvät  nyt Metalliluolan sivuilta. 

https://metalliluola.fi/waiting-for-the-daylight-erja-lyytinen-olympia-kortteli-tampere-27-10-2022/

Samantha Fish - Kulttuuritalo, Helsinki 30.10.2022

Yhdysvaltojen Kansas Citystä lähtöisin oleva bluesrockkitaristi ja laulaja Samantha Fish saatiin kuin saatiinkin maahamme pitkän odotuksen jälkeen. Konsertin alkuperäinen päivämäärä oli niinkin kaukana kuin 23.3.2020 ja tuolloin tapahtumapaikkana piti olla Tavastia-klubi. Kahden ja puolen vuoden aikana päivämäärä ehti siirtyä useampaan kertaan ja Tavastialta konsertti siirtyi Kulttuuritalolle. Sunnuntaina 30.10.2022 tapahtuma viimein toteutui ja tätä oli odotettu, sillä Kultsa oli lähes loppuunmyyty. 

Samantha Fish on julkaissut seitsemän levyllistä verevää juurimusiikkia, joista heti ensimmäinen, vuoden 2011 Runaway onnistui säväyttämään. Albumin vahva bluesrock sai jalansijaa maailmalla ja avasi tietä genren tunnetuimpien naisartistien joukkoon. Viimeisin levytys saatiin kuultavaksi viime vuonna julkaistun Faster-albumin myötä ja levyn nimeä kantoi viimein myös Eurooppaan ulottunut kiertue. Kulttuuritalolla koettiin kiertueen päätöskonsertti ja tyylikäs sali tarjosi esitykselle varsin oivalliset puitteet.

Fish yhtyeineen oli mainiossa vireessä ja illasta muodostui hieno kokonaisuus bluesin, rockin ja rootsmusiikin ystäville. Illan settilistaan oli valittu kappaleita tasaisesti Fishin uran varrelta, joskin mainio debyyttilevy sivuutettiin harmillisesti kokonaan. Monista kappaleista kuultiin pitkiksi kitarajamitteluiksi kasvaneita versioita ja livesovitukset toimivat oivallisesti. Usein pitkät sooloilut tuppaavat olemaan puuduttavaa kuultavaa, mutta Fish onnistui pitämään intensiteetin yllä ja tarjoili kitaroinnin ystäville maukasta korvakarkkia koko rahalla. Rumpali Sarah Tomek löi kovaa ja napakasti, Ronald Johnsonin basso jyräsi tanakasti ja kosketinsoittaja Matt Wade loihti Hammondeistaan maukkaita vivahteita taustalle.

Pitkien kitaravetoisten instrumentaaliosuuksien lisäksi illan kohokohdaksi nousi konsertin keskellä kuultu kahden kappaleen akustinen tuokio, missä Fish esitti yksin Charley Pattonin Jim Lee Bluesin, sekä Belle Of The West -albumin countryhenkisen Need You Moren. 

Konsertin loppuosuus aloitettiin Neil Young -lainalla Don’t Let It Bring You Down ja tästä mentiin maaliin asti varsin vahvalla sykkeellä. 1t.45min pituisessa konsertissa aika kului kuin siivillä ja kyllä tätä olisi mielellään pidempäänkin kuunnellut. Samantha Fish osoitti Euroopan kiertueen päätöskonsertissaan monipuolisuutensa niin kitaristina kuin laulajana, joten toivoa sopii, että tälle esiintymiselle saadaan jossain vaiheessa jatkoa. 

Kuvat ©Hannu Juutilainen

SMWS 77.63 ”Wax Aff!” - Glen Ord 2009 10 yo

Nyt osui kohdalle hankala viski.

SMWS 77.63 ”Wax Aff!” - Glen Ord 2009 10 yo, 58,2%. Distilled 12.5.2009. 2nd fill ex-bourbon barrel. 208 bottles.

Tuoksu on maltainen, hunajainen ja Clynelish-tyylisesti vahamainen. Kepeää kukkaisuutta ja tuoretta tammea. Kovin on sulkeutunut kaveri tämä, eli hyvin vaikea saada aromeista mitään irti. Edes vesilisä ei tunnu auttavan.

Maku on hunajainen, pehmeän maltainen ja tuoreen tamminen. Makeaa sitrusta, vaniljaa ja kypsää banaania. Suutuntuma on öljyinen.

Jälkimaku jatkaa samaa tasaista linjaa loppuun asti. Ei tässä mitään mainittavaa enää tapahdu.

Onpa hankala viski. Harvoin on kohdalle osunut noin suoraviivaista ja ilmeetöntä tapausta. Perinteistä mallasviskiä, mutta vivahteikkuuden osalta käteen jää vain tyhjä arpa.

Erja Lyytinen - Tavastia, Helsinki 23.10.2022

Erja Lyytinen julkaisi uuden studiolevyn Waiting For The Daylight lokakuun alussa ja nyt vuorossa oli Suomessa kahdeksalla paikkakunnalla pysähtynyt levynjulkaisukiertue. Kymmenennellä studioalbumillaan Erja jatkaa matkaansa yhä enenevissä määrin kohti hard rockia ja classic rockia ja on tuttuun tapaan säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut kappaleensa itse.

Erja aloitti uuden levyn työstämisen pandemian aikaan ja siitä tuli hyvin henkilökohtainen: "Albumille tuli kanavoitua pandemian aikaisia syviä fiiliksiä, joita ehkä selvimmin ilmentävät kappaleet The End of Music sekä albumin nimikkobiisi Waiting for The Daylight, joka kertoo ystävän menehtymisestä pitkäaikaisen sairauden jälkeen. Vuodatin kappaleen loppuun melkoisen tunneryöpyn ja biisi huipentuukin kahteen päällekkäiseen kitarasooloon hieman Tony Iommin hengessä."

Levyllä on myös kantaaottava biisi Last Girl, jolla hän ottaa kantaa koulukiusaamiseen. Erja kertoo kappaleen olevan sanomaltaan juuri nyt erityisen tärkeän. "Last Girl kertoo koulukiusaamisesta ja porukan ulkopuoliseksi jäämisestä. Latasin tähän biisiin ehkä itselleni haastavimmat kitarateemat ja hain biisiin inspiraatioita rock-bändeiltä, kuten esimerkiksi Iron Maidenilta. Se viekin kuulijan kitaralevyjen pariin jonnekin 70-luvulle, mutta kuitenkin moderneilla soundeilla toteutettuna", hän sanoo.

Levynsä soundimaailmasta Erja kertoo seuraavaa: "Classic rock -bändit, kuten Led Zeppelin, Black Sabbath ja Deep Purple ovat kulkeneet mukanani jo teiniajan kitaransoittovuosista lähtien ja tällä levyllä halusinkin kumartaa 60-70-lukulaisen classic rockin suuntaan pitkine kitarasooloineen ja tuplakitaraharmonioineen. Hioin jokaisen yksityiskohdan niin pitkälle kuin mahdollista ja käytin aikaa soundien hakemiseen. Tartuin myös rohkeasti erilaisiin aiheisiin teksteissä ja piiskasin ääntäni laulukopissa, kunnes olin ottoon tyytyväinen. Tulihan sitä vedettyä itsensä aika tiukille, mutta se kannatti! Tämä albumi ilmentää sitä, missä olen juuri nyt kitaristina ja biisintekijänä progressiivisine sävyineen ja runsaine riffikitaravalleineen."

Erja tuotti levynsä itse: "Otin suuren askeleen tuottajan roolissa ja tuotin koko albumin itse. Äänitin myös omat kitara- ja lauluraitani ja käytin runsaasti aikaa sovitusten rakentamiseen. Oli erittäin mielenkiintoista ja työlästä ottaa näin suuri vastuu koko albumin tekemisestä, mutta no pain, no gain! Ja levystä tulikin hitsin hyvä!" 

Tekstin lähde: Waiting For The Daylight -levyn lehdistötiedote.

Tässä kuvasatoa Tavastia-klubilta.

Vierailevat kitaristit (Esa ja Teemu) lavalla jammailemassa. Esiintyminen herroille oli järjestynyt Waiting For The Daylight -levyn joukkorahoituskampanjan kautta.

Tatu Back -basso

Kasper Mårtenson - koskettimet

Iiro Laitinen, Erja Lyytinen, Tatu Back, Kasper Mårtenson

Glenfarclas 2008 ”105” for Suomi - Finland. First fill Sherry Cask No. 375

Suomi täyttää joulukuussa 105 vuotta ja juhlan kunniaksi Glenfarclas lanseerasi maahamme tislaamon klassikkopullote 105:n nimikaiman Single Cask -versiona.

Glenfarclas 2008 Family Cask ”105” for Finland. Suomi - Finland 105 vuotta 1917-2022. First fill Sherry Cask No. 375. 60%. Distilled 3/2008, bottled 6/2022. 660 bottles

Tuoksu on tuhdin kuivahkon sherryinen ja nahkainen. Paahteinen tammi, kuivatut luumut, kahvi, tumma suklaa ja appelsiininkuori tuntuvat runsaina. Taustalla sopivasti yrttimäistä katkeruutta. Hyvä!

Maku on täyteläinen ja herkullinen. Tuhti sherry on nahkaisen tiukkaa ja hyvällä tavalla kireää. Vesilisä pehmentää, mutta ei ole mitenkään välttämätön ainakaan vahvoihin viskeihin tottuneelle. Kuivatut luumut, rusinat, kahvi ja tumma suklaa ilottelevat keskenään. Tammi on kohtalaisen runsasta ja sopii kokonaisuuteen tyylikkäästi. Salmiakkia, appelsiinimarmeladia ja yskänlääkettä.

Jälkimaku kuivuu sopivasti ja hedelmäinen happamuus valtaa tilaa. Tammi jatkuu tyylikkäänä ja paahteisena. Lakritsi, kahvi, lääkemäinen katkeruus ja täyteläinen maltaisuus ovat hyvin balanssissa. Maku jatkuu pitkään, vahvuuden ja tanniinien kuivattaessa ikeniä. Pieni vesilisä pehmentää kivasti ja pyöristää makukaarta, mutta kokonaisuus toimii myös täydessä vahvuudessa.

Vahvapiirteinen ja tuhti, tislaamolleen tyypillinen vanhan ajan sherrytynnyri. Makua ja voimaa riittää huimasti. Hyvää! 

Anneke Van Giersbergen - Tampere-talo 18.10.2022

Hollantilaislaulajatar Anneke Van Giersbergen saapui maahamme tuomaan valoa synkkään syksyyn ja esittelemään tuoreimman ”Darkest Skies Are The Brightest” -albumin materiaalia livemuodossa. Darkest Skies Acoustic Tour pysähtyi Tampere-taloon tiistaina 18.10. ja tunnelmat täältä löytyvät nyt Metalliluolasta:

https://metalliluola.fi/anneke-van-giersbergen-darkest-skies-acoustic-tour-tampere-talo-18-10-2022/