Eräänä nousevana viskitrendinä olen pannut merkille erilaisten "sokkotastingien" järjestämisen. Ideana on siis se, että maisteltavaksi valittuja viskejä ei paljasteta etukäteen maistelijoille, joten kukin voi tehdä viskistä arviot "puhtaalta pöydältä" ilman tietyn merkin / etiketin "makua".
Ajatuksena mielenkiintoinen ja kaiketi suosiotakin saavuttanut maistelumuoto, mutta...
Itse olen "sokkona" maistellut muutamia yksittäisiä viskejä ja kokemukset ovat olleet lähinnä negatiivisia. Miksi näin?
Omasta mielestäni viskin nauttiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa ajalla, paikalla ja luonnolliseti itse viskillä on oma asemansa. Viskin nauttimien alkaa valinnalla, "mitä tänään lasiinsa kaataisi". Valittu tuote luo tietysti mielikuvia ja odotuksia juomaa kohtaan ja maistellessa onkin hieno tarkkailla kuinka maku vastaa tätä alun mielikuvaa ja jos nämä kaksi asiaa kovasti poikkeavat toisistaan, niin on antoisaa spekuloida miksi näin on. Jos taas odotukset ovat jotain tuotetta kohtaan korkealla ja viskin nauttiminen ne ylittää, tuloksena on upean viskin lisäksi nautinto onnistuneesta valinnasta.
Jos viskejä maistaa sokkona, niin liian monta mahdollisesti nautintoa aiheuttavaa tekijää jää pois. Samoin olen huomannut sen, että väkisinkin maistettavaa viskiä yrittää tunnistaa, mikä vie yllättävän paljon "tilaa" itse viskin makuvivahteiden tarkastelulta ja hyväkin viski jää usein "kylmäksi" ja vaillinaiseksi. Jotenkin kummasti asiaan ei auta enää jälkeenpäin saatu tieto siitä, mikä pullo oli kyseessä.
Kotioloissa muutaman "sokkoviskin" maistelu käy toki hauskasta vaihtelusta, mutta vaikkapa ravintolassa en ole valmis maksamaan viskeistä joita ei saa itse valita.
No, sokkomaistelua on kuitenkin loppukuusta luvassa, kun lupauduin "tuomaroimaan" viskejä UISGE 2011 viskitapahtumaa varten. Kokemuksia tästä sitten myöhemmin..
Ja tämän pitkän aasinsillan kautta päivän viskiin, joka on.. toistaiseksi Arvoitus.
???
Tuoksu on "iäkäs", hienostuneen tyylikäs. Hiiltä, pehmeää nuotiosavua, antiikkinahkaa. Taustalla raikas hedelmäisyys. Hyvä ja seesteinen.
Maku on miellyttävän vaniljainen ja voimakas. Savu ei ole niin hyvin esillä kuin tuoksussa. Selkeä ja "puhdas". Sitrushedelmiä, tammea, hieman alkoholin kirpakkuutta. Makeahko vanilja hallitsee.
Jälkimaku on kuivan turpeinen. Taustalta nousee esiin makean hedelmäisiä, kukkaisia ja tammisia vivahteita. Miellyttävä, joskaan ei kovin pitkä.
Tyylikkään tuoksun omaava hyvä, pehmeän nuotiosavun sävyttämä viski. Maku ei kuitenkaan noussut aivan tuoksun tasolle.
Niin, tuoksu (ja samplen antaja:) viittaavat selvästi Ardbegiin, maku taas voi olla peräisin mistä vain..
Ja arvoituksen ratkaisu löytyy nyt täältä.
Olen aika samaa mieltä sokkomaistelun psykofyysisestä kokemuksesta - tunnistamisen yrittäminen, hermot, ym ym. vie paljon pois viskin nauttimisesta, ainakin itseltäni. Moni kokee sokkomaistelun myös hieman niinkuin kilpailuna: Tunnistanko nämä viskit oikein? Itse en ainakaan maistele tarpeeksi joka vuosi hieman erilaiselta maistuvia pullotteita tunnistaakseni moniakaan juomia sokkona, joten olen varmasti monen mielestä aika "surkea" tässä suhteessa viskintuntemukseni kanssa.
VastaaPoista