lauantai 9. toukokuuta 2009

Ian Gillan Unplugged

Viikonlopun musiikkivälipalana varsin toimiva akustinen tuokio:
Ian Gillan, laulu ja Steve Morris, kitara, tuoreessa Brittiläisen Absulute Radion sessiossa. Enjoy..


perjantai 8. toukokuuta 2009

Mielenkiintoisia pullotteita Islaylla.

Islayn saaren vuotuinen viski-ja musiikkifestivaali Feis Ile pidetään jälleen toukokuun loppupuolella. Tapana on aina ollut, että mukana olevat tislamoot julkaisevat "festaripullotteita", jotka myydään pääosin vain kyseisessä tapahtumassa. Viime vuonna ostohysterian ja valtaisat jonot oli aiheuttanut Port Ellen Single Cask, tänä vuonna Ardbeg tullee olemaan se kova juttu? Ainakin huhujen mukaan luvassa on erittäin hyvää tavaraa.

Kokonaisuutena tämän vuoden tarjonta näyttää jälleen mielenkiintoiselle ja vahvojen huhujen mukaan ainakin seuraavia houkutuksia tarjotaan viskinjanoisille festarivieraille:

- Laphroaig Cairdeas 12yo.

- Bunnahabhain Cask Strength "Moine" ( peated version of Bunnahabhain).

- Bowmore 9yo, 900 bottles.

- Kilchoman, During Feis Ile people will be given the opportunity to reserve a bottle of our first malt release, which will be available from September 2009. This is a special offer to those who visit the distillery.

- Ardbeg 1998 Toasted Oak (Cask #1189, Cask #1190).

- Caol Ila 1996 12yo Single Cask (European oak ex-sherry cask filled in December 1996), 654 bottles.

- Lagavulin 14yo, (European oak cask filled in 1995, and hand-picked from Warehouse No. 1), 660 bottles.

- Bruichladdich, ei vielä tiedossa.

Kyllähän tuolta mielellään kävisi poimimassa muutaman "marjan" pois, mutta ei nyt kuitenkaan tällä(kään) kertaa tuo reissu omiin kuvioihin sovi.

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

2 X Ardbeg Uigeadail

Aina aika ajoin huomaa, että sama tuttu viski ei aina maistukaan samanlaiselle. Miksi? Syitä tietysti on monia, mutta julkinen salaisuus kuitenkin on, että tislaamot muuttavat sekoitusten reseptejä ajoittain. Syynä tähän voi olla esimerkiksi halu muuttaa tarkoituksella juoman makua ajan hengen mukaiseksi, tai sitten käytettävissä olevista tynnyreistä ei enää pystykään valmistamaan täysin samanlaista pullotetta kuin aiemmin. Joskus erot ovat hyvin pieniä, mutta välillä törmää todella suuriinkin eroihin, kuten seuraavista kahdesta Ardbegista käy ilmi.

 Ardbeg Uigeadail, 54,2%, pullotettu 2008, (pullokoodi L8) 

Tuoksu makean sherryinen, pehmeä, tervaisen savuinen. Maussa hallitsee makea sherry. Tervaisuus ja vahva savuisuus tyydentävät hienosti erittäin tasapainoisen kokonaisuuden. Jälkimaku jatkuu makean tervaisena pitkään. Järisyttävän hyvä viski! 

 Ardbeg Uigeadail, 54,2%, pullotettu 2005, (L5) 

Tuoksu on hyökkäävä, kuivan savuinen, vain aavistus sherryä. Maku on voimakkaan savuinen, sherry pysyttelee kuivahkona. Lyhyt jälkimaku on yllättävän kuiva ja terävä. Ero 2008 versioon on käsittämättömän suuri. 2008:n tervainen makeus puuttuu tästä versiosta kokonaanja sherryn kuivuus on yllättävää. Huono viski ei silti ole kyseessä, mutta valitettavasti se ei tarjoa yhtä huikeaa makuelämystä kuin 2008 pullotettu. Näiden kahden viskin väriero on myös huomattava. Kuvassa vasemmalla 2008 ja oikealla 2005:

maanantai 4. toukokuuta 2009

Thin Lizzy - Still Dangerous CD


Kuuntelussa Thin Lizzy - Still Dangerous - Live At The Tower Theatre Philadelphia 1977, eli jälleen on kaivettu nauhoja Phil Lynott-vainaan arkistojen kätköistä ja työstetty niistä "uusi" livelevy. Hieman on rahastuksen makua siis ilmassa, varsinkin kun muistetaan että Thin Lizzyn Live & Dangerous on useasti arvostettu maailman parhaiden livelevyjen joukkoon, eli pystytäänkö näillä uusilla julkaisuilla tarjoamaan enää mitään uutta lisäarvoa kuulijoille?

Soldier Of Fortunen tyylikäs melodia vie heti mukanaan ja epäilyt voi sysätä nurkkaan. Upea biisi jota ei Live & Dangerousilla kuulla. Tämän jälkeen tutun vahvat biisit seuraavat toistaan ja homma toimii. Levylle on saatu aikaiseksi erittäin hyvä ja selkeä, mutta sopivan seitkytlukulainen äänimaailma ja bändin vahva ote kantaa huikeana alusta loppuun. Avausbiisin lisäksi suosikikseni nousee vankan riffin omaava Opium Trail, (tätäkään ei muuten L&D:llä ole). Tämä levy on hieno näyttö erittäin hyvässä kunnossa olevalta bändiltä, mitä valitettavasti ei voi sanoa kaikilta myöhemmän ajan Lizzy-keikoilta, sillä huumeriippuvuus tuli ottamaan liian vahvaa otetta bändin keulahahmo Phil Lynottista ja hän lopulta menehtyikin vuonna 1986. Bändi oli tosin jo hajonnut ongelmien keskellä jo aiemmin.

Oli tämä julkaisu sitten rahastusta tai ei, niin itse levy on kuitenkin helvetin hyvä!

1. Soldier of Fortune
2. Jailbreak
3. Cowboy Song
4. Boys Are Back In Town
5. Dancing In The Moonlight
6. Massacre
7. Opium Trail
8. Don't Believe A Word
9. Baby Drives Me Crazy
10. Me And The Boys

Line-up: Phil Lynott, Scott Gorham, Brian Robertson, Brian Downey.

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

SOTWblogin Port Ellen-viikko. Sunnuntai.

Päivän fakta:
Ensimmäinen varsinainen tislaamopullote omistajayhtiön (nyk. Diageo) toimesta julkaistiin vasta vuonna 1998. Tällä hetkellä näitä "OB"-pullotuksia on julkaistu 13kpl, (lista päivitetty 5.1.2010):

1. 21yo, 58,4%, bottled 1998, Port Ellen Maltings 25th Anniversary.
2. 1978 20yo 60,9%, bottled October 1998. (Rare Malt Selection).
3. 1978 22yo 60,5%, bottled October 2000. (Rare Malt Selection).
4. 1st. Annual Release 1979 22yo 56,2%, bottled 2001. (6000 bottles).
5. 2nd. Annual Release 1978 24yo 59,35%, b.2002. (12000 bottles).
6. 3rd. Annual Release 1979 24yo 57,3%, b.2003. (9000 bottles).
7. 4th. Annual Release 1978 25yo 56,2%, b.2004. (5100 bottles).
8. 5th. Annual Release 1979 25yo 57,4%, b.2005. (5280 bottles).
9. 6th. Annual Release 1978 27yo 54,2%, b.2006. (4560 bottles).
10. 7th. Annual Release 1979 28yo 53,8%, b.2007. (5274 bottles).
11. 8th. Annual Release 1978 29yo 55,3% b.2008. (6618 bottles).
12. 1981/2008 ‘Feis Ile 2008’ 54.7%, cask #1301.
13. 9th Annual Release, 1979 30yo, 57,7%, b. 2009. (5916 bottles).

Sen sijaan tislaamo on ollut yksityisten pullottajien suosiossa ja erilaisia julkaisuja löytyy satoja ja taas satoja. Lisää aiheesta täällä.

Päivän viskit:












6th. Annual R
elease 1978 27yo 54,2%, b.2006. (4560 bottles). 6th. Annual Release 1978 27yo 54,3%, b.2006. 20cl.

Molemmissa tuoksu on vahva mutta pehmeä, eikä alkoholi pistä liikaa läpi. Voimakas savuisuus leijuu päällimmäisenä, alla kypsää hedelmää. "Maanläheinen" ja usean Releasen merellisyys puuttuu.

54,3% 20cl: Maku on kuiva ja erittäin voimakas. Savuisuus tuntuu tasapainoisena ja "puhdas" maltaisuus hallitsee makuprofiilia. Aavistus kirpeää hedelmää (raaka omena). Pitkä kuiva jälkimaku. Kokonaisuus kaipaisi lisää makeutta ja täyteläisyyttä.

54,2% 70cl: Maku on huomattavasti makeampi kuin pikkupullon. Hedelmäisyys nousee hyvin esiin ja mukava savuisuus täydentää pakettia. Pitkässä jälkimaussa hapokasta marjaisuutta/hedelmää. Tasapainoinen, erittäin hyvä kokonaisuus ja selkeästi parempi kuin 54,3% versio.

Kokonaisuuksia vielä katsottaessa iso pullo 54,2% on todella hyvä, mutta ei yllä ihan vaikkapa loistavien 4th tai 8th Releasen tasolle.
Pikkupullo 54,3% on hyvin erilainen, kuivahko ja tyyliltään lähempänä näiden julkaisujen joukossa heikohkoa 7th Releasea kuin ison pullon "kuutosta". Yllättävän suuria eroja siis löytyi näistä kahdesta 6th Releasesta.

lauantai 2. toukokuuta 2009

SOTWblogin Port Ellen-viikko. Lauantai

Päivän huhu:
Tislaamon sulkemisen jälkeen tislauspannut kuljetettiin Intiaan. Toisen version mukaan ne olisi sulatettu metallijätteenä. Huhutaan myös ettei nykyään enää kenelläkään ole tarkkaa tietoa Port Ellenin tislausprosessista.

Päivän fakta:
Port Ellenin mallastamo toimii edelleen ja on tärkeä raaka-aineen toimittaja useille Islayn tislaamoille.

Päivän viski:

”Da Capo”, Port Ellen 1983, 56,8%, bottled 2006 from a Sherry Cask. One of 132 bottles. (Art of Whisky 10th anniversary).

Tuoksussa makeaa sherryä ja vahvaa savua.
Maku on huomattavan makea. Alkua dominoiva maukas Sherryisyys saa pian seurakseen erittäin vahvan savuisuuden. Puu tuntuu taustalla miellyttävän tervaisena. Tervaskannon polttamisesta syntyvä makeahko savuisuus yhdistettynä todella makeaan Sherryyn kuvaa ehkäpä tätä viskiä parhaiten. Jälkimaku tyypillisesti kuivuu jonkun verran ja jatkuu maukkaana riittävän pitkään.
Kokonaisuutena ei erityisen monivivahteinen, mutta herkullisen tasapainoinen Sherry- & savuyhdistelmä. Hyvä ja "helppo" Sherry-PE.

perjantai 1. toukokuuta 2009

SOTWblogin Port Ellen-viikko. Perjantai.

Päivän fakta:
1967 aloitetun tislauksen jälkeen lähes koko tuotanto meni blended-viskien raaka-aineeksi ja tislaamo ehti olla toiminnassa vain 16 vuotta, kunnes kolmesta silloisen DCL (Distillers Company Limited) tislaamosta yksi piti sulkea. Lagavulin ja Caol Ila jäivät toimintaan ja tuotannoltaan pienimmän Port Ellenin kohtalona oli sulkeminen 1983.

Päivän viski:

Port Ellen 25yo, 1982 / 2008, 57,7%, Douglas laing Platinum Selection. Tislattu 11/1982 ja pullotettu 1/2008. Pullomäärä 300 pulloa.

Tuoksu on vahva, kuivan savuinen.
Maku on runsas, tuoksun tavoin kuiva ja erittäin vahva savu hallitsee alussa, mutta maku avautuu nopeasti makeampaan suuntaan. Samalla viskin monimuotoinen vivahteikkuus nousee valloilleen ja kohottaa makuelämyksen todella upeaksi.
Jälkimaku on huikean pitkä ja herkullinen.
Mahtava tynnyri Douglas Laingilta!