Tarja Turunen, Crimson Blue - Verkatehdas, Hämeenlinna 20.11.2014

Tarja Turusen Colours In The Road 2014 -maailmankiertue päättyi sopivasti Hämeenlinnaan ja Verkatehtaalle, joten tokihan paikalla oli oltava.

Verkatehtaan Vanaja-salissa illan avasi Moskovan kotipaikakseen ilmoittava Crimson Blue. Yhtyeen musiikkityyliksi on ilmoitettu ”Nu Art Metal”. Bändin 45 minuuttinen setti oli kokonaisuutena melko mitäänsanomaton, joskin muutamia hyviäkin hetkiä keikalla kuultiin. Evanescence-cover Bring Me to Life oli ihan kiva ja setin ainoa helposti tunnistettava biisi. Muutenkin esitys nojautui vahvasti juuri tällaiseen Evanescence / Lacuna Coil -tyyliseen materiaaliin. Laulajatar Dani Hellströmin ääni oli kivan pehmeä ja yhtyeen esityksestä jäi kappalemateriaalin tasapaksuudesta huolimatta kuitenkin lopulta ihan positiivinen fiilis.

Crimson Blue

Dani Hellström - Crimson Blue

Tarja tarjoili omassa setissään läpileikkauksen tuoreimmalta Colours In The Dark -albumilta, sekä parhaat palat aiemmasta soolotuotannosta. ”Pakolliset” pari Nightwish-ajan hittiä toki kuultiin myös.

Vanaja-salissa puitteet olivat taas kerran kunnossa lavan ja valojen ollessa tyylikkäät. Tarja on aina ollut hyvä lavaesiintyjä, niin myös nyt, esiintymisen ollessa näyttävää ja lämminhenkistä. Myös Tarjan vahva ja monipuolinen ääni pääsee livetilanteessa hienosti oikeuksiinsa ja onhan tätä todella ilo kuunnella.

Illan setti tarjoili tunnelmia laidasta laitaan. Keveämpien melodioiden vastapainoksi kuultiin runsaasti myös raskaampaa tuotantoa ja kyllähän kappaleet kuten In For A Kill, Falling Awake tai Anteroom Of Death hienosti jyräsivätkin. Never Enoughin lopussa kuultiin pitkä instrumentaaliosio, joka oli mainiota kuultavaa ja hyvä veto vahvalta bändiltä. Yksi illan kohokohta löytyi kuitenkin kevyempitunnelmaisista kappaleista. Mahtipontinen ja herkkä Mystique Voyage toimi livenä täydellisesti. Huikea esitys.
Nightwish-ajoilta poimitut I Wish I Had An Angel ja alun perin Gary Mooren tekemä Over The Hills And Far Away soivat ihan maukkaina, mutta ilman suurta tunteiden paloa. Keikan loppupuolella nähtiin myös sisarusten duetto, kun Tarjan veli Toni Turunen vieraili lavalla.

Kokonaisuutena keikka oli ihan hieno ja viihdyttävä. Levyiltä kuunneltuna Tarjan soolomateriaali on vähän tasapaksua ja paikoin jopa tylsähköä, mutta livenä tilanne paranee huomattavasti kappaleiden noustessa aivan uusiin mittoihin.

+ Over The Hills And Far Away