Tällä kerralla maistelussa viskiä tislaamolta, joka on ehkäpä useille hieman tuntemattomampi tapaus, vaikka täällä blogissa tosin jo pari maistelumerkintää löytyykin. Aiemmat maistetut versiot eivät säväyttäneet, entä nyt?Glenglassaugh 25 yo, 50%,
distilled July 1984,
bottled July 2009,
624 bottles.
Douglas Laing Old Malt Cask.
Viski on kypsytetty Sherrytynnyrissä.
Syvä ja täyteläinen tuoksu on pehmeä, vahvan ja sopivan makeahkon sherryinen. Rusinaa, taatelia, tummaa toffeeta, appelsiinia, kanelia... Hyvin hento turpeen häivähdys. Erittäin hyvä, vivahteikas ja tasapainoinen.
Maku on voimakaspiirteinen, muttei niin sherryn hallitsema kuin tuoksu olisi antanut olettaa. Sopivan kuivahko tammisuus leikkaa makeutta ja 50% alkoholi tuntuu terävänä särmänä. Rusinaa & muita kuivattuja hedelmiä, (aprikoosi), kevyttä turvetta sekä taustalta nousevaa tuoretta minttua.
Jälkimaku on vahva ja kuivan sherryinen. Esiin nousee myös salmiakkista suolaisuutta. Pituutta riittää ihan mukavasti.
Kokonaisuus on tyylipuhdas, melko monipuolinen ja varsin hyvä iäkäs sherrykypsytetty viski. Varsinkin tuoksu oli todella mahtava. Yllättävä, herkullinen Glenglassaugh. Kiitos "JaRiMi", hieno löytö!
Toden totta, varsinkin tuoksu on hämmästyttävä, ja kyllä myös juotuna viskinä tämä on paras maistamani Glenglassaugh. Maussa tosiaan tuo sherryn tietty keveys jopa yllättää. Aika toimiva kokonaisuus tältä huonosti tunnetulta tislaamolta - ja "ässäpullote" (vrt. Loch Fynen ilmaisu Ace) Douglas Laing & Co.lta minusta.
VastaaPoistaValpas lukija oli bongannut kirjoitusvirheen, joka oli lipsahtanut lähes kaikkiin tämän blogin Glenglassaugh-juttuihin. Nimestä kun puuttui yksi g-kirjain keskeltä.. No, tekevälle sattuu ja nyt ne ovat oikein..
VastaaPoista