Toistaiseksi vain yhden singlen julkaisseen kokoonpanon musiikkia kuvataan melodiseksi power-/deathmetalliksi. Erikoista bändille on kolmen laulajan käyttö, eli on "puhdas" miesääni, "örisevä" mies, sekä trendikkäästi myös kirkasääninen nais-solisti.
Homma toimi varsin
Laulussa kontrastia siis riitti, mutta toimivasti. Puolen tunnin setti jätti positiivisen fiiliksen ja tähän bändiin voisi tutustua lisääkin, vaikkapa sitten ensilevyn merkeissä. Laulajatar Elizelle oli tosin varattu vielä lisätöitä illan edetessä...
Lyhyen tauon jälkeen lisää pohjoismaista väriä lavalle ja vuoroon Norjalais-Saksalaista "viikinkimetallia":
2003 perustettu yhtye on kasvattanut tasaisesti suosiotaan vaikk
Tarjolla melodista metallia ja kaunista laulua bändin "keulakuvan", heleä-äänisen Liv Kristinen johdolla.
Setti olikin odotetun hyvä, keskittyen Njord-levyn ympärille. Vivahteikasta ja tyylikästä, tätä olisi kuunnellut pidempäänkin.
Ehkä seuraavaksi pääesiintyjänä?
Sitten "mantereen vaihto" ja illan pääesiintyjän pariin, eli tiedossa perinteistä powermetallia pienin progevivahtein:
Tämän Jenkkibändin keikalla oli mukana myös hieman pohjoismaista väriä, sillä Amaranthen Elize nähtiin lavalla taustalaulajana. Keikka oli tyylikäs, visuaalisesti toimiva kokonaisuus, mutta musiikissa on jotain mikä ei aivan täysin minulle aukene. Setissä kuultiin muutama erittäin hyvä kappale, kuten Forever tai The Haunting, jonka aikana nähtiin ja kuultiin maukas lauluduetto, Khan & Elize.
Valitettavasti pari hyvää hetkeä eivät pelasta koko keikkaa, sillä liian iso osa kuulluista kappaleista oli varsin tylsää ja mitäänsanomatonta, ainakin omaan makuuni. No, tulihan nähtyä tämäkin.
Kun Kamelot ei siis aivan vakuuttanut ja lämppärit hoitivat hommansa varsin kiitettävästi, niin Pohjoismaat-Amerikka maaottelussa pisteet lähinaapureille:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti