Kevään mielenkiintoisin viskikirjajulkaisu on ehdottomasti tämä
Michael Jackson's Malt Whisky Companion, 6th Edition.
Tämän kirjan tekeminen jäi aikanaan Jacksonilta kesken, sillä tämä viski- ja olutalan pioneeri valitettavasti menehtyi vuonna 2007. (Tässä kirjassa harmittavasti kuolinvuodeksi mainitaan 2008).
Kuitenkin MJ:n muisto elää ja tätä kunnioittaakseen herrat
Dominic Roskrow,
Gavin D. Smith ja
William C. Meyers tarttuivat toimeen ja täydensivät keskeneräisen kirjan valmiiksi ja hyvä niin, sillä kirja on sisällöltään varsin kattava, selkeä ja ulkoasultaan tyylikäs paketti.
Edellisestä Malt Whisky Companionista (5th Edition) olikin ehtinyt kulua jo yli viisi vuotta, joten siinäkin mielessä tämä päivitys oli paikallaan. 5th editioniin verrattuna kirjan viskiarvioista uusia on noin 2/3, sillä edellisen version arvioista on jätetty pois noin 500, jotka on korvattu uusilla. ( 300 tislaamopullotetta ja 200 yksityisten pullottajien tuotteita).
Kirjan alkupuolen tekstiosuus on tuttua jo 5th editionista, sillä vain muutama pikku päivitys on näihin Jacksonin teksteihin tehty. Eli jos omistat tuon vanhemman version, uutta ovat siis vain viskiarviot.
Viskiarviot ovat Malt Whisky Companionissa esitetty varsin selkeästi. Monista pulloista mukana ovat kuvat etiketeistä ja ne tukevatkin ja elävöittävät tekstiä. (vert. esim. täysin kuvaton Jim Murrayn Whisky Bible). Viskien pisteytys on tiukkaa ja järkevän tuntuista, kommentit lyhyitä ja ytimekkäitä.
Kun nyt tekijöitä on ollut monta, niin ongelmiltakaan ei vältytä. Itseäni ainakin vaivasi se seikka, että monistakaan arvioista ei tiedä kuka ne on tehnyt ja milloin. Vain vanhempia painoksia tutkimalla selvisi, että esimerkiksi
Bowmoren kohdalla kuvissa on nyt uuden pullomallin etiketit, mutta osa arvioista on vanhaa Jacksonin perua monien vuosien takaa. Samoin epäloogiselle tuntuu Ardbegien kohdalla se, että
TEN:n arvio on uusittu, mutta taas vaikkapa
Uigeadailista on säilytetty vanha arvio. Ja kuinka pitäisi suhtautua siihen, että
Lagavulin 12yo 2003-versiolle Michael Jackson antaa kirjassa 91 pistettä, kun taas jonkun muun arvioima 2008 versio saa 92 pistettä. Ei välttämättä siis kovinkaan vertailukelpoisia nämä pisteet keskenään. (Toki uudemman version maistaja on voinut maistella rinnakkain molemmat ja todennut sen hieman paremmaksi).
No, pääosin kuitenkin arvioiden kokoamisessa on onnistuttu onneksi todella hyvin.
Varsin kattavien Singlemalt-arvioiden jälkeen kirjassa on vielä omat osiot "blended malts"-, sekä muun maailman viskeille. Ihan hyvä lisäys, sillä jatkuvasti kasvussa on esim Japanilaisten viskien suosio.
Kokonaisuutena tämä kirja on vaikkapa viskiharrastustaan aloittelevalle lukijalle erittin hyvä teos sellaisenaan, mutta pidemmälle ehtineelle harrastajalle suosittelen ottamaan rinnalle myös jonkun aiemmista julkaisuista helpottamaan ja hieman selkeyttämään arvioiteja.
Itselläni tämä kirja on päätynyt iltalukemiseksi nyt jo useana peräkkäisenä iltana ja se tarjoaakin kyllä valtavan määrän mielenkiintoista tutkimista. Hienoa että tämä projekti saatettiin loppuun ja luulen, että myös itse Michael Jackson arvostaisi tätä.
