Amerikanrokkia Hämeenlinnan Aulangolla. L.A. Guns nousi esiin 1980-luvun ”tukkahevin” kultaisina vuosina, mutta ei koskaan yltänyt niin suureen suosioon kuin vaikkapa saman genren Guns N’ Roses tai Mötley Crüe. Bändi on kuitenkin pysynyt yllättävän aktiivisena ja ura jatkuu edelleen. Alkuaikojen klassisesta kokoonpanosta mukana ovat edelleen laulaja Phil Lewis ja W.A.S.P.:n riveistäkin tuttu rumpali Steve Riley. Nelikon täydentävät kitaristi Michael Grant ja basisti Kenny Kweens.
Hotelli Aulangon Night Hugo -yökerho oli melko erikoinen valinta keikkapaikaksi, sillä ruotsinlaivojen baarit mieleen tuovaa klubia on hieman vaikea mieltää rockpaikaksi. Mutta hyvä, että jossain keikkoja järjestetään ja kaupungissa tapahtuu!
Illan avasi paikallinen Deadforger ja kyllähän yhtyeen raskas ja hieman progevivahteitakin sisältänyt setti ihan hyvin toimi. Kappalemateriaali on kuitenkin melko tasapaksua, eikä tästä nyt hirveästi mieleen jäänyt. Hyvä lämppärisetti kuitenkin.
L.A. Guns veti oman noin 70min. settinsä hyvällä asenteella. Yleisön vähyyskään ei tuntunut Amerikan vieraita haittaavan ja kyllähän täällä viihtyi. En ole oikein koskaan ollut bändin suuri fani ja tuotannon tuntemuksessakin löytyy aukkoja vaikka kuinka. Ilokseni kuitenkin huomasin, että tunnistin suurimman osan illan annista. Never Enough, Sex Action, One More Reason ja Rip And Tear ovat hienoja rockralleja, mutta vastaavasti iso osan bändin kappaleista on turhan tasapaksua ja mitäänsanomatonta. Setin cover-yllärinä kuultiin äskettäin edesmenneen Princen Purple Rain ja tämä klassikko toimikin L.A. Gunsin käsittelyssä ja Michael Grantin laulamana erinomaisesti. Reilu tunti oli keikalle ihan passeli mitta, kun yhtye keskittyi olennaiseen, eikä ylipitkiä sooloja kuultu ja välispiikitkin olivat harvassa ja lyhyet.
Kiva ilta, josta kokonaisuutena mieleen jäi positiivisen mukava fiilis. Lisää vastaavaa toimintaa nyt vaan Aulangolle, niin paikalla kyllä ollaan! Ei näitä kansainvälisiä rocktapahtumia kaupungissamme liikaa ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti