U.D.O., Sister Sin, Garagedays - Finlandia-klubi, Lahti 9.5.2015

U.D.O.

Tämänkertainen keikkamatka suuntautui vaihteeksi Lahteen. Sibeliustalon Finlandia-klubin lavalle nousivat pitkän linjan germaanijyrä U.D.O., aina räväkkä Sister Sin Ruotsista ja itselleni uutena tuttavuutena Garagedays Itävallasta. Lahdessa paukuteltiin menemään tämän bändikolmikon osalta kiertueen lopputahteja, sillä jo seuraavana iltana oli Helsingissä vuorossa yhteisrundin päätöskeikka.


Gragedays aloitti salin ollessa vielä varsin vajaana yleisöstä, mutta sepä ei tahtia haitannut. Yhtye paiskasi kuultavaksi tiukan puolituntisen raskasta rockia. Laulaja toi olemukseltaan mieleen Zakk Wylden ja kyllähän siellä musiikissakin vivahteita Black Label Societyn suuntaan oli havaittavissa. Hyvä ja raskas avaus.

Garagedays

Sister Sin oli tuttuun tyyliinsä raväkkä. Viihdyttävä ja energinen bändi, nippu erittäin tarttuvia kappaleita ja laulajatar Livin näyttävä esiintyminen takasivat viihtyvyyden. Setissä suosikeikseni nousivat tuoreelta Black Lotus -albumilta poimittu Desert Queen sekä vanhempaa tuotantoa edustanut On Parole. Livin vahva laulusuoritus ansaitsee vielä erityismaininnan, tämä mimmi on kyllä ihan genrensä kärkikastia! Sister Sinin puolen tunnin annos reippaita heviralleja jätti sopivan nälän tunteen. Tätä täytyy saada lisää.

Sister Sin

Lisää hyvää musiikkia toki saatiin vain pienen tauon jälkeen, kun illan päätti U.D.O.

Udo Dirkschneiderin luotsaamassa ryhmässä soittajat ovat vuosien varrella vaihdelleet ja nyt yhtyeessä vaikuttavat mm. suomalaiskitaristi Kasperi Heikkinen, sekä rumpali Sven Dirkschneider, joka on muuten Udon poika.

U.D.O:n tuorein julkaisu kantaa nimeä Decadent ja se onkin bändin vaihtelevatasoisessa tuotannossa vaihteeksi ihan pirteä kiekko.

Näyttävän intron jälkeen bändi lavalle ja ilohan tätä oli katsella. Pitkä, liki parituntinen setti tarjosi parikymmentä kappaletta U.D.O:n uran varrelta. Decadent-albumi oli toki vahvasti esillä. Musiikki toimi ja helppohan täällä oli viihtyä, vaikka soundeiltaan keikka jäi kauaksi parhaista. Finlandia-klubin hallimainen ja kumiseva tila ei ollut paras mahdollinen ja tähän tilaan yhtye soitti ehkä hieman liian lujaa. Hieman volaa alas, niin selkeyttä oli varmasti saatu lisää.

Muuten hyvä setti tarjosi toki monia hienoja hetkiä. Kappaleista nousivat esiin jykevät Independence Day, The Bullet And The Bomb ja Metal Machine. Melodiset Bliz Of Lightning ja Pain soivat maukkaasti. Keskellä settiä tarjoiltu parin biisin puoliakustinen tuokio oli mukavaa kontrastia muuten raskaaseen iltaan.

Odotetusti setti keskittyi Udon soolotuotantoon, mutta legendaarisia Accept-aikojakaan ei ole tietenkään täysin unohdettu. Encoreissa päästiinkin herkuttelemaan Metal Heartilla ja Fast As A Sharkilla.

U.D.O:n setti oli perushyvää tasoa ja mainioiden lämppäreiden kanssa illan pitkä kokonaisuus muodostui varsin toimivaksi paketiksi.

U.D.O.:

Speeder
Blitz of Lightning
King of Mean
Decadent
Independence Day
Black Widow
Never Cross My Way
The Bullet and the Bomb
Under Your Skin
--
Tears of a Clown
Secrets in Paradise
--
Faceless World
Pain
Untouchable
Let Me Out
Metal Machine
Metal Eater
-----------
Break the Rules
Metal Heart
Fast as a Shark